Välimeren muuttovirta kiihtyy – voidaanko siirtolaisten tuloa estää?

Jaa artikkeli
Partiovene pelasti Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia täpötäydeltä kalustusalukselta Välimerellä maaliskuussa. © LEHTIKUVA/AFP
Ihmiset ovat vaeltaneet aina paikasta toiseen, sanoo tutkija.

Euroopan unionin sisäministerit keskustelevat tänään Brysselissä siitä, kuinka paljon kukin jäsenmaa ottaa vastaan Välimeren ylittäneitä turvapaikanhakijoita. EU on aiemmin päättänyt noin 40 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta jäsenmaihin. EU-komission esityksen mukaisesti Suomen osuus olisi noin 800 kahden vuoden aikana.

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n mukaan Välimeren on alkuvuonna ylittänyt noin 160 000 siirtolaista. Määrä räjähti nousuun viime vuonna, jolloin tulijoita oli yli 200 000. Tuhannet ovat hukkuneet matkalla, pelkästään tänä vuonna hukkuneita on jo lähes 2000.

Turvapaikanhakijoiden sijoittamisen lisäksi EU on päättänyt tehostaa tulijoiden palautuksia. Kansainvaellukseksi äityvää muuttovirtaa voi silti olla mahdotonta pysäyttää.

”Pystyykö ilmastonmuutosta estämään”, vertaa Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger. ”Ihmiset ovat aina vaeltaneet. Se on aika epähistoriallinen ajatus, että ihmiset aina onnellisina pysyisivät siellä, missä ovat. Vähän niin kuin sanoisi, että nyt on hyvä ilmasto, se ei saa tästä enää muuttua.”

Tykkiveneitä Välimerelle?

Muuttovirtoja ei ole Leitzingerin mukaan voitu juuri estää aiemminkaan. Yhdysvallat alkoi rajoittaa kiinalaisten maahanmuuttoa 1870-luvulla, ja ensimmäisen maailmansodan aikana USA käännytti takaisin valtameren yli matkustaneita eurooppalaisia. Se oli kuitenkin kriisitilanne – rauhan aikana tilanne on toinen.

”Kun on iso kriisi, keinoista ei ole niin väliä. Mutta täysin rauhan aikana tuntuu aika vaikealta, että Eurooppaan tulisi valtavia karanteenileirejä ja ihmisiä pakkopalautettaisiin. Tai että Välimerellä alkaisi partioida tykkiveneitä.”

Yritykset estää muuttovirtaa Eurooppaan ovat Leitzingerin mielestä lähinnä sellaisen mielikuvan luomista, että muuttoliikettä voitaisiin hillitä.

”Tosiasiassa kaikki tietävät, että jos riittävän monta kertaa yrittää, sieltä onnistuu tulemaan läpi.”

Lähtöön monia syitä

Leitzinger sanoo ymmärtävänsä pelon, jota hallitsematon muuttovirta aiheuttaa. Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät Pohjois-Afrikassa salakuljettajien veneisiin nousevat ihmiset ole mikään yhtenäinen joukko.

”Jos ajatellaan vaikka syyrialaista muslimia ja länsiafrikkalaista kristittyä, niin ei heitä yhdistä mikään.”

Myös syyt lähtemiseen ovat erilaisia. Toisilla on akuutimpi hätä, toiset lähtevät matkaan paremman elämän ja toimeentulon toivossa.

Niin on tehty aina.

Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta on alettu Suomessa kutsua kansainvaellukseksi. Leitzinger pitää sanaa sikäli ongelmallisena, että sillä on vahva lataus.

”Siitä tulee ihmisille mieleen hunnien hyökkäys ja Rooman romahtaminen. Kuvitellaan, että se oli äkkinäinen, sotaisa ja nopea tapahtuma.”

Tuon ajan kansainvaellukset olivat kuitenkin pitkä prosessi, jolloin tapahtui hidasta muuttoliikettä useiden sukupolvien ajan.

”Näin ajatellen vertaus voisi olla kohdallaan.”

X