Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Harjoittelu, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Seuran selvitys on karu: talkootyöllä on monta nimeä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Harjoittelu, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Seuran selvitys on karu: talkootyöllä on monta nimeä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Yllätys oli raju.

Kolmekymppinen Inkeri aloitti palkattoman työkokeilun ompelimossa huhtikuun alussa 2018. Hän työskenteli ilmaiseksi viitenä päivänä viikossa 6–7 tuntia päivässä. Normaalisti työkokeilu lasketaan työvoimatoimiston palveluksi, joka takaa täyden työttömyystuen aktiivimallin aikana.

Siitä seurasi kuitenkin jotain sellaista, mitä Inkeri ei osannut odottaa.

Hänen työttömyystukeaan leikattiin myös päiviltä, jolloin hän työskenteli ompelimossa. Syynä oli se, että työkokeilupaikka löytyi niin loppupäässä kolmen kuukauden tarkastelujaksoa, että aktiivisuuspäätös oli jo tehty.

Inkeriä siis rangaistiin liiasta passiivisuudesta samaan aikaan, kun hän huhki lähes täyttä työviikkoa.

”Tämä oli oikeustajuni vastaista”, Inkeri kertoo.

Inkeri haki myöhemmin huhtikuussa vaateliike Vero Modaan töihin. Hän ei päässyt palkkatöihin, mutta sen sijaan kesäkuussa tuli puhelu TE-toimistosta.

”Virkailija kysyi, olisinko kiinnostunut hakemaan työkokeiluun nyt tähän samaiseen Vero Modaan, johon jo aiemmin olin hakenut palkkatyöhön”, Inkeri kertoo hämmästyneenä.

”Kieltäydyin ystävällisesti työkokeiluideasta, koska olisihan ristiriitaista mennä palkattomaan työhön Vero Modan kaltaiseen kansainvälisen ketjun liikkeeseen, jossa selvästi oli työvoimalle tarvetta.”

”Olen osani tehnyt”

Vero Moda toimii osittain yrittäjävetoisella franchising-periaatteella, mutta on erittäin laajalle levinnyt ketju. Vero Modan taustalla on Bestseller-yritys, jonka liikevaihto liikkuu Suomessa kymmenissä miljoonissa euroissa.

Luulisi siis, että Vero Modalla olisi varaa myös palkata työntekijä eikä ottaa ilmaiseksi töihin.

Bestsellerin henkilöstövastaava Reetta Järveläinen selittää, että yhtiö palkkaa koko ajan työntekijöitä, mutta varsinaisen henkilöstövahvuuden päälle otetaan lisäksi työkokeilijoita ja harjoittelijoita, joista osa työllistyy myöhemmin palkkatöihin.

Palkattomuutta hän perustelee sillä, että työkokeilijat ja harjoittelijat vasta opettelevat alalle.

Inkeri kertoo, että hänellä on jo palkkatyökokemusta vaateliikkeestä.

”Myymälätyö on luonteeltaan sellaista, että siihen pääsee kokematonkin sisään varsin nopeasti. Näin ollen perehdytykselläkään ei voi palkattomuutta perustella”, hän sanoo.

Kaupan alalla on paljon harjoittelijoita ja työkokeilijoita. Työkokeilulla selvitetään työnhakijan tai kuntoutujan työhön, ammattiin tai koulutukseen soveltuvuutta. Se voidaan toteuttaa työpaikalla tai kuntoutuslaitoksessa.

Inkerillä on myös aikaisempaa kokemusta ilmaistyöstä. Opiskellessaan stylistiksi hän työskenteli peräti puoli vuotta ilmaistöissä harjoittelijana.

”Koen tehneeni osani ilmaistyöstä. Työkokeiluiden palkkatöihin johtavuuden prosentti on niin surkean pieni, että en lähtenyt kokeilemaan onneani.”

Inkeri on haastateltavan toinen etunimi, eikä hän halua kertoa koko nimeään. Asia on yhä arkaluontoinen, vaikka valtava määrä ihmisiä työskentelee Suomessa ilmaiseksi koko ajan.

Lähes joka viides meistä

Palkattoman työn määrästä ei ole valmista tilastoa, joten Seura laski luvun yhdistelemällä eri tilastojen tietoja. Lähes 500 000 suomalaista tekee vuosittain ilmaista työtä. Se tarkoittaa noin 17 prosenttia koko Suomen työvoimasta.

Taulukko: Ilmaisten töiden talkoo, arvio

”Palkattoman työn määrä on räjähtänyt”, toteaa Seuralle työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevä asiantuntija. Hän kertoo seuranneensa läheltä, miten palkatonta työvoimaa käytetään hyväksi ja kuinka ilmiö on laajentunut vuosien aikana.

