Vuosi 2018 tuo ahdasmielisyyttä ja vapautumista, keksintöjä ja taikauskoa, vakautta ja kriisejä

Jaa artikkeliTilaa Seura
© Koron/Getty images
Seura kysyi viideltä vaikuttajalta, mitä vuosi 2018 tuo tullessaan.

Teknologia

Elina Hiltunen: Älykkäitä pönttöjä ja littanauskovaisia

Elina Hiltunen ©TOMMI TUOMI/OM-ARKISTO

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen on ”käynyt” viime aikoina tekoälyterapeutin vastaanotolla.

”Se ottaa muhun yhteyden Facebook Messengerilla, ja kysyy, miten mä voin. Jos kerron olevani surullinen, se kysyy, miten olen toiminut aiemmin, kun olen ollut surullinen.”

Futuristiksi itseään kutsuva Elina Hiltunen on kirjoittanut miehensä Kari Hiltusen kanssa Teknoelämää 2035-tietokirjan, jossa pohditaan, mihin teknologian kehitys vielä johtaa. Jatkossa kysymys voi hyvinkin kuulua, hoitaako meitä oikea vai tekoälylääkäri.

Vuonna 2018 lääkärin vastaanotto tuskin vielä päätyy robottien haltuun. Mutta paljon muuta tapahtuu. Tukholmassa pidetään jo implant partyja, joissa ihmiset asennuttavat ihonsa alle mikrosirun. Siru toimii kaupan bonuskorttina ja sillä voi ostaa vaikka junalipun.

”Japanissa vessanpöntötkin ovat jo netissä”, Hiltunen sanoo.

Ihmiset, eläimet, autot, kodit – ihan kaikki on pian kytketty internettiin. Jokainen meistä tuottaa verkkoon valtavan määrän dataa.

Ja aina on joku, jota tieto kiinnostaa.

”Futuristit ovat vähän huolissaan tästä. Minun teinini juuri kysyi, että mutsi, mitä jos sun auto hakkeroidaan”, Elina Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että kyberturvallisuus ja tiedon manipulointi puhuttavat meitä vuonna 2018.

”Kehitteillä on ensimmäisiä tietokoneohjelmia, joiden avulla videokuvaa voi muokata niin, että ihmiselle voidaan laittaa uudet sanat suuhun, ja huulet saadaan liikkumaan äänen tahdissa.”

Lainsäätäjä yrittää pysyä mukana muutoksen vauhdissa.

Vuoden 2018 toukokuussa EU:ssa otetaan käyttöön uusi tietosuoja-asetus. Se asettaa entistä tiukemmat raamit sille, millaista tietoa EU-kansalaisista voi kerätä. Jatkossa yhtiöiden on kerrottava asiakkaalle selkokielellä, mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Ihmisellä on oikeus vaatia asiakastietonsa tuhottavaksi.

Epälooginen ihminen

Kun koneet tulevat älykkäämmiksi, ihminen kehittyy epäloogisemmaksi.

USA pyyhki juuri ilmastonmuutoksen pois suurten uhkakuvien listalta, vaikka tiede osoittaa, että kyseessä on aikamme ehkä suurin uhka.

”Mitä enemmän tiede tuottaa tietoa, sitä oudommin ihmiset käyttäytyvät. Flat Earth Societyssa ihmiset miettivät ihan oikeasti, että maa on littana. Viimeisen viiden vuoden aikana on näkynyt tällainen muutos. Uskon, että se jatkuu vuonna 2018”, Elina Hiltunen arvioi.

Teknologian kehitys lisää myös turvattomuutta. Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan automaatio hävittää OP-ryhmästä tuhansia työpaikkoja.

”Ennen meni tehdasduunarin työt. Nyt alkaa mennä asiantuntijan työt”, Elina Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa vuosi 2018 pakottaa poliitikot, ay-liikkeen ja tavalliset työntekijät puhumaan siitä, mitä työ on ja miten siitä saatava tuotto jaetaan oikeudenmukaisesti.

”Perustulokeskustelu on yksi vastaus työelämän joustavalle muutokselle”, Elina Hiltunen sanoo.

Suomalainen perustulokokeilu on uraauurtava koko maailmassa. Kokeiluun osallistuu parhaillaan 2000 suomalaista. Tuloksia odotellaan vuoden 2018 lopulla.

