Miksi Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei kannata autoveroa?

Autoliiton toimitusjohtaja, Pasi Nieminen, 50, omaa jo ammattinsa puolesta useita tieliikenteeseen ja autoiluun liittyviä mielipiteitä. Näin suurten ruuhkien aikaan oon syytä pohtia, miten autoiluun liittyviä kustannuksia ja käytänteitä voisi muuttaa.

Norjan malli verotukseen

Tulevaisuudessa yhä useampi auto tulee käyttämään polttoaineena jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä.

”Hallitus on linjannut, että Suomessa tulee vuonna 2030 olemaan 250 000 sähköautoa, 50 000 kaasuautoa ja lisäksi ajoneuvoja, jotka käyttävät biopolttoaineita. Tämä kehitys vaatii ajoneuvokannan nykyistä nopeampaa uusiutumista. Sitä hidastaa autovero eli hankintahinnassa maksettava vero, josta pitäisi luopua.”

Malliesimerkki verotuksen vaikutuksesta autoiluun on Norja.

”Norjassa on saatu liikenteeseen 100 000 sähköautoa poistamalla niiltä autovero, ajoneuvovero ja arvonlisävero sekä tarjoamalla pysäköintipaikkoja ja ilmaista lataussähköä.”

Hieman nurinkurisesti Norjan valtio tukee kotimaista sähköautoilua varallisuudella, jonka se on hankkinut myymällä fossiilisia polttoaineita naapurimaille.

”Norjan malli edellyttäisi panostusta yhteiskunnan puolelta. Suomalaisten tulotaso on alempi kuin norjalaisten. Meillä Tesla-sähköauto maksaa 100 000 euroa, ja jos sen suhteuttaa ostovoimaan, Norjan mallilla hinta pitäisi saada tuettuna 50 000 euroon – mutta onko meillä varaa siihen?” Nieminen pohtii.

Autoliiton toimitusjohtaja: Ei tienkäyttömaksuille

Pasi Nieminen on valmis kuoppaamaan autoveron, mutta hän näyttää vihreää valoa polttoaineverolle ja ajoneuvoverolle – siis käytön verottamiselle. Tienkäyttömaksuihin hän sen sijaan suhtautuu varauksella.

”Tienkäyttömaksujen riskinä on se, että ne kohdistuvat siihen väestönosaan, joka tarvitsee tieverkkoa toimeentulonsa takia.”

Nieminen tyrmää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin työryhmän jo kertaalleen kuopatun mallin tienkäyttöverosta, joka laskettaisiin ajettujen kilometrien mukaan satelliittipaikannuksen avulla. Järjestelmän rakentamis- ja ylläpitokustannukset olisivat nielaisseet merkittävän osan veron tuotosta.

Kilometriperusteista tienkäyttömaksua Nieminen pitää kaksinkertaisena rahastuksena.

”Tienkäyttöä verotetaan jo nyt polttoaineverolla, joka on edullinen vero kerätä. Jos autoissa siirrytään laaja-alaisesti sähköön ja fossiilisten polttoaineiden osuus pienenee, valtio tulee verottamaan sähköäkin nykyistä enemmän.”

Liikenteestä löytyy muitakin rakenteita, joille Nieminen on valmis näyttämään juustohöylää.

Liian kallis ajokortti

Ajo-opetukseen on Niemisen mukaan tarpeen tehdä uudistuksia.

”Peruskoulujen opetussuunnitelmat on uudistettu, opetus on viety verkkoon, ja kaikessa korostetaan omaehtoisen oppimisen merkitystä. Tuntuu oudolta, ettei ajo-opetuksessa voida tehdä samaa.”

Nykyjärjestelmä painottuu säädeltyyn määrään autokoulujen antamia teoria- ja ajotunteja.

”Ajokortista on tullut aika kallis. Tunteineen ja maksuineen sen hinta on noussut 3 000 euroon. Kuluttajat ovat tyytymättömiä siihen, mitä saavat tämän vastineeksi.”

Autoliitto on kantanut kortensa kekoon tarjoamalla verkossa palvelun, jossa on mahdollista valmistautua ajokokeeseen videoiden ja ennakkotehtävien avulla.

Tämän on tarkoitus tukea opetuslupaharjoittelua, jossa ajo-opetuksesta vastaa usein nuoren oppilaan vanhempi.

”Autokoulujärjestelmä tulee Suomessa muuttumaan tutkintopainotteisemmaksi. Siis samaan suuntaan kuin Ruotsissa, jossa 80 prosenttia tutkinnoista suoritetaan opetusluvalla. Ajo- ja teoriakokeissa testataan, että oppilaalla on riittävät taidot, mutta hän voi hankkia ne haluamallaan tavalla.”

