Yksinäisyys voi olla karua arkea monelle lapselle, kun perhe muuttaa ulkomaille – Uuden kasvukulttuurin omaksuminen ei käy käden käänteessä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Globalisoituvassa maailmassa vanhempiensa mukana ulkomaille lähtevien lasten määrä kasvaa. Tiina Niemi selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia kokemuksia arkielämästä ja sopeutumisesta uuteen maahan oli Suomesta Pekingiin muuttaneilla lapsilla.

Aikuisten  ja erityisesti lähetettyjen työntekijöiden kokemuksia ulkomailla elämisestä on tutkittu runsaasti, mutta toisin on lasten laita. Uudessa maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle sijoittuvassa väitöstutkimuksessaan Tiina Niemi selvitti 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästä ja sopeutumisesta Pekingiin. Tähän asti ulkomaille muuttaneiden lasten kokemuksia on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta.

Tiina Niemen tutkimuksessa tutkittiin kolmea eri ryhmää: vasta ulkomaille muuttaneita, Suomeen paluumuuttaneita ja takaisin ulkomaille lähteneitä sekä vain lyhyen aikaa kotimaassaan asuneita ja maasta toiseen muuttaneita lapsia.

Parhaimmin selvisivät kerran paluumuuton tehneet lapset, sillä he saattoivat kiinnittyä sekä vieraaseen että kotimaiseen kulttuuriin.

”He pystyivät jäsentämään elämäänsä paljon paremmin kuin esimerkiksi ne, jotka olivat vasta tulleet täysin uuteen ympäristöön. Ensimmäistä kertaa ulkomailla asuvilla oli vielä niin paljon jäsennettävää, että he turvautuvat tuttuun ja turvalliseen kotimaiseen”, Tiina Niemi kertoo.

Hänen mukaansa sopeutumisen kannalta tärkeää on uuden kasvukulttuurin oppiminen – joka kuitenkin voi olla eri kuin uuden kohdemaan kulttuuri. Esimerkiksi tutkimuksen lapset eivät kasvaneet niinkään kiinalaisten keskellä vaan kansainvälisen koulun ja yhteisön piirissä.

”Kielitaito toki on merkittävää, mutta yhtä tärkeätä on kielen kulttuurin oppiminen. Se, että tiedät, miten tietyissä tilanteissa toimitaan, ja miten ilmaistaan.”

Yksinäisyyttä oli etenkin alussa

Vanhojen kavereiden jättäminen taakse voi joskus olla raskasta. Mikäli uusia ei löydy saman tien, voi seurauksena olla yksinäisyyttä. Sopeutuminen uuteen elämänpiiriin vaihteli lasten välillä.

”Näillä vasta uuteen maahan tulleilla, ensimmäistä kertaa ulkomailla asuvilla, oli ihan yksinäisyyden kokemuksia”, Niemi kertoo.

Multimuuttajalapset ymmärsivät usein paremmin sen, että vaikka alkuun kavereita ei olisi, heitä löytyisi ajan myötä. Lisäksi lapsen kokemus yksinäisyydestä on lapsikohtainen – toiset tuntevat helpommin yksinäisyyttä kuin toiset.

Moni kansainvälinen koulu myös auttaa lapsia pääsemään mukaan sosiaaliseen piiriin.

”Usein kansainvälinen koulu on rakennettu niin, että koulun aloitettaessa siellä odottaa niin sanottuja Buddy-kavereita. Jokaiselle lapselle on kaveri, joka pitää huolta, kuljettaa paikasta toiseen ja katsoo, että hän löytää tiensä koulussa paikasta toiseen ja pääsee oikea-aikaisesti ruokailemaan.”

Lasten ystävyyssuhteiden syvyydestä Niemi ei uskalla sanoa mitään varmaa.

Miten lapsen sopeutumista elämänmuutokseen voi tukea?

Lapset hyötyivät kullekin ryhmälle oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kansainvälisten koulujen tarjoamat tukitoimet, kuten vertaistuki ja harrastustoiminta. Myös vanhemmat voivat auttaa lastaan sopeutumaan.

”Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin”, Niemi kertoo.

Lapsen olisi myös tärkeää päästä osallistumaan päätöksentekoon omasta elämästään.

”Usein siinä käy niin, että vain vanhemmat lähtevät etukäteen tutustumismatkalle, eivätkä lapset ole ollenkaan mukana”, Niemi kertoo.

”Tutustumismatkalla tehdään tärkeitä päätöksiä, kuten valitaan asuinalue ja kansainvälinen koulu. Kun lapset eivät ole mukana, niin silloin heidän mielipiteensä jää huomiotta. Kansainvälisiin kouluihin on usein pitkät jonot, ja koulun vaihtaminen jo valitun tilalle, niin että lapset ovat tutustumassa kouluun ja sanomassa oman mielipiteensä asiasta, ei välttämättä enää muuttovaiheessa ole mahdollista”, hän jatkaa.

Äidinkielen ylläpitäminen on tärkeää, että lapsen yhteys kotimaahan säilyisi. Monessa maassa on Suomi-kouluja, jossa voi ylläpitää suomen kielen taitoa. Usein Suomi-koulun oppitunnit järjestetään lauantaisin eli varsinaisen päiväkouluajan ulkopuolella. Myös toisten suomalaisten lasten läsnäolo palveli joidenkin lasten hyvinvointia, etenkin jos lapsi asui ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Minkälaisia aikuisia ulkomailla asuneista lapsista kasvaa?

Tutkimuksen lapsista osa on jo nuoria aikuisia. Monet heistä ovat päätyneet opiskelemaan ulkomaille.

”Kyllähän heistä kasvaa sellaisia hyvin esiintymistaitoisia ja kansainvälisiä kosmopoliitteja. Toki siellä saattaa olla toinenkin puoli. Osasta voi tulla sellaisia, jotka eivät koskaan oikein juurru mihinkään, ja eivät tunne olevansa kotona missään. Heille jää sellainen lähtemisen ja liikkumisen palo”, Niemi pohtii.

X