Nationalismi

Heikki Pursiainen: Poliittista teatteria ja kuplintaa

Heikki Pursiainen ©PETRI KAIPIAINEN/OM-ARKISTO

Presidentinvaaleihin on enää kuukausi. Sauli Niinistön gallupsuosio liitelee pohjoiskorealaisissa lukemissa.

Must Read -mediayhteisön sisältöjohtaja Heikki Pursiaisen mielestä asiat eivät välttämättä ole sitä, miltä näyttää.

”Niinistön kansansuosio on ilmiönä epäterve. Siinä on nähtävissä suomalaisten kaipuu yhtenäiskulttuuriin.”

Pursiaisen mukaan on mahdollista, että seuraavista presidentinvaaleista tulee poliittinen teatteri, jossa äänestäjät näyttelevät pääosaa.

”Voi olla, että presidentinvaaleilla on suhteellisen vähän merkitystä. Ehkä niissä on helppo heittäytyä tunteiden valtaan ja äänestää vakaata maan isää”, Pursiainen sanoo.

Sellainen käyttäytyminen olisi ainakin tosi suomalaista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on konsensuksen ydinaluetta.

Mutta ulkopoliittinen konsensus on samalla sukua kansallismielisyydelle.

”Minun lapsuudessani tavallaan kaikki olivat ahdasmielisiä nationalisteja”, Heikki Pursiainen sanoo.

Viime aikoina nationalismin ääri-ilmiöt ovat saavuttaneet suosiota. Pursiaisen mielestä kyse on globalisaation laajemmasta kehityksestä.

”Kun ihmiset altistuvat kaikille maailman asioille, pintaan tulee myös epämiellyttäviä ajatuksia.”

”En pelkää natseja tai heidän yhteiskunnallista valtaansa. Väkivallattomia järjestöjä en lähtisi kieltämään. Järjestäytynyt väkivalta on eri asia”, Pursiainen sanoo.

Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun älyllistä rehellisyyttä. Pentti Linkola keikkuu vuodesta toiseen suomalainen lemmikkilistalla. Sama mies haluaisi, että Afrikan pakolaiset hukkuisivat sankoin joukoin Välimereen.

”Minusta Linkola on kammottava. Jos fasisti asuu jossain mökissä ja elää askeettisesti, niin fasisti hän silti on”, Pursiainen sanoo.

Tiede

Aarno Palotie: Perintösairaudet syyniin

Aarno Palotie ©MARKKU ULANDER/LK

Itsekseen jurottava suomalainen on maailmalla käsite. Kliseellä on vankka tieteellinen pohja. Geenitutkimus todistaa, että suomalainen on perimältään erilainen kuin muut eurooppalaiset.

”Suomalaiset ovat Euroopan suurin väestöisolaatti”, tiivistää professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta.

Mutta on eristäytyneisyydessä jotain hyvääkin.

Ensi vuonna alkava mammuttimainen FinnGen-hanke nostaa suomalaiset kansainvälisen geenitutkimuksen eturintamaan. Kymmenien miljoonien eurojen tiedeprojekti kääntää jurouden voimavaraksi.

Koska suomalaisten geeniperimä on melko yhdenmukainen, tiettyjen harvinaisten geenivarianttien tunnistaminen helpottuu. Tutkija pystyy seuraamaan sairauksien ja perimän välistä yhteyttä.

”Taustakohina on pienempi kuin muualla Euroopassa”, FinnGenin tieteellinen johtaja professori Palotie sanoo.

Mammuttihankkeessa on tarkoitus kerätä puolen miljoonan suomalaisen verinäytteet yliopistosairaaloiden ylläpitämiin biopankkeihin. Luovuttajien genomitietoa verrataan sen jälkeen erilaisiin terveysrekistereihin.

Kuuden vuoden hankkeen tarkoitus on tuottaa uudenlaista tietoa sairauksien syistä.

”Toivomme saavamme ensimmäisiä tuloksia vuonna 2018”, Palotie sanoo.

Tasa-arvo

Heidi Lindén: Nyt loppuu pelkääminen

Heidi Lindén ©MARTTI KAINULAINEN/LK

Tabut kaatuvat ryminällä. Meillä on tasa-arvoinen avioliittolaki. Tom of Finlandista on tehty pussilakanasetti ja K12-elokuva.

