Ympäristökonsultti Jani Järvi on hyönteisten asianajaja, joka tuntee kummallisetkin lajikkeet – ”Kimalaiset ovat tosi söpöjä karvapalleroita”

Jani Järvi ajaa työelämässä ja vapaa-ajalla luonnon ja hyönteisten asiaa. Pölyttäjähyönteisten tilasta saadaan tärkeää tietoa myös vapaaehtoisvoimin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pölyttäjähyönteisten pesintäpaikat ovat vähentyneet, kertoo ympäristökonsultti Jani Järvi. Helsingin kaupunki on kiinnittänyt puuhun hyönteishotellin.

Jani Järvi ajaa työelämässä ja vapaa-ajalla luonnon ja hyönteisten asiaa. Pölyttäjähyönteisten tilasta saadaan tärkeää tietoa myös vapaaehtoisvoimin.
Teksti:
Aino Mielo
Kuvat:
Tommi Tuomi

Jos joku tuttava löytää kummallisen hyönteisen, ympäristökonsultti Jani Järven, 34, puhelin alkaa hälyyttää. Järvi tunnistaa hyönteisen kuin hyönteisen, tai osaa ainakin auttaa siinä.

Työnsä ja harrastuksiensa puolesta häntä voisi kutsua hyönteisten asianajajaksi.

Järvi työskentelee ympäristökonsulttina, osallistuu vapaa-ajallaan kimalaisseurantaan sekä toimii Suomen hyönteisseuran sihteerinä ja hallituksen jäsenenä.

”Autan eri alojen asiantuntijoita suunnittelemaan projektejaan niin, että toteutus on luonnon kannalta mahdollisimman hyvä”, Järvi kertoo.

Ympäristökonsultti huolehtii, että luonto huomioidaan kaavoituksissa

”Media kirjoittaa usein hyönteisistä yksinkertaistavaan tai negatiiviseen sävyyn. Puhutaan lähinnä tuholaishyönteisistä tai ’kamalasta hyttyskesästä’. Se on harmi. Tai sitten usein ihmisiä kiinnostavat vain kauniit perhoset, jotka ovat näkyviä ja isoja. Itse ajattelen joskus, että perhosethan on niin nähty! Suomesta tunnetaan yli 24 000 lajia hyönteisiä. Ne ovat merkityksellisiä, kauniita ja monimuotoisia.

Olen töissä ympäristökonsulttina Ramboll Finland oy:ssä. Luontoasiantuntijana teen lajistoselvityksiä maastossa ja arvioin esimerkiksi, millaisia rakennushankkeen luontovaikutukset voivat olla.”

Vapaaehtoisessa kimalaisseurannassa saadaan tietoa pölyttäjähyönteisten tilasta

”Olen viime vuosina kiinnostunut erityisesti pölyttäjähyönteisistä, elintärkeästä hyönteisryhmästä, jolla menee maailmalla aika heikosti. Olen mukana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vapaaehtoisessa kimalaisseurannassa, joka kestää kesäisin toukokuusta elokuuhun. Kävelen samaa kilometrin mittaista reittiä pari kertaa kuukaudessa, lasken reitin varrella kimalaisia ja pyrin myös tunnistamaan ne. Raportoin tulokset Sykelle. Seuranta pyörii täysin vapaaehtoisvoimin.”

Jani Järvi ottaa kuvaa tummasylkikuoriaisesta
”Toivoisin, että yhä useampi lakkaisi sanomasta hyönteisen kohdatessaan ’Yök, joku ötökkä’, ja alkaisi sanoa ’Ooh, mikähän ötökkä'”, Jani Järvi haastaa. © Tommi Tuomi

Hyönteisten asialla vierii tunteja – ”Kimalaiset ovat tosi söpön näköisiä karvapalleroita”

”Kimalaiset ja muut mehiläiset ovat kiinnostavia myös sen takia, että…no, ne ovat tosi söpön näköisiä karvapalleroita! Ne pörräävät kukkasissa, joita on myös kiva katsoa.

Aikaa hyönteisiin menee viikoittain töiden lisäksi joitakin tunteja. Saatan käydä viikonloppuisin hyönteisretkellä, jossa menee koko päivä, ja selailen eri harrastajien mehiläishavaintoja verkossa auttaen määrittämään niitä.

Hyönteisten perässä pääsee näkemään uusia paikkoja. Niiden tunnistaminen tyydyttää oppimisen halua ja tiedonjanoa. Aina kun menee hyönteisretkelle, näkee jotain uutta.

Toivoisin, että yhä useampi lakkaisi sanomasta hyönteisen kohdatessaan – yök, joku ötökkä, ja alkaisi sanoa -ooh, mikähän ötökkä.”

Lue myös: Uusi paarma, kaunis päiväperhonen ja kookas muurarimehiläinen rikastuttavat lajikirjoa – Ilmastonmuutos houkuttelee ötököitä Suomeen

Kirjoniittyperhonen löytyi Ahvenanmaalta Finströmistä, ja sen löysi Timo Nupponen © iStock
X