Varsinkin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on asiantuntijan mukaan kasvanut huimasti. Vuonna 2010 siihen osallistui keskimäärin 5 000 suomalaista joka kuukausi, mutta huhtikuussa 2018 jo 26 300.

”Tämä on kääntynyt nyt niin, että ihmisten pitää tehdä työtä saadakseen työttömyysetuutta. Eikö työstä enää kuulukaan saada palkkaa?”

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu osalle pitkäaikaistyöttömistä.

TE-toimiston asiantuntija ei halua esiintyä nimellään. Hän pelkää, että julkisuus vaikeuttaa hänen työtään.

Tommi Tuomi/Otavamedia

Uusi ilmainen työ tilalle

”Haluatko olla osana kehittämässä seuraavaa suurta suomalaista vientimenestystä!” alkaa nettikaupan ilmoitus. Paikkaan vaaditaan sujuvaa suomen ja englannin kielen osaamista ja toimisto-ohjelmien hallintaa.

Ilmoitus löytyy Facebookin Orjafirmat-sivulta, jonne on kerätty yli sata palkatonta työtä tarjoavaa työpaikkailmoitusta varoittaviksi esimerkeiksi. Sivusto on perustettu, koska ilmaista työtä tarjotaan yllättävän usein.

Vastaavia ilmaisen työn aihepiirin ympärille perustettuja Facebook-sivustoja ovat myös Ei pakkotyölle ja Palkkatyön puolesta -järjestön sivut.

”Moni voisi olla puolikin vuotta ilmaiseksi töissä, jos saisi sitten työn, mutta tilalle tulee vain uusi ilmainen”, Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistyksen hallituksen jäsen Sirpa Ahola-Laurila sanoo. Yhdistys toimii ilmaistyöntekijöiden äänitorvena. Hän kertoo, että monet tarttuvat palkattomiin työtarjouksiin myöhemmän työllistymisen toivossa tai saattaakseen opintonsa valmiiksi.

Kaksi vuotta putkeen

Suurin osa palkattomasta työstä tehdään opiskelujen aikana.

Täysiksi työvuosiksi muutettuna ilmaistyöt muodostavat noin 82 000 kokonaista henkilötyövuotta, sillä keskimäärin harjoittelu ja aktivointityö suoritetaan parin kuukauden pätkissä.

Pisimmillään ilmainen työ voi kestää kaksi vuotta yhteen soittoon, sillä kuntouttava työtoiminta tuntee näinkin pitkän talkootyön muodon.

Kun työtön on mukana aktivoinnissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, hän ei näy työttömien työnhakijoiden tilastossa. Hallitus siis kaunistelee tilastoja ilmaistöillä.

”Työttömyystilastojen kaunistuminen ei helpota työttömien taloudellista ahdinkoa lainkaan”, sanoo TE-toimiston asiantuntija.

Minna Närhi on tutkinut velvoitetyötä. Hänen mukaansa työvoimapoliittisiin aktivointeihin vuonna 2015 osallistuneet työttömät tekivät yhteensä 33 317 henkilötyövuotta. Kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta, kuten kurssista tai työtoiminnasta.

Närhen luvuista puuttuvat opiskelijoiden ilmainen työ, jonka Seura laski mukaan.

”Nykyajan Suomessa velvoitetyön määrä alkaa jo lähestyä palveluspakon aikaisia määriä”, Närhi kirjoittaa oikeustieteen pro gradussaan viitaten 1600-luvun lainsäädäntöön, jolloin jokaisella oli oltava työpaikka tai se osoitettiin pakolla.

Kaaos uhkaa

Näin suuri määrä ilmaista työtä vaikuttaa yhteiskuntaan, Närhi sanoo.

”Suurin vaikutus on, että ihmiset osallistuvat ilmaiseksi yhteiskunnan pyörittämiseen. Jos nämä työt lähtisivät yhtäkkiä pois, niitä olisi taloudellisesti mahdoton korvata, koska siihen ei olisi varaa. Siitä voisi syntyä laajempikin kaaos.”

Mutta ilmaistyö työttömyysetuudellahan ei saa korvata oikeaa palkkatyöntekijää?

”He tekevät silti oikeaa työtä. Esimerkiksi Vantaan kunnan suurpesulaa pyöritetään ilmaistöillä, vaikka se on kunnan liiketoimintaa. Samoin hoitoapulaisen tehtäviä tehdään paljon ilmaiseksi kunnalla.”

