Yhdysvallat ja Venäjä ovat ennenkin kalistelleet aseitaan eri puolilla: ”Nyt tilanne on se, ettei oikein mitään kompromissin mahdollisuuksia ole”
Sotahistorian tutkija Jussi Jalonen näkee nykyhetkessä yhteneväisyyksiä vuoden 1973 Jom kippur -sotaan. Silloin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat eri puolilla Israelin ja arabimaiden välisessä sodassa.
Israelin joukkoja asemissa Suezin kanavan itäpuolella lokakuussa 1973.
Kuuban vuoden 1962 ohjuskriisi järkytti maailmaa ja kiristi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välejä, mutta sotahistorian ja Itä-Euroopan tutkija, dosentti Jussi Jalonen ei muutoin näe juuri yhtäläisyyksiä Kuuban kriisin ja nykytilanteen välillä.
”Yhteistä on se, että kriisin ytimessä on molemmissa tapauksissa suurvaltojen ulkopuolinen maa (Kuuba ja Ukraina), jonka toinen osapuoli kokee kuuluvan tavalla tai toisella vaikutuspiiriinsä. Ensin Yhdysvallat koki näin Kuubaa koskien ja nyt Venäjä Ukrainan osalta. Mutta siihen yhtäläisyydet melkein jäävätkin.”
Jussi Jalonen huomauttaa, että Kuuban kriisissä oli kyse jännittyneestä kansainvälispoliittisesta tilanteesta, kun nyt on meneillään oikea, akuutti kuuma sota.
Kuuban ohjuskriisin kärjistyttyä molemmilla osapuolilla oli olemassa autenttinen halu ratkaista tilanne keskustelemalla ja tehdä kompromissi.
”Nyt tilanne on se, ettei oikein mitään kompromissin mahdollisuuksia ole.”
Suomen tilanne kahden suurvallan välissä on myös toinen nyt kuin Kuuban kriisissä.
”1960-luvun alussa Suomella oli hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, mutta käytännössä olimme valtablokkien välillä ja aivan selkeästi puolueeton maa. Nyt tilanne on täysin toisenlainen, kun olemme EU-maa ja Nato-kandidaatti.”
Polaris / MVPhotos © Lehtikuva / Jussi Nukari
Energia aseena ennenkin
Enemmän yhtäläisyyksiä Jalonen katsoo olevan nykyhetken ja vuoden 1973 Jom kippur -sodan välillä. Silloin Egypti ja Syyria tekivät yllätyshyökkäyksen Israelin hallussa olleille Siinaille ja Golanin kukkuloille.
”Silloinkin oltiin kuumassa sodassa ja nousi esiin mahdollisuus, että taistelukentällä saatettaisiin käyttää taktisia ydinaseita. Sodan kolmantena päivänä Israel oli sotilaallisen katastrofin partaalla, ja nykytiedon valossa Israel valmistautui torjumaan hyökkäystä nimenomaan taktisilla ydinaseilla.”
Kun sota alkoi kääntyä arabimaiden kannalta epäsuotuisaksi, syntyi kansainvälinen jännitteinen tilanne Neuvostoliiton lisätessä valmiuttaan.
”Neuvostoliiton uskottiin silloin lähettäneen ydinkärjillä lastatun rahtilaivan Egyptin Aleksandriaan.”
Yhdysvallat tulkitsi tilanteen niin, että Neuvostoliitto on mahdollisesti tekemässä intervention sotaan ja ehkä luovuttamassa ydinaseita Egyptin käyttöön.
”Amerikkalaiset siirtyivät korotettuun toiminnan tasoon ja tekivät hälytyksen omille ydinasejoukoillensa. Tilanne oli jännitteinen ja nimenomaan kuuman sodan oloissa, kuten nyt.”
Yhtenäistä Jom kippur -sodalle sekä nykyhetkelle on myös Venäjän tänä vuonna nähty tapa käyttää energiaa aseena länttä vastaan.
”Myös silloin hyökkäävä osapuoli käytti energia-asetta aivan samalla tavalla kuin mitä Venäjä nykyään, mikä sitten johti öljykriisiin länsimaissa.”
Lue myös: 60 vuotta Kuuban ohjuskriisistä – Historian vaarallisimpana päivänä neuvostolaivat pysähtyivät merelle kello 10.32, ja ydinsota vältettiin täpärästi