”Yllätyin siitä, kuinka tärkeitä symboliset teot ihmisille ovat”– Onko Juhana Vartiainen feministi vai ei?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Juhana Vartiainen
”Olen kuvitellut, että aborttioikeus on täällä Suomessa niin vakiintunut, ettei siitä tarvitse edes keskustella. Jos se kuitenkin herättää huolta, kuten nyt nähtiin, niin pitäisikö sen olla perustuslaissa”, Juhana Vartiainen kysyy. © KRISTIINA KURRONEN / OTAVAMEDIA
Juhana Vartiainen sanoo itseään feministiksi, vaikka oli valmis tukemaan abortinvastaisia kannanottoja esittänyttä Soinia.

Kun eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta syyskuussa, kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen teki virheen. Hänen omasta mielestään virhe oli se, että hän painoi vahingossa läsnä-nappia, vaikka tarkoitus oli äänestää Soinin luottamuksen puolesta. Niin hän heti äänestyksen jälkeen ilmoitti.

Joidenkin muiden mielestä hänen virheensä oli se, että hän oli valmis antamaan luottamuksensa miehelle, joka oli esittänyt ulkomailla abortinvastaisia kannanottoja. Epäluottamuslausetta esittäneen oppositiopuolue SDP:n mukaan Soinin kannanotot kiistävät naisten oikeudet ja Suomen virallisen linjan.

Moni feministi on kummeksunut Vartiaisen äänestyspäätöstä. Onhan Vartiainen ollut pitkään näkyvästi huolissaan naisten työurista ja palkkaepätasa-arvosta. Hän oli perustamassa eduskunnan feministiryhmääkin vuonna 2016. Ja sitten hän toimii näin!

”En tietenkään ole mikään ylin feministi, joka päättää, kuka saa sanoa itseään feministiksi. Mutta kyllä minä olen tällä hetkellä hyvin kriittinen Juhana Vartiaisen ja muiden Soinin luottamuksen puolesta äänestäneiden feminismin suhteen”, tutkija, feministi ja aktivisti Saara Särmä kiteyttää.

”Minun feminismini keskiössä on nimenomaan naiskysymys. Millaista feminismiä on sellainen, jossa naiskysymys voidaan siirtää syrjään tiukan paikan tullen?”

On arvosteltu ennenkin

Vartiainen itse mieltää itsensä feministiksi.

”Olen liberaalifeministi eli koetan toimia eritoten talouden ja politiikan alueella niin, että naisten ja miesten työnjako muuttuisi symmetrisemmäksi ja naisilla olisi enemmän tuloja ja varallisuutta ja pidemmät työurat. Talouden kovan ytimen ei pitäisi olla miesten dominoima, kuten se nyt on”, hän sanoo.

Vartiainen on kansantaloustieteilijä, joka teki vuosituhannen vaihteessa tasa-arvovaltuutetun toimistolle kartoituksen sukupuolten palkkaeroista.

”Korkeakoulutettujen toimihenkilötehtävissä naisten ja miesten palkoissa saattaa olla valtava ero.”

Yksi syy siihen on Vartiaisen mukaan se, että juuri naiset edelleen jäävät liian usein kotiin hoitamaan lapsia. Siksi hän luopuisi kotihoidontuen kaltaisista tukimuodoista.

Joidenkin mielestä tämä ei ole feminismiä ollenkaan.

”Väitetään, että vihaan kotiäitejä tai että haluan pakottaa naiset töihin. Minusta kuitenkin pitää koettaa tehdä sellaista sosiaalipolitiikkaa, joka pikemminkin lahjoo naisia tekemään työtä kuin jäämään kotiin.”

Osa feministeistä ajattelee, että markkinatalous sortaa naisia ja tasa-arvo saavutetaan vain muuttamalla koko talousjärjestelmä.

”Minusta se on haihattelua. Tasa-arvoa kannattaa edistää tässä ja nyt eikä odottaa jotakin vallankumousta. Olen myös huolissani siitä, johtaako tällainen radikaalifeminismi Suomessa vielä kovaan vastareaktioon.”

Kotityöt jaetaan tasan

Vartiainen on osallistunut lasikattojen murskaamiseen myös henkilökohtaisessa elämässään.

Työskennellessään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana ennen poliittista uraansa hän nosti varajohtajaksi naisen, Anni Huhtalan, josta tuli hänen seuraajansa.

”Siinä pätevä naisekonomisti sai näkyvän aseman aika miehisellä alalla.”

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaanin Johanna Mäkelän ja Vartiaisen parisuhteessa Vartiainen on se, joka tulee ensin töistä kotiin. Kotityöt jaetaan tasan.

”Puolisoni on voimakas ja karismaattinen nainen, joka ei halua olla alapuolellani niin, että minun pitäisi jotenkin elättää tai suojella häntä. Olemme aivan tasa-arvoisia.”

