Yli kaksituhatta nuorta tyttöä vastasi suureen itsetuntokyselyyn – Melkein puolet sanoo häpeävänsä ulkonäköään usein tai aina

Millainen nuorten tyttöjen itsetunto on tänä päivänä? Suomalaiseen itsetuntokyselyyn* vastasi yli 2000 nuorta tai nuoreksi ilmoittautunutta ihmistä.

Toukokuussa 2019 toteutettu kysely kuului osana Unilever-yhtiön Dove Self-Esteem Project -markkinointihankkeeseen. Kosmetiikka- ja pesuainevalmistaja sanoo, että sen tavoitteena on parantaa koulutuskokonaisuuden avulla ”40 miljoonan nuoren itsetuntoa”. Kysely tehtiin Demi-lehden verkkosivujen kautta.

Nuorten tyttöjen itsetunto on lähes koko ajan koetuksella

Kyselyyn vastanneet nuoret mainitsivat joukkoon kuulumisen tärkeimpänä itsetuntoon vaikuttavana asiana. Myös mahdollisuus puhua tärkeistä asioista ystävien kanssa koettiin itsetunnon kannalta tärkeäksi.

Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta nuoresta koki itsetunnon paranevan siitä, jos tuntee itsensä kauniiksi.

Harva vastanneista nuorista kuitenkin tunsi näin. Epävarmuus omasta ulkonäöstä heijastuu nuoren sosiaaliseen elämään. Muun muassa yli 70 prosenttia vastaajista oli  jättänyt jonkun somepäivityksen tekemättä siksi, että oli epävarma omasta ulkonäöstään.

Yli puolet kyselyyn vastanneista sanoi jättäneensä joskus ilmaisematta mielipiteitään, koska oli niin kriittinen omasta ulkonäöstään.

Lähes joka neljäs vastaajista kertoo häpeävänsä ulkonäköään usein tai aina.

Aikuisten ulkonäköpaineilla on vaikutus nuoren itsetuntoon

Kyselyn mukaan 70 prosenttia nuorista tuntee joskus, ettei ole hyvä missään. Vajaa neljännes vastaajista kertoi, että omat vanhemmat eivät kehu ulkonäköä koskaan.

Nuoria naisia auttavan palvelukeskus Tyttöjen Talon vastaavan ohjaajan Nina Mesiäisen mukaan aikuisten esimerkillä onkin suuri merkitys nuorten hyvinvointiin.

”Kodin, ystäväpiirin tai median välittämät käyttäytymismallit ja ulkonäköpaineet voivat vaikuttaa vahingollisesti nuorten itsetuntoon ja olla esteenä myöhemmin elämässä. Hyvän itsetunnon rakentaminen ja tunnetaitojen opettelu ovat tärkeitä asioita, joita vanhemmat voivat opettaa lapsilleen ja niitä on hyvä muistutella mieliin myös kouluissa ja harrastustoiminnassa,” Mesiäinen sanoo Doven tiedotteessa.

Vajaa neljännes tytöistä kertoi, että omat vanhemmat eivät kehu ulkonäköä koskaan. iStock

Itsetunto paremmaksi – Sanoita ääneen hyviä asioita

Kyselyssä selvisi, että 73 prosenttia nuorista kokee mielipiteiden kuuntelun tärkeämmäksi itsetuntoon vaikuttavaksi tekijäksi kuin ulkonäköön liittyvät kohteliaisuudet, jonka mainitsi tärkeäksi 57 prosenttia vastaajista.

Helsingin Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua kannustaakin aikuisia vahvistavaan vuorovaikutukseen.

”On tärkeää, että aikuiset sanoittavat ääneen niitä hyviä asioita, jotka liittyvät nuoren olemiseen ja tekemiseen – Toki ulkonäöstäkin voi antaa positiivista palautetta, mutta sen ei tulisi olla viesteistä päällimmäisin.”

Uusitalo-Herttuan mukaan arjen muuttuminen yhä kiireisemmäksi ja vaativammaksi heijastuu myös vanhempien ja aikuisten välisiin suhteisiin.

”Nykyelämä on hektistä ja suorituskeskeistä. Monesti vanhempien oma jaksaminen ei tahdo riittää siihen, että jäisi aikaa kuunnella omaa nuorta. Kuitenkin jokainen ihminen iästä riippumatta kaipaa tulla kuulluksi ilman arvostelua tai vaatimusta.”

Murrosikäisen vanhempana olo kysyy kärsivällisyyttä – Tärkeintä on säilyttää yhteys nuoreen

Erityisesti teini-ikäisten vanhempia Mari Uusitalo-Herttua kannustaa kärsivällisyyteen – murrosikä menee ennen pitkää ohi.

Nuoren irtiotto kohti omaa aikuisuutta voi näkyä kiukkuisena käytöksenä.

”Tärkeintä on, että ei vanhempana luovuta vaan säilyttää yhteyden nuoreen. Myönteisen palautteen antamista kannattaa sinnikkäästi jatkaa, vaikka ei välttämättä aina tulisikaan vastaanotetuksi. On myös hyvä muistaa, että vaikka nuori ilmoittaisi pärjäävänsä itse, hän silti kaipaa vanhemman asettamia rajoja ja huolenpitoa.”

Lue myös: Miten lapsena nujerrettu voi nostaa itsetuntoaan?

Lähde: Demin ja Doven tiedote