Voisiko punkkeja tappava loispistiäinen hävittää koko lajin? Dosentti: ”Mieluummin kannattaisi kehittää suojaa tauteja vastaan kuin hävittää punkkeja”

Tutkijat ovat löytäneet myös hyönteisten ja hämähäkkieläinten läpi kasvavia sieniä, joilla voisi torjua biologisesti punkkeja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Punkki tulee poistaa iholta nopeasti.

Tutkijat ovat löytäneet myös hyönteisten ja hämähäkkieläinten läpi kasvavia sieniä, joilla voisi torjua biologisesti punkkeja.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä on löytänyt Saaristonmerellä sijaitsevasta Seilin saaresta yhden aikuisen Ixodiphagus hookeri -loispistiäisen.

Kyseinen pistiäislaji loisii puutiaisissa tappaen punkit ennen näiden lisääntymistä. Lajin nimi phagus tarkoittaakin syömistä, sillä pistiäisten toukat syövät punkkeja.

Aikuisen loispistiäisen lisäksi pistiäisen dna:ta löytyi neljästätoista punkkinäytteestä, jonka perusteella tutkimusryhmä on laskenut, että 0,4—2,5 prosenttia nymfeistä on pistiäisten loisimia.

Löytö on yllättävä, sillä edellisen kerran sama pistiäislaji on löydetty Suomesta 1950-luvulla.

Punkki

© istockphoto

Voisiko pistiäinen hävittää tauteja levittävät punkit?

Se vaatisi miljoonarahoituksen.

”Dna:ta löytyi harvasta punkista. Se voi olla hyvä tai huono asia. Jos loispistiäislaji on vasta leviämässä, sillä on suurempi potentiaali biologisena torjujana. Tai sitten löytö tarkoittaa sitä, että loispistiäiset eivät oikein pysty elämään täällä”, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön dosentti Eero Vesterinen sanoo.

Jää nähtäväksi, onko pistiäislaji leviämässä luonnostaan laajemminkin Suomeen.

Loispistiäisen käyttäminen punkin biologiseen torjuntaan on joka tapauksessa kiinnostava ajatus. Sehän voisi tarkoittaa borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetartuntojen vähenemistä ihmisillä.

Miten sitten biologinen torjunta voisi toimia?

Käytännössä loispistiäisiä pitäisi löytää ensimmäisen aikuisyksilön lisäksi lisää – ja tietenkin elävänä. Sen jälkeen pistiäisiä voisi alkaa viljellä.

”Pitäisi hankkia hyytymätöntä verta pussukoissa, mistä kasvatetut puutiaiset voisivat sitä imeä. Ja saada pistiäiset loisimaan punkeissa. Se olisi kyllä hankalaa”, Vesterinen sanoo.

Jos kasvatus onnistuisi, kasvatettujen pistiäisten määrä lisääntyisi. Sen jälkeen ne voisi vapauttaa luontoon ympäri Suomea.

Punkkeja syövän pistiäisen teho biologisessa torjunnassa voisi onnistuessaan olla hyvä, sillä se tappaa punkin ennen kuin tämä ehtii lisääntyä. Mutta yksi puutiaisnaaras voi tuottaa tuhansia poikasia.

”Jos jäljelle jää edes muutama lisääntymiskelpoinen puutiainen, niin se voi äkkiä nollata tehon. Ei ole kovin todennäköistä, että tämä onnistuisi. Mutta jos joku saisi hyvän rahoituksen eli miljoonan tai kaksi miljoonaa euroa ja alkaisi keräämään pistiäisiä ja yrittäisi saada linjastoa pystyyn, kymmenen vuoden jälkeen voisi saada tuloksia”, Vesterinen laskeskelee.

Hyönteisiä syövät sienet tuhoavat punkkejakin

Punkkeja tuhoavat pistiäisten lisäksi myös niin sanotut hyönteisiä syövät sienet –eli entomofaagiset sienet – jotka kasvavat hyönteisten ja hämähäkkieläinten läpi tappaen ne.

Suomessa sieni-itiöitä ei ole käytetty punkkien torjuntaan.

”Sellaistakin on kokeiltu, että pahimmille punkkipaikoille on levitetty tällaisia sieni-itiöitä, mutta en ole kuullut menestystarinaa mistään. Norjassa tällaista on aloiteltu. Mekin on löydetty näitä sieniä, mutta aika vähän”, Vesterinen sanoo.

Hyönteisten läpi kasvavat sienet hävittävät kaikkia hyönteislajeja, myös luonnolle erittäin tärkeitä mehiläisiä. Sen sijaan puutiaisia syövät loispistiäiset tuhoavat vain puutiaisia, mutta punkkienkaan tuhoamisessa ei kannata mennä liian pitkälle.

”Kaikki kytkeytyy kaikkeen. Loiset vaikuttavat isäntien bakteeristoon, joten kaikkien punkkien hävittämien vaikuttaisi myös lintuihin ja nisäkkäisiin, vaikka sitä vaikutusta ei vielä tiedetä. Vaikka punkki on haitallinen otus, mieluummin kannattaisi kehittää suojaa tauteja vastaan kuin hävittää punkkeja”, Eero Vesterinen sanoo.

Lue myös: Charles Darwin oli yksi sairaimmista koskaan eläneistä tiedemiehistä – Johtuivatko oireet borrelioosista?

X