Voidaanko hoitohenkilöstö pakottaa rokottautumaan? – THL ehdottaa tartuntatautilakiin tilapäistä pykälää

Jaa artikkeli
hoitajat
Vähemmän koulutetut hoitoalan ammattilaiset epäilevät koronarokotteen turvallisuutta. Mitä korkeammin koulutettu hoitaja on, sitä todennäköisemmin hän on uskonut lääketieteeseen ja ottanut rokotteen. © Lehtikuva
Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat pääosin hoitaneet rokotesuojansa kuntoon. Silti moni ­lähi- ja vanhustenhoitaja sekä kotihoidon työntekijä karttaa piikkiä – mitä he pelkäävät?

Koronapandemia on rajoituksineen vaivannut yhteiskuntaa ja sen toimivuutta jo pitkään.

Siksi on huolestuttavaa, että THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) lokakuisen lausunnon perusteella myös hoitoalan työntekijöiden rokotuskattavuudessa on isoja eroja.

Valtaosalla se on hyvä; sairaanhoitajistakin yhden rokotteen on ottanut vähintään 90 prosenttia, ja kaksi vähintään 80 prosenttia. Koko väestössä 18–64-vuotiaiden osalta vastaavat luvut ovat 82,9 prosenttia ja 72,5 prosenttia.

Mutta jostain syystä etenkin lähihoitajat, kotipalvelutoimien hoitajat, sosiaalialan ja kehitysvammaisten hoitajat ovat karttaneet rokotusta.

Vaikka he usein työskentelevät riskiryhmään kuuluvien kuten vanhusten kanssa, näissä ammattiryhmissä ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus oli 83–85 prosenttia ja toisen annoksen vain 68–73 prosenttia.

Kaksi rokotetta ottaneiden osuus on siis jopa pienempi kuin suomalaisilla keskimäärin.

Voidaanko hoitohenkilöstö pakottaa rokottautumaan?

THL ehdottaa, että tartuntatautilakiin säädettäisiin pandemian ajaksi tilapäinen pykälä, jolla velvoitettaisiin tai sallittaisiin rokotus- ja tautitodistuksen eli koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamiseksi.

”Koronapassin käytöllä voisimme paremmin suojata ikääntyneitä ja muita hoivattavia”, THL:n ylilääkäri Otto Helve­ sanoo tiedotteessa.

Tämä taas ärsyttää alan ammattiyhdistysväkeä. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei lämpene ajatukselle, että passia vaadittaisiin vain joiltain ammattiryhmiltä.

”Faktaahan on, että jos se tulee sote-alalle, niin sitten se pitää tulla koko sote-henkilöstölle lääkäristä siivoojaan. Kaikille, jotka ovat siellä tekemisissä potilaiden ja toistensa kanssa. Virus ei kysy, oletko koulutukseltasi x tai y”, hän sanoo Seuralle.

Paavola korostaa, että SuPer on koko ajan kehottanut jäseniään ottamaan rokotteen. Häneen yhteyttä ottaneet liiton jäsenet pelkäävät silti sen mahdollisia sivuvaikutuksia.

”Se ei ole rokotevastaisuutta vaan sellaista pelkoa, että onko tämä tarpeeksi turvallinen. Se on se, joka siellä on noussut”, Paavola kertoo.

Sen sijaan sairaanhoitajiakin edustavan Tehyn mukaan vaatimukset koronarokotuksesta voisi lisätä tartuntatautilakiin, koska nykyinen pandemiatilanne on hankala.

”Ministeriön tulisi ryhtyä selvittämään sen lisäämistä lain pykälään 48. Muutoksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon muutamia asioita, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja koronapandemian erityispiirteisiin”, toteaa ­Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi järjestön tiedotteessa.

Tehystä ei haluttu kommentoida asiaa Seuralle järjestön julkaisemaa tiedotetta enempää.

Tiedotteessa Kirvesniemi toteaa, että vaatimuksen työntekijöiden koronarokotuksesta tulisi olla aluksi määräaikainen, sillä koronaviruksen kehittymisestä tai pysyvyydestä ei tiedetä vielä riittävästi. Lisäksi työpaikat ja yksiköt, joissa rokotusta vaadittaisiin, tulisi määritellä tarkasti.

Tehyn mukaan nykyinen tartuntatautilaki ei mahdollista koronarokotteen vaatimista

Tehyssä ollaan SuPerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että rokotevaatimusten tulisi potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden takia koskea työpaikoilla ja yksiköissä koko henkilöstöä, ei vain hoitajia. Lisäksi laissa tulisi Tehyn mukaan edellyttää, että rokotussuojan olemassaolon varmistaa työterveyshuolto eikä esimerkiksi työnantaja.

”Tällä hetkellä tartuntatautilain 48 pykälässä säädetään ne rokotukset, joita edellytetään potilaiden suojaksi. Muita kuin siinä nyt nimettyjä rokotuksia ei voida vaatia työntekijöiltä. Siksi hieman hämmästelin esimerkiksi Helsingin Sanomissa (30. lokakuuta) oikeustietelijöiden tulkintoja, että koronarokotuksia voitaisiin vaatia jo nykyisellään tartuntatautilain 48 pykälän perusteella. Näin ei ole vaan lakia tulisi muuttaa”, Else-Maj Kirvesniemi sanoo Tehyn tiedotteessa.

Tehyä edustavan Kirvesniemen mukaan koronapassi on monimutkainen ja tarpeetonkin, mikäli tartuntatautilakia muutettaisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) THL:n ehdotusta pidetään kiinnostavana, mutta se vaatii oikeudellista arviointia.

”THL:n ehdotus on kuitenkin puutteellinen ehdotetun ratkaisun säätämisen mahdollisuuksista. Esitys ei sisällä kunnollista arviointia ehdotuksen lainsäädännöllisistä reunaehdoista. Kyse on periaatteellisesti laajakantoisesta asiasta, jossa on punnittava yhtäältä myös hoito- ja hoivahenkilön oikeuksia sekä työoikeudellisia kysymyksiä”, STM toteaa omassa tiedotteessaan.

Lue myös: Vanhustenhoidon kriisi jatkuu – Hoitajien piti riittää, miksi vaje paheni?

X