Pesulatoiminnan tarkoitus ei ole tuottaa liikevoittoa, sanoo Vantaan palvelupäällikkö Anne Matilainen.

”Tällaisen kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnalle mittava kustannus. Reelin asiakkaiden työtehtävät ovat avustavia. Heitä on kerrallaan noin 20, ja heidän päivittäistä toimintaansa ohjaa neljä ohjaajaa, yksi sosiaaliohjaaja ja yksi uravalmentaja”, Matilainen perustelee.

Yleensä palkattomat työt kasaantuvat ikävän usein samalle henkilölle toistamiseen, sillä palvelujaksoja ketjutetaan. Vajaatyökykyiset voivat tarvitakin pitkän kuntouttavan työjakson.

Usein ilmaistyö on kuitenkin aivan muuta kuin kuntoutusta. Silloin kyseessä voi olla puhdas ihmisten hyväksikäyttö.

Nyt aktiivimallin takia työvoimatoimistot kannustavat työttömiä osallistumaan yhä hanakammin palveluihinsa, kuten palkattomaan työtoimintaan.

Esimerkiksi alle 25-vuotiaan voi velvoittaa osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. TE-toimiston suunnitelman aktivointitoimiin on vanhempienkin osallistuttava karenssin uhalla. Toimeentulotukea saavat työttömät voivat menettää tuestaan jopa 20–40 prosenttia, jos vastustavat ilmaiseen työhön osallistumista.

Koulutustarjoajat hyödyntävät jo uhkaa. Esimerkiksi aikuiskoulutuskeskus Amiedu mainostaa omilla sivuillaan, miten aktiivimallin saa täytettyä:

”Työttömyysturvan aktiivimalli on tuonut uudistuksia turvan maksatuksen edellytyksiin. Työttömän on täyden etuutensa säilyttääkseen 65 maksupäivän aikana tehtävä työtä 18 tuntia, toimia yrittäjänä tai osallistua viiden päivän aikana työllistymistä edistävään palveluun. – – Amiedu järjestää sekä työvoimakoulutusta että työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoisia opintoja.”

© Tommi Tuomi/Otavamedia

Ei työtä, vaan työtoimintaa

Helsinkiläinen Risto Eskola, 53, aloitti maaliskuussa 2017 kuntouttavan työtoiminnan Kampin eläkeläisten ja työttömien palvelukeskuksessa. Eskola oli ollut kolme vuotta työttömänä.

Eskola suostui palkattomaan työtoimintaan, johon TE-toimisto hänet ohjasi karenssin uhalla. Suurin syy suostumiseen oli hänelle annettu lupaus, että myöhemmin työ voisi jatkua palkkatukityönä eli palkallisena työnä työvoimatoimiston tukemana.

Nyt Eskola sai vain työttömyystuen, jota oli korotettu yhdeksän euron kulukorvauksella päivässä. ”En minä sinne muuten olisi mennyt, jos en olisi uskonut saavani palkkaa”, hän sanoo.

Eskola toimi Kampin palvelukeskuksessa digioppaana eli auttoi asiakkaita kännyköiden, tablettien ja tietokoneiden käyttöongelmissa. Työssä auttoivat hänen mukaansa datanomin opinnot ja aiempi palkkatyökokemus ohjelmistotestaajana.

Työtä oli neljä tuntia neljänä päivänä viikossa. Ei siis työtä, vaan työtoimintaa, Eskola kertoo Helsingin kaupungin korjanneen. Hän ei saanut edes ruokaa samalla hinnalla kuin henkilökunta vaan joutui maksamaan siitä enemmän ilman työsuhdetta.

”Siis kaupunki väitti, että en tehnyt työtä. Mutta minulla ei ollut ohjaajaa ja just oli lähtenyt kaveri, joka sai samasta hommasta palkkaa. Otin kuutisen asiakasta vastaan joka päivä. Se oli ihan vastaavaa työtä kuin vaikka Gigantissa tehdään.”

Eskola kertoo olevansa täysin työkykyinen ja tehneensä elämässään erilaisia palkkatöitä ja pyörittänyt yritystoimintaa. Miten ihmeessä hän päätyi kuntouttavaan työtoimintaan, joka on suunnattu vajaatyökykyisille pitkäaikaistyöttömille?

”Ei se ihan lain hengen mukaisesti mennyt. IT-tukihenkilön työhön ei missään nimessä ketään pitäisi laittaa ilmaiseksi. Ei se ole aputyötä eikä kuntoutusta, vaan oikeaa työtä. Aputyötehtäviä oli vain paperilla.”

