Voiko eläkeläinen jäädä työttömäksi?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Mitä jos suurempituloinen puoliso joutuu laitoshoitoon? Mistä saa tietoa vanhuksen etuuksista?

  • Miksi vanhuuseläkkeen ohella tekemästäni työstä peritään työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Enhän eläkeläisenä voi jäädä työttömäksi tai saa sairauspäivärahaa. Vai voinko?

Palkkatuloista peritään verotuksessa pakollisia vakuutusmaksuja myös eläkkeellä olevilta. Mutta olet ilmeisesti alle 65-vuotias, koska sitä vanhempi ei joudu enää maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. Et voi eläkeläisenä saada työttömyysetuutta jäätyäsi työttömäksi, mutta voit vähentää työttömyysvakuutusmaksun palkkatulosi verotuksessa.

Nykysäännösten mukaan eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Eläkkeen ohella tehdystä työstä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa uutta eläkettä, jonka voi hakea maksuun 68 vuotta täytettyään. Siksi sitä nuorempi eläkeläinenkin laillasi joutuu maksamaan palkastaan työeläkemaksua.

Kaikki alle 68-vuotiaat maksavat palkka- tai yrittäjätulostaan sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Se sisältyy verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, ja sitä peritään päivärahaetuuksien kattamiseksi. Tietyin edellytyksin voi sairauspäivärahaa saada palkkatyötä tekevä eläkeläinenkin. Kannattaa kysellä tarkemmin Kelasta.

Raha on vain yksi syy eläkeläisten palkkatyöhön. Se tuo myös vaihtelua eläkepäiviin ja pitää vireänä, kuten työhulluna varmaan itsekin tiedät.

  • Miten kotona asuva puoliso voi pärjätä, jos suurempituloinen puoliso joutuu pitkäaikaiseen hoitoon? Kotiin jäävälle voi olla katastrofi maksaa asumiskulut, vakuutukset ja ruuat. Entä jos koko omaisuus on laitoshoitoon joutuvan suurempituloisemman puolison nimissä?

Suomessa pitkäaikaisen laitoshoidon maksut riippuvat hoitoon joutuneen tai päässeen nettotuloista, mutta eivät omaisuudesta – riippumatta siitä, kenen nimissä se on. Pitkäaikainen laitoshoito tarkoittaa yleensä ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla tai vanhainkodeissa.

Perittävä asiamaksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan kuukausitulosta. Niihin lasketaan myös muun muassa korko-, osinko- ja vuokratulot, mutta ei esimerkiksi rintamalisää. Asiakkaan käyttöön on jäätävä vähintään 105 euroa kuukaudessa.

Jos hoidossa oleva on elänyt avioliitossa tai avioliitonomaisissa oloissa ja on puolisoista suurempituloinen, kuten esimerkissäsi, laitoshoidon maksu voi olla korkeintaan 42,5 prosenttia puolisojen yhteenlasketuista kuukausituloista. Niihin ei lasketa esimerkiksi kotiin asumaan jäävän puolison asumistukea. Tämä saattaa olla siihen oikeutettu tai asumistuki voi nousta, kun puoliso siirtyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Kunnan on alennettava asiakasmaksua tai jätettävä se perimättä, jos periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Käytännössä maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on aika harvinaista, koska kriteerit siihen ovat tiukat.

Jos taas henkilö muuttaa kunnalliseen, yksityiseen tai yhdistyksen ylläpitämään palveluasuntoon, maksu vaihtelee suuresti kuntien ja hoitopaikkojen mukaan, koska palveluasumisen asiakasmaksun erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista.

Palvelutalon asukas on vuokralainen, joka vastaa itse asumiskustannuksistaan sekä tarvitsemistaan lääkkeistä ja palvelumaksuista. Vaikka kotiin jäävä puoliso saisikin asumistukea, hän voi joutua käyttämään säästöjään tullakseen toimeen. Tai hän voi joutua vaihtamaan pienempään asuntoon.

