Susanna Laine aloitti uransa Jaajon kanssa bileohjelmassa: ”Joskus yökerhossa ei ollut ketään muita kuin me”

Joistakin lapsista näkee heti, että he haluavat esiintyä. He työntyvät itsevarmoina eturiviin koulun juhlissa ja käyttävät aina tilaisuuden hyväkseen päästäkseen esittelemään taitojaan.

Susanna Laine, 35, ei ollut sellainen lapsi.

Ujo lettipää paksulinssisissä silmälaseissaan haaveili kuitenkin salaa laulamisesta ja näyttelemisestä. Kipinä syttyi, kun alakoulussa käytiin katsomassa satunäytelmä.

Esiintyminen olisi ehkä jäänyt vain salaiseksi haaveeksi, ellei Susannalle olisi suotu määrätietoisuutta, jonka voimalla ujouden saattoi selättää. Teini-ikäisenä hän tarttui päättäväisesti, joskin ehkä tärisevin käsin, puhelimeen ja pirautti kotikaupunkinsa Seinäjoen kaupunginteatteriin tarjoutuakseen avustajaksi.

Silloin teatterissa satuttiin juuri tarvitsemaan harrastajanäyttelijöitä Jussi Kylätaskun kirjoittaman Caligulan joukkokohtauksiin. Näytelmän ohjasi Mika Myllyaho, joka oli uraansa aloitteleva ohjaaja.

Myllyahosta kasvoi sittemmin yksi Suomen merkittävimmistä teatteriohjaajista. Onneksi nuori Susanna ei voinut sitä tietää. Oli ihan tarpeeksi jännittävää uskaltautua rohkeiden, jo teatteria tehneiden nuorten joukkoon.

Teatteri otti Susannan taikasyleilyynsä, josta ei koskaan kokonaan pääse, kun sen on kerran ympärillään tuntenut. Mutta esiintyjän uraansa hän ei ole loihtinut taikasauvalla vaan lapiolla: työllä ja sitkeydellä.

Sillä tiellä on ollut epätoivon hetkensä, mutta nyt Susanna tekee kaikkea sitä, mistä on aina haaveillut.

Työ

Kaksi ja puoli vuotta sitten Susanna Laine aloitti Puoli seitsemän -ohjelman toisena juontajana. Sitä edelsi pitkä sarja erilaisia hommia radiokanavilla ja televisio-ohjelmissa.

Tv-uransa Susanna aloitti juontamalla Jaajo Linnonmaan kanssa Pulssi-nimistä bileohjelmaa, jossa tehtiin öisin suoria lähetyksiä ravintoloista eri puolilta Suomea.

”Sitä on Jaajon kanssa jälkeenpäin naurettu. Joskus jossain yökerhossa ei ollut ketään muita kuin me. Toivottavasti niitä ohjelmia ei ole missään tallella!”

Pulssin pesti oli jo ennen vuoden 2005 Miss Suomi -kisaa, jossa Susanna valittiin toiseksi perintöprinsessaksi. Misseys antoi julkisuutta ja edisti uraa, vaikka se toisaalta leimasi tekemisiä pitkäksi aikaa.

Susannalla on ristiriitainen suhde esiintymiseen edelleen. Hän on pyrkinyt juontotehtäviin ja lavalle, mutta toisaalta hän sanoo, ettei oikeastaan halua itseään esille. Se voisi kuulostaa epäuskottavalta, ellei hän selvästikin olisi edelleen hiukan ujo.

Juontotöiden ohessa Susanna on pitänyt yllä teatterialan ammattitaitoaan, jota hän on hankkinut Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta. Hän on näytellyt Hämeenlinnan kaupunginteatterissa sekä kesäteattereissa.

Uuden Iloisen Teatterin lavalle nouseminen tuntuu erityisen makealta, koska Susanna on ollut UIT-fani 13-vuotiaasta asti. Tiina-sisko vei hänet katsomaan UIT:n Tunti torvisoittoa -revyytä vuonna 1994. Sen jälkeen hän nauhoitti UIT:n esityksiä televisiosta ja katsoi niitä videolta niin usein, että vuorosanoja on muistissa edelleen.

Terveys

Välillä Susannan on oltava tarkkana syömistensä suhteen. Siinä ei ole kyse laihdutuksesta vaan närästyksestä. Viimeistään refluksitaudin iskiessä hän tietää, että kuormitusta on liikaa.

”Olen aina reagoinut kropalla asioihin. Pää jaksaisi monesti vaikka mitä, mutta keho kertoo, milloin on pakko pysähtyä ja ottaa rennommin.”