Vaikka Vartiainen ajattelee aina markkinataloutta ja systeemejä, on hänessä ”filosofistakin feministiä”. Miesten ja naisten roolijako ahdistaa häntä.

”En viihtyisi machomiehenä, joka rakentaa taloja ja ampuu hirviä. Enkä edes pärjäisi sellaisena!”

Kun Vartiainen ja Mäkelä vuonna 1998 saivat pojan, Juhana oli jonkin aikaa vanhempainvapaalla. Ja kun poika pienenä halusi leikkiä prinsessaa siinä kuin muitakin satuhahmoja, hänelle ommeltiin prinsessamekko.

Kaksi arvoa vastakkain

”Päätin äänestää Soinin luottamuksen puolesta, koska oli tehty selväksi, että samalla äänestettiin hallituksen jatkamisesta. Välitän feministisistä arvoista, mutta olen myös vastuussa siitä, että hallitus pysyy kasassa. Jouduin punnitsemaan sitä, kumpi kahdesta minulle merkittävästä arvosta painoi vaa’assa enemmän siinä tilanteessa”, Vartiainen sanoo.

Vartiaisen kannan ratkaisi se, että Soinin teko oli vain symbolinen mielipiteen ilmaus, ”joka ei sovi hänen ulkoministerin rooliinsa mutta jolla ei ole vaikutuksia lainsäädäntöön”.

”Ajattelen politiikkaa tulosten kautta. Äänestinpä niin tai näin, sillä ei olisi ollut vaikutusta tyttöjen ja naisten oikeuksiin tai aborttioikeuksiin Suomessa. Sen sijaan hallituksen koossa pysymiseen sillä olisi voinut olla vaikutusta. Siksi tässä tilanteessa hallituksen koossa pysyminen oli tärkeämpää.”

Nyt on pakko kysyä: mitkä muut tilanteet ovat Vartiaiselle sellaisia, joissa naisasia joutaa sivuun?

”Se ei koskaan jouda sivuun, mutta se ei aina ole tärkein asia. Politiikassa arvoja joutuu punnitsemaan koko ajan, vaikka se on vaikeaa ja katkeraa. Poliitikko ei voi olla yhden asian poliitikko.”

”En kuitenkaan ikinä kannattaisi hallitusta, joka heikentäisi naisten ja tyttöjen oikeuksia.”

Hekin ovat ilmoittautuneet feministeiksi

  • Saska Saarikoski, toimittaja
  • Kai Mykkänen, sisäministeri (kok.)
  • Anders Adlercreutz, kansanedustaja (r.)
  • Touko Aalto, Vihreiden puheenjohtaja
  • Ville Niinistö, kansanedustaja (vihr.)
  • Kyösti Hagert, toimittaja
  • Antti Rinne, SDP:n puheenjohtaja
  • Alf Rehn, innovaation, designin ja johtamisen professori

”Tosissani yritän”

Kun keskustelu kävi kiivaimmillaan, Vartiainen kirjoitti aiheesta blogitekstin, jossa selitti päätöstään. Feministi ja anarkisti, toimittaja Emilia Kukkalan huomio kiinnittyi siihen, että Vartiainen kuvasi päätöksen julkisen puimisen ”sattuneen häneen ilkeästi”.

”On turhauttavaa ja vahingollista, kun vallankäyttäjä vie keskustelun tunteisiinsa vallankäytön ja sen kohteiden sijaan”, Kukkala sanoo.

Vartiaisen asemassa Kukkala miettisi, miksi niin moni koki hänen äänestyspäätöksensä vääränä ja satuttavana.

”Jos saisin häntä neuvoa, kehottaisin joskus kuuntelemaan muita omissa tunteissa vellomisen sijaan.”

Kaikki feministit eivät ihmettele Vartiaisen käyttäytymistä Soini-äänestyksessä. Feministi, kirjailija ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen ymmärtää häntä.

”Olen reaalipoliitikko ja ymmärrän ryhmäkuria”, Meriläinen sanoo.

Hän huomauttaa, että moni muukin hallituspuolueiden feministi äänesti Soinin luottamuksen puolesta. Niin tekivät esimerkiksi Annika Saarikko (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

”Olisi epäreilua väittää, ettei kokoomuksen ja keskustan riveistä löytyisi ihmisiä, jotka kannattavat sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja vapautta. Arvostukseni heistä ketään kohtaan ei laskenut. Pidän lisäksi kunniakkaana sitä, että Juhana Vartiainen rohkenee aina julkisesti perustella päätöksiään piiloutumisen sijaan.”

Vartiainen aikoo jatkaa feministisellä linjallaan ja ottaa perhevapaauudistuksen myös vaaliteemaksi.

”Yllätyin siitä, kuinka tärkeitä symboliset teot ihmisille ovat. Minulle kun lopputulos on tärkein. Tosissani yritän edistää tasa-arvoa, mutta tästedes kuuntelen enemmän ja julistan vähemmän.”

X