Voitonpäivä 9.5. – Natsi-Saksan hautajaiset, Euroopan yhtenäisyyden juhla vai venäläisen nationalismin karnevaali?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Voitonpäivä eli Eurooppapäivä ja Kuolemattomien Rykmentti, Helsinki 9.5.2017
Natsi-Saksan antautumisen 9.5.1945 vuosipäivän eli voitonpäivän tunnukseksi on Venäjällä nostettu musta-oranssi-raidallinen yrjönnauha, jonka alkuperä löytyy tsaarin ajan Venäjän armeijan kunniamerkistä. © Miikka Järvinen / Otavamedia
Toukokuun 9. päivä juhlitaan toisen maailmansodan päättymistä.

Voitonpäivä on Venäjällä merkittävä kansanjuhla, jonka kuvastoon on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen palautettu vanha tsaarin ajan Venäjän symboli, musta-oranssi-raitainen yrjönnauha.

Suomessa suhteellisen tuntematonta symbolia pidetään paitsi natsi-Saksan kaatumisen symbolina – mutta myös uudemman venäläisen nationalismin tunnuksena.

Vapun alla 2014 Ilta-Sanomat siteerasi venäläistä sanomalehti Komsomolskaja Pravdaa, joka oli kirjoittanut suomalaisten tullimiesten vaatineen venäläisturisteja poistamaan autoissaan roikkuvat yrjönnauhat ennen Suomen rajan ylittämistä.

Moskovassa asunut suomalainen lakimies Jon Hellevig oli kertonut lehdelle Suomen venäläisväestöön kohdistuneesta muukalaisvastaisesta asenteesta, joka oli voimistunut Ukrainan sodan jälkeen.

Yrjönnauhan paluuta on pidetty merkkinä venäläisen kansallismielisyyden vahvistumisesta. Itä-Ukrainassa yrjönnauha on tuttu näky venäläismielisten kapinallisten univormuissa.

Pietarin ja Moskovan voitonpäivän juhlissa on nähty musta-oranssia raitanauhaa niin veteraanien rintapielissä kuin paraateissa esiteltyjen mannertenvälisten ohjustenkin somistuksena.

Latviassa voitonpäivä epäilyttää

Seuran haastattelema Latvian entinen Suomen-suurlähettiläs Anna Zigure kertoi, että Baltian maissa suhtaudutaan ristiriitaisin tuntein paitsi yrjönnauhaan, koko voitonpäivän juhlintaan.

”Täällä Riiassa voitonpäivä herättää latvialaisten keskuudessa ristiriitaisia tunteita, koska se vapauttaminen täällä ei ollut vapauttaminen vaan uusi miehitys”, Zigure kertoo.

Tällä Zigure viittaa Latvian miehityshistoriaan, jossa sen isäntinä ovat olleet Ruotsi, tsaarin Venäjä, Saksa ja viimeisimpänä Neuvostoliitto elokuuhun 1991 asti.

Voiton päivän juhlintaan Riiassa on Ziguren mukaan osallistunut vuodesta toiseen enemmän ihmisiä.

”Se on tietty osa ihmisistä, heistä suurin osa on venäjänkielisiä. Eihän voiton päivän juhlaa vietetty Moskovassakaan 1990-luvun alussa niin mahtipontisesti kuin nyt”, Zigure jatkaa.

Vapauden muistomerkki Riian keskustassa on neuvostoaikainen muistomerkki, joka pystytettiin vuonna 1935 Latvian vapaussodan (1918-1920) kaatuneiden muistoksi.

”Patsaan juureen tuodut punaliput, punaiset kukat ja yrjönnauhat ovat sotanostalgiaa. Yrjönnauhalla ei ole alkuperäistä yhteyttä voitonpäivään, vaan se on tsaarin ajan Venäjän symboli. Tänä päivänä sitä käytetään nimenomaan Venäjän ja Neuvostoliiton voiton symbolina”.

Neuvostoliiton aikaiset ja uus-vanhat tsaarin Venäjän symbolit ovat Ziguren mukaan osa ihmisten identiteetin etsintää. Neuvostoliiton aikana Latviaan siirrettyjen venäläisten identiteetiltä putosi pohja.

”Ihmisiä tuotiin tänne toisen maailmansodan jälkeen muualta Neuvostoliitosta työvoimaksi. Monet heistä eivät löytäneet paikkaansa ja etsivät sitä tällaisen kautta”, Zigure sanoo.

Vaikka voitonpäivä löytyy juhlakalentereista sekä Venäjällä että Länsi-Euroopan maissa, sävy on toisenlainen. Natsi-Saksan kaatumisen muistopäivällä 9.5.1945 on Venäjällä vahvasti isänmaallinen kaiku. Länsimaissa samaan kalenteriruutuun napsahtaa Eurooppa-päivä, jonka teemana on Robert Schumanin esittämä ehdotus yhtenäisen Euroopan luomiseksi 9. toukokuuta 1950.

Lue myös:

Nato kymmenkertaistaa joukkonsa Latviassa – Maan ensimmäinen Suomen suurlähettiläs Anna Zigure luottaa turvatakuisiin

Suomen romanit ruokkivat ja vaatettavat Latvian köyhiä – EU:n itärajalla nähdään nälkää

Voitonpäivä neuvostosotilaan silmin: Nuori Aleksander vietiin katsomaan Hitlerin ruumista

Voitonpäivän edellytys: Yhdysvaltojen massiivinen materiaaliapu Neuvostoliitolle ratkaisi toisen maailmansodan suunnan

Yrjönnauha

Musta-oranssin Yrjönnauhan juuret juontavat tsaarin ajan Venäjälle.

Nauhaa on perinteisesti käytetty kiinnikkeenä Pyhän Yrjön ristissä. Se oli 1807 käyttöön otettu kunniamerkki, joka on symboloinut tsaarin ajan Venäjän voittoa Napoleon I:n johtamasta Ranskasta (1812-1814).

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Pyhän Yrjön ristin asema kunniamerkkinä lakkautettiin.

Pyhän Yrjön risti palautettiin Venäjän kunniamerkkien joukkoon Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1992.

Nykyisin sekä kunniamerkki että erikseen käytettävä Yrjönnauha symboloivat Neuvostoliiton voittoa natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa.

X