Nykyhallitus aikoo korottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta, palveluasumisesta, kotiin annettavista palveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja. Se haluaa myös yhdenmukaistaa kunnallisen palveluasumisen ja kotona annettavien palvelujen asiakasmaksujen määräytymisperusteet valtakunnallisesti.

  • Jouduin yllättäen hoitamaan toisella paikkakunnalla kotonaan asuvan iäkkään sukulaiseni asioita. Minua pompotellaan viranomaiselta toiselle, kun yritän puhelimitse saada selville, kuka vastaa mistäkin ja mihin etuuksiin omaiseni on mahdollisesti oikeutettu. Mistä niitä tietoja saa?

Moni vanhustenhoidon ammattilainenkin myöntää, että tieto on hajallaan. Mutta joitain majakoita tiedon merellä kuitenkin on. Useimmat kunnat ovat esimerkiksi julkaisseet ikäihmisten palveluoppaan, jonka saa pyydettäessä, tai se voi löytyä myös verkosta.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa siihen, että kunnasta pitää löytyä ikäihmisten neuvontapalvelu. Pienemmissä kunnissa neuvoja on esimerkiksi vanhustyöstä vastaava henkilö. Isommissa kunnissa on erityinen ikäihmisten neuvontapiste: ikäihmisten palvelutori, ikäkeskus, ikä-, seniori- tai vanhusneuvola, ikä- tai seniorineuvonta, ikääntyvien neuvontapiste, Kotitori-palvelupiste, seniorien terveyspiste tai esimerkiksi Seniorisentteri.

Jokaisessa Kelan toimistossa saat tietoa Kelan etuuksista ja eläkkeensaajien tuista. Jos hoidat toisen henkilön asiaa, tarvitset tältä henkilöltä yksilöidyn valtakirjan. Toimistosta tai Kela.fi -sivustolta saat myös kutakin etuutta koskevan valtakunnallisen palvelunumeron. Voit myös jättää soittopyynnön Kelan puhelinpalveluun tai varata puhelin- tai toimistoajan.

Tietoa julkisista palveluista tai apua niiden käytössä saat myös Kansalaisneuvonnasta, puh. 0295 000 ja sähköpostisoite palveluneuvoja@kansalaisneuvonta.fi. Se myös ohjaa oikean viranomaisen luokse. Mutta sen kautta ei voi asioida esimerkiksi jonkin kunnan viranomaisen kanssa.

Valtiokonttorin ylläpitämälle Suomi.fi -verkkosivustolle on koottu valtionhallinnon ja kuntien sähköisen asioinnin palvelut ja lomakkeet sekä julkisen hallinnon yhteystietoja.

Tiesitko, että…

  • Verohallinto ei enää säilytä perintö- ja lahjaverotuksen paperisia asiakirjoja. Toimita siksi verottajalle vain kopiot alkuperäisistä asiakirjoista, esimerkiksi perukirja tai sen liitteet, kuten testamentti, avioehtoasiakirja tai jakokirja.
  • Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy ei vuoden 2016 alusta enää riipu vammaisetuudesta. Nyt kriteerinä on sairaus tai vamma sekä niihin liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Päätöksen voimassaoloajan voi tarkistaa Kelan vammaisetuusasioiden palvelunumerosta 020 692 211.
  • Jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta, käy ilmi Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksista. Etenkin pienellä eläkkeellä sinnittelevät vanhukset eivät halua, osaa tai kehtaa hakea tukea esimerkiksi isoihin lääkemenoihinsa.

Asiantuntijoina lakimies Pirkko Sihvonen Kelasta, erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Kuntaliitosta, hallitussihteeri Johanna Huovinen ja neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä, työttömyysturva-asiantuntija Kirsi Muinonen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöstä ja ylitarkastaja Kaj Hoffren Verohallinnosta.

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: 123rf

Viva 1/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X