”Tiepalvelu aloitti vuonna 1952 huolehtimalla Helsingin olympialaisten kisavieraiden liikkumisen sujuvuudesta”, Nieminen kertoo. © Tommi Tuomi

Löysät pois katsastuksesta

Toinen höyläyskohde löytyy autojen katsastuksesta. Nykymallissa ensimmäinen katsastus tehdään uudelle autolle kolmen vuoden sisällä, toinen kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen vuoden välein.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt, että alle 10-vuotiaiden autojen ensimmäinen katsastus olisi neljän vuoden sisällä käyttöönotosta ja seuraavat kahden vuoden välein.

”Ensimmäisessä katsastuksessa hylätään 2–3 autoa sadasta. Kannattaako sataa autoa katsastaa, jos niistä löytyy tämän verran viallisia? Se on älyttömän kallista.”

Turvallisuudesta ei Niemisen mukaan kuitenkaan pidä tinkiä.

”Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa autovalmistajia entistä tiukemmin kutsumaan huoltoon ajoneuvot, joista löytyy tyyppivikoja. Nämä autot tulee korjattua jo aikaisemmin kuin neljännen käyttövuoden aikana.”

Parantunut turvallisuus näkyy myös onnettomuustilastoissa. Vuosina 2011–2015 alle kymmenvuotias ajoneuvo oli osallisena noin 250 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Näissä tekninen vika oli taustatekijänä vain kahdessa onnettomuudessa.

Katsastusväliä ei kannata säilyttää nykyisellään myöskään katsastusyrityksiä työllistävän vaikutuksen vuoksi.

”Kaikki ymmärtävät, ettei talous toimi niin. Jos katsastuspalvelut olisivat yhteiskunnan vastuulla, uskon että tämä muutos olisi tehty jo ajat sitten”, Autoliiton toimitusjohtaja sanoo.

Kova päästöhaaste

Tieliikenteen suurin yksittäinen haaste on Pasi Niemisen mukaan EU:n päästökaupan myötä Suomelle langennut velvoite pudottaa liikenteen päästöjä vuoden 2005 tasosta 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

”EU:n rajoitteisiin sopeutumiseksi nykyvauhti ei riitä. Kehitystä on nopeutettava autokannan uudistamisella, ja yksi keino tähän on verotus.”

Haasteena tulee olemaan, että muutos ei saa tehdä liikkumisesta kohtuuttoman kallista niille, jotka ovat auton käytöstä taloudellisesti riippuvaisia.

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja liikennevirrat ohuita. Täällä on paljon haja-asutusta, ja myös taajamissa asuu ihmisiä, joita joukkoliikenne ei saavuta.

”Liikenteen saatavuutta voidaan parantaa digitaalisilla palveluilla, mutta itse liikkuminen vaatii aina ajoneuvon, joka kulkee tietä pitkin. Fyysisen liikenteen digitalisointi edellyttäisi teleportaatiota, ja sitä ei ole olemassa.”

”Se vapauden tunne…”

Kaksipyöräisten katsastuksiin Pasi Nieminen suhtautuu nihkeästi. Hän pitää hyvänä nykykäytäntöä, että poliisi katsastaa kulkupelit liikennevalvonnan yhteydessä.

”Katsastus ei vaikuta siihen, että teillä liikkuu viritettyjä mopoja. Entisenä mopopoikana tiedän, että mopot on helppo saattaa katsastuskuntoon. Katsastuksen jälkeen kaasuttimen suuttimet, rattaat tai pakoputki vaihdetaan takaisin viritettyihin osiin.”

Niemisen kiinnostus moottoriajoneuvoihin alkoi Pappa-Tunturi-moposta, jonka hänen isänsä keksi ostaa houkutellakseen teini-ikäisen pojan perheen mukana kesämökille.

”Se vapauden tunne, joka tuli mopon ajamisesta, tuotti suurta mielihyvää. Pikkuhiljaa aloin perehtyä pyörän teknisiin ominaisuuksiin, mikä synnytti pysyvän kiinnostuksen kaksipyöräisiin.”

Henkilöautokortin myötä mopo vaihtui moottoripyörään.

”Olin pitkään ilman moottoripyörää. Kuutisen vuotta sitten tuntui, että nyt omat lapset ovat sen verran isoja, että vapaa-aikaakin saattaisi jäädä, joten palasin vanhan harrastukseni pariin. Kilometrejä tulee melko vähän, alle 5 000 kesässä.”

Kaksipyöräisellä liikkuessaan Autoliiton toimitusjohtajaon joutunut itsekin turvautumaan Tiepalveluun.

”Havahduin kerran moottoripyörää tankatessani siihen, että minulla oli dieselpistooli kädessä. Ei auttanut muuta kuin soittaa Tiepalveluun. Pyörä nostettiin kyytiin, tankki pumpattiin tyhjäksi ja täytettiin bensiinillä. Onneksi en ehtinyt käynnistää pyörää.”