Vuosi 2017 muistetaan kuitenkin erityisesti #MeToo-liikkeestä, joka nosti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan puheenaiheeksi.

”Musta tuntuu, että tämä on ollut vasta alkua. Ihmiset alkavat vapautua tuosta aiheesta”, ohjaaja ja näyttelijä Heidi Lindén sanoo.

Lindén on itse joutunut kohtaamaan seksuaalista häirintää. Hänen kandintyönsä käsitteli syrjintää elokuva-alalla. Myöhemmin hän on jatkanut aiheen tutkimista ja saanut kymmeniä yhteydenottoja alalla työskenteleviltä naisilta.

”On järkyttävää, miten paljon ihmiset ovat kokeneet seksuaalista häirintää, ja miten vähän siitä on puhuttu. #MeToo-kampanjan kautta moni on alkanut miettiä omaa itsekunnioitustaan.”

Lindén on uskoo, että tärkeä teema pysyy puheenaiheena myös 2018. Hän peräänkuuluttaa peruskoulun ala-asteelle kehon itsemääräämisoikeuden opetusta. Lakiin voitaisiin harkita raiskausrikoksen vanhenemisajan pidentämistä kymmenestä vuodesta kahteenkymmeneen.

Oikeusministeriön selvitys seksuaalirikosten rangaistuksista ja lakipykälistä onkin tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2018.

Maailmalla #MeToo-kampanja on johtanut monen tunnetun henkilön potkuihin tai irtisanoutumiseen. Suomessa julkisuuteen on noussut vain parin seksihäirikön nimi.

”En haluaisi lietsoa pelkoa. Mutta ehkä tämä meininki Suomessa on ollut niin kauan pelon lamauttamaa, että jotkut vielä ajattelevat, että rikoksen ilmiannosta koituisi jotain harmia itselle”, Lindén arvelee.

Joka tapauksessa keskustelu on jo alkanut levitä viihdealan ulkopuolelle.

”Nyt loppuu pelkääminen ja muiden miellyttäminen. Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä itse päätöksiä. Käytetään sitä.”

Eurooppa

Juhana Aunesluoma: Isot ankkurit kestävät

Juhana Aunesluoma ©JARNO MELA/LK

Ajatellaan jalkapallo-ottelua, jossa kentälle heitetään kolme palloa. Pelin säännöt ovat samat kuin ennen, mutta molemmissa joukkueissa pelaa 20 pelaajaa.

”Aika pian tulisi paine sääntöjen muuttamiselle. Mutta jos sääntömuutos edellyttäisi kaikkien kansallisten jalkapalloliittojen yksimielisyyttä, se tuskin olisi helppo prosessi”, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.

Sellainen on maailma vuonna 2018. Euroopan ilmatila on sakeana epävakauden merkkejä. Meneillään on murrosvaihe, joka on jatkunut koko 2010-luvun.

”Vasta vähitellen alamme huomata, että yksittäiset kriisit ovat olleet pieniä askelia kohti suurempaa muutosta.”

EU:n perussopimukset eivät meinaa pysyä kehityksen vauhdissa. Katutasolta katsottuna tuntuu, että ääritulkinnat ovat äänekkäimpiä. Valta luisuu teknokraateille.

”Sitä kuilua ihmisten on ymmärrettävästi vaikea hyväksyä”, Aunesluoma sanoo.

Brexitiä lukuunottamatta osapuolten välinen kiistely on tapahtunut retoriikan tasolla.

”En usko, että 2018 tuo vielä EU:n toimintaan suurta muutosta. Isot ankkurit pitävät EU:n yhdessä.”

Juhana Aunesluoma muistuttaa, että ensi vuosi on Euroopalle historiallinen merkkivuosi. Ensimmäinen maailmansota päättyi 11.11.1918 kello 11:00.

”Sodan päätyttyä Eurooppaan syntyi suuri määrä kansallisvaltioita.”

Ensi syksynä tunteet nousevat pintaan monessa Euroopan maassa.

”Miten esimerkiksi Puolassa juhlitaan Puola100-juhlaa?” Aunesluoma pohtii.

Ensi syksynä alkaa myös vaalikamppailu. Keväällä 2019 pidetään EU-vaalit.

”Niihin liittyy laajempi keskustelu Euroopan tulevaisuudesta.”

Lue myös:

Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen: ”Elän niin pitkälti tulevaisuudessa, ettei mikään yllätä

X