Yläperän rajakauppaa: Viiniä ja nuuskaa Suomeen - väkeviä ja herkkuja Norjaan

Lapissa kauppa pyörii rajoista välittämättä. Lisävauhtia sille antaa nyt alkoholin vienti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kilpishallin kauppias Mikko Rousu hyllyttää uunituoretta savulihaa.

Lapissa kauppa pyörii rajoista välittämättä. Lisävauhtia sille antaa nyt alkoholin vienti.
Teksti: Jenni Leukumaavaara

Enontekiön Kilpisjärven Kilpishallissa on tänä vuonna käynyt kuhina.

Tämä ruokakauppa on jo pitkään ollut tärkeä ostospaikka norjalaisille ja ruotsalaisille, mutta kesäkuussa avattu Alko on houkutellut niin paikallisia kuin ulkomaalaisiakin tutustumaan tarjontaan. Aiemmin Kilpisjärvellä palveli Alkon tilauspiste, joka oli Suomen vilkkain. Siitä on kiittäminen etenkin norjalaisia.

”Alko on varmaan tuonut lisää porukkaa meillekin. Kyllä sen näkee, että se tuo lisäarvoa norjalaisille, se on yksi lisäsyy tulla tänne ostoksille”, Kilpishallin kauppias Elina Rousu-Karlsen kertoo.

Vaikka Kilpisjärvi elää vahvasti sesongeissa turismin mukaan, norjalaisiin voi luottaa.

”Meillä on aina sesonki perjantaista sunnuntaihin, kun norjalaiset tulevat ostoksille”, Elina Rousu-Karlsen naurahtaa.

Konjakkia puoleen hintaan

Iäkkäämpi pariskunta kuljeskelee hiljakseen Kilpisjärven uutuuttaan hohtavassa Alkossa. Pari kertaa vuodessa Suomeen ostoksille tulevat Sonja Skogvoll ja Tom-Roger Aasan ovat kiinnostuneita etenkin konjakeista.

”Nämä ovat puolet halvempia kuin meillä Norjassa”, Skogvoll kertoo.

He kyselevät myyjä Antti Pöyköltä tarkasti tullirajoituksista. Lopulta mukaan Tromssaan tarttuu konjakin lisäksi useampi punaviinipullo.

Kilpisjärven lähin Alko on tähän mennessä ollut Hetassa.

”Sehän on vastannut sitä, että helsinkiläinen lähtisi Tampereelle Alkoon tai toisinpäin”, Sami Halmekivi havainnollistaa.

Käytännössä homma on monen kyläläisen osalta toiminut niin, että tilaukset on jätetty Rousun kaupalle, josta ne ovat kulkeutuneet Muonion Alkoon ja sieltä pullot on tuotu sitten Kilpisjärvelle.

Halmekiven mukaan norjalaiset ovat tärkeitä asiakkaita, mutta myös moni keskisestä ja eteläisemmästä Euroopasta tullut matkailija pysähtyy Kilpisjärvellä ennen kuin jatkaa matkaa Norjaan.

Halmekivi on myös Hetan, Muonion ja Kolarin Alkojen myymäläpäällikkö. Viinakauppa rajan yli on tullut hänellekin tutuksi. KotimaaRajakauppa näkyy reilusti myynnissä.

”Ruotsin puolelta moni suomalainen hakee viinihanapakkauksen, ja esimerkiksi Kolarissa taas näkyy se, että ruotsalaiset ostavat Suomesta viskejä, konjakkeja ja muita väkeviä.”

Mariannen vientiä

Kaikkien on syötävä, ja Rousun kauppiassisarusten kierros kaupassaan osoittaa, että hyllyillä näkyvät myös kansainväliset virtaukset.

Ennen öljyn löytymistä Pohjois-Norja oli takapajulaa, mutta nykyään sinne on kova imu. Tarvetta olisi esimerkiksi sairaanhoitajille ja rakennusmiehille, ja Norjassa onkin työmiehiä Suomen lisäksi esimerkiksi Venäjältä ja Baltian maista. Siksi Kilpishallissakin on ikioma hylly venäläisille tuotteille.

Myynti tulee kuitenkin 90-prosenttisesti norjalaisten kruunuista, joten valikoima on sen mukainen. Täällä on muhkea sipsihylly, hämmentävän laaja olutvalikoima, laaja lihatiski ja jopa oma lihajalostamo ja savustamo takahuoneen uumenissa. Suomessa liha on kolmanneksen halvempaa kuin Norjassa, ja sitä ostetaan kerralla niin paljon kuin jaksetaan autoon kantaa.