Eskola ei saanut palkkatöitä. Sen sijaan kolmen kuukauden työtoimintaa jatkettiin taas kolmella kuukaudella ja edelleen kolmella kuukaudella. Välissä oli vain lyhyt kesäloma – siis tauko, sillä työtoiminnasta ei saa käyttää työhön liittyviä sanoja.

Kantelu oikeusasiamiehelle

Syksyllä 2017 Eskolan piti perehdyttää uusi kollega samaan tehtävään. Hän luuli myös tämän olevan palkaton työntekijä, mutta työkaveri olikin saanut palkkatukipaikan.

”Kävi ilmi, että hän sai täyttä palkkaa. Minut laitettiin siis kuntsarina perehdyttämään palkkatyöntekijä. Otin esille, että minun vastaava työ on palkatonta ja jätin jakson kesken. TE-toimisto katkaisi tuet”, Eskola kertoo.

”Tukien katkaisun jälkeisessä selvityksessä lukee, että minulla oli muka haasteita noudattaa työaikoja, vaikka kuukausiraportin mukaan en myöhästynyt kertaakaan. Ne käyttivät siis sanaa työaika, vaikka tämän ei pitänyt olla työsuhde.”

Eskola oli kuntouttavassa työtoiminnassa yhteensä kahdeksan kuukautta, sillä viimeinen työtoimintajakso jäi vajaaksi.

Hän kanteli maaliskuussa 2018 eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, oliko kyseessä kuitenkin työsuhde. Kantelun käsittely on kesken.

Asia on kimurantti, sillä Suomen lain mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole työsuhteista työtä. EU-tuomioistuimelta on tullut kuitenkin päätös, jossa ranskalaisen työtoimintakeskuksen asiakas katsottiin työaikadirektiivissä tarkoitetuksi työntekijäksi.

”Eivät suomalaiset viranomaiset voi kävellä EU-oikeuden yli. Minä olen ensimmäinen, joka valitan tämän EU-tapauksen pohjalta, että minunkin työtoimintaani pitää soveltaa EU:n työaikadirektiiviä.”

Toisten leipää syödään

Jos oikeusasiamies pitää Eskolan kuntouttavaa työtoimintaa työaikadirektiivin mukaisena työnä, Eskola aikoo vaatia palkkarahat, lomarahat ja eläkkeet koko palveluksensa ajalta viime kädessä käräjäoikeudesta.

”Tällä voi olla iso merkitys muillekin vastaavassa tilanteessa oleville. Ei tällaista ilmaistyötä pitäisi teettää”, Eskola sanoo.

Kampin palvelukeskuksen johtajan Riitta Kauppilan mukaan keskuksessa ei ole työsuhteisia digiopastajia. ”He ovat joko tukityöllistettyjä, palkkatuella tai kuntouttavassa työtoiminnassa.”

Eli palkattomuutta perustellaan sillä, ettei kukaan tee samaa työtä työsuhteessa. Mutta kun koko digiopastus toimii tukityöllä, kukaan ei voi myöskään saada oikeaa työpaikkaa.

”Suurin ongelma tässä ilmiössä on, että se syö palkallisia työpaikkoja”, sanoo TE-toimiston asiantuntija. ”Erityisesti se syö määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden leipää, mutta uhkaa myös vakituisia työsuhteita. Samat yritykset käyttävät jatkuvasti työkokeilijoita.” (Miten ministeriö vastasi TE-toimiston asiantuntijan väitteisiin? Lue juttu täältä.)

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi blogissaan maaliskuussa, että työpaikka on yhä paras lääke syrjäytymistä vastaan. ”Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?” Sipilä kirjoitti.

OIKAISU
Juttu on julkaistu 19.7. klo 10.43, juttua on korjattu 23.7. klo kello 18.12. Ilmaista työtä Suomessa tekee alle 500 000 suomalaista, ei yli 500 000 suomalaista, kuten jutussa alun perin väitettiin. Uutinen oikaisusta ja jutussa olleesta virheestä on luettavissa täältä. Seura pahoittelee virhettä.

Seuran alkuperäinen juttu ilmaistyöntekijöiden määrästä löytyy täältä (Seura 29/2018, PDF).

Täsmennys
Juttu on julkaistu 19.7. klo 10.43, juttua on muokattu klo 15.27. Kuten jutusta käy ilmi, kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain osalle pitkäaikaistyöttömistä. Asia on ilmaistu oikein ja tarkasti jutun lopussa Ei työtä vaan työtoimintaa -völiotsikon jälkeen kohdassa, jossa kerrotaan Risto Eskolan tapauksesta. Täsmennys on tehty jutun alkuun osioon, joka alkaa Joka viides meistä -väliotsikon jälkeen.

X