Voisiko Suomi olla edelläkävijä hoivamusiikin käytössä? Musiikin voima rauhoittaa pienen keskosenkin

Jaa kaverilleTilaa Seura
KYS:issä jokaisen pienen potilaan perheellä on oma huone, jossa musiikkipedagogi viettää vartin verran aikaa laulaen ja soittaen, mikäli lapsen tilanne vain sen sallii.
© iStock
Kipu tuntuu siedettävämmältä, kun hoitaja hyräilee tai laulaa hiljaa. Pieniä vauvoja hoitavat tietävät tämän kokemuksesta, mutta koulutuksessa asiaa ei vielä huomioida.

Joka perjantai osastolta kantautuu rauhallista musiikkia. Musiikkipedagogi soittaa joskus kanteletta, joskus vaikka kalimbaa, pientä sormipianoa. Ja laulaa. Jos vauva on keskoskaapissa, vanhempi voi samalla pitää kättään tämän iholla. Jos vauva on sylissä, tämä tuntee myös värähtelyinä kehossaan sen, miten vanhempi yhtyy lauluun.

”Vanhemmat usein herkistyvät kyyneliin asti. Se on intiimi, herkkä tuokio”, sanoo kätilöopiskelija Emmi Sivonen, joka seurasi Vauvamusa-tuokioita opinnäytetyötään varten Vastasyntyneiden teho-osastolla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS).

KYS:issä jokaisen pienen potilaan perheellä on oma huone, jossa musiikkipedagogi viettää vartin verran aikaa laulaen ja soittaen, mikäli lapsen tilanne vain sen sallii. Vauvamusa-tuokio on jo hoitajille hyvinkin tuttu, koska yhteistyötä musiikkipedagogien kanssa on tehty lähes kolme vuotta.

Musiikki rauhoittaa ja vie huomion pois kivusta

Vauvamusa-tuokiot ovat rohkaisseet hoitajia käyttämään musiikkia työssään. Savonian ammattikorkeakoulussa opiskelevien Emmi Sivosen, Taru Hännisen ja Suvi Savolaisen opinnäytetyössä kävi ilmi, että kätilöt ja sairaanhoitajat mielellään laulavat tai hyräilevät vauvalle vaippaa vaihtaessaan tai pieniä hoitotoimenpiteitä tehdessään.

Näin he saivat vauvan huomiota vietyä pois epämiellyttävistä tuntemuksista. Hieman isommat vauvat saattoivat lähteä heiluttelemaan jalkoja ja käsiään musiikkia kuullessaan.

Erityisesti tutun musiikin kuuleminen auttaa kestämään kipua.

”Jos musiikin kuuntelu rauhoittaa aikuista ja vähentää kivun kokemusta aikuisilla – kuten monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi – miksei se tekisi sitä myös vauvoilla?” toteaa opinnäytetyön ohjaaja, Savonia AMK:n kätilötyön lehtori Raija Tuovinen.

Tutkimukseen osallistuneiden hoitajien mielestä musiikki ei ollut häiriöksi oikeastaan missään tilanteessa. Ainoastaan hyvin pieninä syntyneiden keskosten ympäristön he pyrkivät rauhoittamaan ääniltä ja valoilta, jotta tila olisi mahdollisimman paljon kohdun kaltainen.

Hoitajat kuitenkin välttivät laulamista silloin, jos vauvan vanhempi oli paikalla. He halusivat, että vanhemman ja vauvan välille syntyy ensisijainen kiintymyssuhde – koska laulaminen toimii tehokkaasti myös kiintymyssuhteen luomisessa ja vahvistamisessa.

KYS:issä jokaisen pienen potilaan perheellä on oma huone, jossa musiikkipedagogi viettää vartin verran aikaa laulaen ja soittaen, mikäli lapsen tilanne vain sen sallii.

© istock

Hoitajia kiinnostaa musiikin käyttö osana hoitotyötä

Musiikin terveydelle edullisista vaikutuksista huolimatta hoitajia ei mitenkään erityisesti ohjeisteta musiikin käyttöön työssään.

Emmi Sivosen mielestä musiikin hyödyt voisi huomioida myös hoitajien koulutuksessa.

”Se on edullinen, turvallinen ja tehokas hoitokeino. Musiikin käyttö ei vaadi ihmeitä, ei edes laulu- tai soittotaitoa. Riittää, että hyräilee tai laittaa musiikkia soimaan jostain laitteesta. Työharjoittelussa olen huomannut, että niin vauvatkin kuin vanhuksetkin pääosin tykkäävät ja rentoutuvat musiikkia kuullessaan.”

Samaa mieltä on lehtori Raija Tuovinen.

”Tutkimuksia aiheesta on tehty paljon, myös yliopistotasolla. Mutta opetussuunnitelmassa ei vielä toistaiseksi ole ollut tälle tilaa, tärkeitä asioita on niin paljon.”

Mikä voisi olla sellainen edelläkävijämaa, josta Suomi voisi ottaa mallia musiikin käyttämisessä hoivatyössä?

”Minun mielestäni Suomi voisi hyvinkin olla kärkimaa, koska meillä on karjalainen lauluperinne. Musiikin pitäisi olla hoitomenetelmänä mukana koulutuksessa, onhan tänä päivänä hoivamusiikkia käytössä jo useissa eri hankkeissa eri oppilaitoksissa.”

Kiinnostusta hoivamusiikkiin Raija Tuovinen on huomannut sekä opettajilla että opiskelijoilla.

”Yleisessä tietoisuudessa musiikin vaikutukset vain eivät ole. Synnytyksissä mielimusiikin kuuntelu on usein mukana, luontaisena jatkumona se voisi olla myös sitten vastasyntyneen hoidossa.”

Näin musiikki hellii vauvoja

  • Rauhoittaa lasta, myös koliikkivauvoja.
  • Tukee vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta.
  • Lievittää kipua ja epämiellyttäviä tuntemuksia kehossa.
  • Alentaa verenpainetta, helpottaa hengittämistä.
  • Kohentaa mielialaa.
  • Saattaa vaikuttaa myös kasvuun, koska edistää imemistä ja sitä kautta ravinnonottoa keskosilla.

Lähde: Musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla, hoitajien kokemuksia

X