Kilpishallin kauppias Elina Rousu-Karlsenin vinkit norjalaisten ostajien bongaamiseksi ovat melko yksinkertaiset: useimmiten ostoskärryihin pakataan 10 kilon vehnäjauholaatikko, 18 kilon sokeritoppa, paljon sipsejä, karkkeja ja muuta makeaa. Olut maistuu, ja tupakka (joka tuodaan Norjasta) menee kaupaksi.

Ja katso, heti tärppää! Hermod Henriksenin ja Evelyn Rye Simonsenin ostoskärryt konkretisoivat Rousu-Karlsenin sanat: löytyy sokeria, sipsejä, keksejä, jauhoja. Simonsen antaa vielä erityismaininnan Marianne-karkeille, joita ei Norjasta saa.

”Nämä ovat niin hyviä! Ostan niitä aina Suomesta.”

Henriksen ja Simonsen ovat kotoisin Senjan saarelta Tromssan kyljestä. He eivät ole vakikävijöitä Kilpishallissa, mutta hintaero on heilläkin tiedossa.

”Kyllähän täällä huomattavasti halvempaa on”, Simonsen sanoo.

Mikko Rousu arvioi, että ostoksille tullaan noin 200–300 kilometrin säteeltä niin Ruotsin kuin Norjan puolelta. Ja toimii kauppa myös toiseen suuntaan: paikalliset käyvät ostoksilla Tromssassa. Onhan sinne vain 170 kilometriä, kun taas esimerkiksi Rovaniemi on 450 kilometrin päässä.

”Ja tarjonta esimerkiksi vaatteissa on todella hyvä.”

Nuuskakairassa nuuskaa

Ylitornion S-Marketin myymäläpäällikkö Urpo Maunu sanoo länsinaapureiden kruunujen olevan tärkeitä kaupan piristäjiä.

Maunun mukaan ruotsalaiset ostavat esimerkiksi maitoa, sätkätupakkaa, juustoa ja lastenruokia. Myös lonkerot ja keskiketterät oluet löytävät paikkansa ruotsalaisten ostoskärryistä.

Aikoinaan Ruotsin puolelta haettiin esimerkiksi kahvia ja sokeria. Kleinbussiin ahtautui niin monta matkustajaa kuin suinkin mahtui, koska ostokset oli rajoitettu. Nykyään kustannustietoisten asiakkaiden tie vie esimerkiksi Övertorneån tai Haaparannan Systembolagetiin.

Sieltä irtoaa suomalaisten suursuosikki, kahden tai kolmen litran viinitonkka useita euroja halvemmalla. Ja tietysti nuuskaa! Sitä varten on Haaparannalla oma kauppakin, Snuskungen.

Rupla tutisee yhä

Vielä kolme vuotta sitten venäläiset olivat tuttu näky monissa Lapin kunnissa, mutta talouskriisi ja ruplan heikkeneminen näkyvät venäläisten ostosmatkailijoiden määrässä.

Sallan K-Market Puolukan kauppias Veli-Matti Lindholm on ollut kauppiaana pari vuotta, eikä ole päässyt näkemään venäläisten kulta-aikaa.

”Harvoin tarvitsee enää tax free -lappuja täyttää”, Lindholm sanoo.

Näätämön kauppiaalla Juha-Matti Liaksella on venäjänkaupasta positiivisempi näkemys.

”Uutena juttuna on nyt viime vuosina ollut, että Murmanskista tulee yhä enemmän asiakkaita”, Lias sanoo.

Venäläisiä asiakkaita käy päivittäin, ja monet käyvät viikoittain.

Lias arvelee, että osa ostoksista jaetaan jo Norjassa, loput Venäjällä. Esimerkiksi Kirkkoniemen satamakaupungissa asuu paljon venäläisiä. Myös Hessengistä tullaan Suomeen ostoksille. Murmanskiin lähtee Oltermannia, pikakahvia, teetä ja keksejä.

”Kyllähän siellä rupeaa olemaan pulaa kaikesta, ja kuitenkin ihmiset ovat tottuneet länsimaisiin tarvikkeisiin pyykkiaineista ja ruoista lähtien”, Lias arvioi.

Näätämössä on täysin selvää, kenen rahoilla kaupat pyörivät.

”95–98 prosenttia myynnistä tulee rajakaupasta”, Lias sanoo.

X