Vielä joitakin vuosia sitten Susanna Laine teki liikaa töitä tajuamatta, että samaan aikaan pitkittynyt kuumeilu oli stressin oire. Kun mitään syytä kuumeeseen ei löydetty, lääkäri kysyi lopulta, milloin Susanna on mahtanut pitää vapaata.

”Sen jälkeen olen opetellut lomailemaan ja olemaan niin, etten tee mitään.”

Tämä kevät on vaihteeksi kiireisempi, kun Puoli seitsemän jatkuu toukokuulle ja UIT:n harjoitukset alkoivat huhtikuun alussa. Se merkitsee ympäripyöreitä päiviä.

”Kaiken muun saa vähäksi aikaa kyllä unohtaa. Mutta olen niin innoissani tästä!”

Talous

Jos Susannan suhde esiintymiseen on ristiriitainen, niin sitä on myös hänen suhteensa rahaan. Hän ei ole suunnitellut uraansa lompakko kädessä, mutta toisaalta hän omistaa kolmikymppisenä kaksi asuntoa.

Sijoitusasunnon vuoksi kaverit ovatkin ristineet Susannan kiinteistö-Kaisaksi.

Susanna haluaa olla taloudellisesti itsenäinen, ja jo kotona on opetettu, että työtä on tehtävä ja raha ei kasva puissa. Kukaan täysin järkevä talousihminen ei kuitenkaan lähde esimerkiksi opiskelemaan musiikkiteatteria, kuten Susanna teki lukion jälkeen.

”Jos raha olisi ainoa motivaattori elämässä, tekisin kyllä jotain muuta. Mutta omien rahojen tienaaminen itse on mulle tosi tärkeää. Jonkun toisen rahoilla eläminen olisi vankila!”

Susanna luonnehtii itseään hyväksi rahankäyttäjäksi. Luottoraja ei ylity ja säästössä on aina jotain. Kitupiikki hän ei silti ole, rahaa kuluu usein ulkona syömiseen ja välillä shoppailuunkin. Rikastumisesta hän ei haaveile, sillä hän on nähnyt tuttavapiirissään, että sitä voi seurata tyhjyyden tunne.

”Jos voittaisin lotossa, en tekisi mitään toisin. Tai no, ehkä ostaisin isomman asunnon. Olen haaveillut rivarista tai omakotitalosta jossain vähän kauempana Helsingistä. Kun on jostain Seinäjoelta, niin Helsingissä on aina vähän semmoinen junalla tullut olo.”

Susanna Laine haluaa ehdottomasti tienata omat rahansa. Kenenkään elätettäväksi hän ei suostuisi – se olisi kuin vankila.  © Tommi Tuomi

Rakkaus

Rakastuminen on Susannan mielestä yksinkertaisesti hienointa maailmassa. Hän on saanut elämässään nauttia siitä muutaman kerran.

”Ei siitä edellisestä kerrasta kauhean kauan ole.”

Sellaiset ihmiset, joita on joskus rakastanut, jäävät mieleen erityisinä. Joistakin toisista taas voi todeta myöhemmin, ettei se ollutkaan rakkautta.

”Monesti sitä rakastuu siihen omaan mielikuvaansa ihmisestä tai omiin tunteisiinsa. Mutta oikea rakkaus, se on kova laji.”

Perheen perustamisesta Susanna ei osaa erikseen haaveilla, mutta elämänkumppanista kyllä. Hän ei ole kuitenkaan aktiivinen Tinderissä tai muilla parisuhdemarkkinoilla. Tuntuisi oudolta esimerkiksi järkiperäisesti listata kumppanille jotain toivottavia ominaisuuksia etukäteen.

”Kun rakastuu, kaikki kriteerit on hölynpölyä. Toivon, että saan vielä rakastua ja tunne on molemminpuolinen.”

Intohimo

Susanna Laine on toteuttanut jo niin monta unelmaansa, että välillä hänen pitää muistuttaa itseään siitä, että näitä asioita hän on aina intohimoisesti halunnutkin.

”Tällä hetkellä tuntuu, että mun intohimo on lomailu! Kun on saanut tehdä jo paljon niitä juttuja, joita on halunnut, sitä vähän sokaistuu.”

Nuorena Susanna ajatteli, että olisipa ihan mieletöntä saada joskus juontaa jotakin televisiossa. Ennen Puoli seitsemän -ohjelmaa hän on vetänyt muun muassa Talentia ja Big Brother Talk Show’ta. Jotakin on tosiaan tullut juonnettua.

Teatterintekijänä ja laulajana suuri yleisö ei ole vielä päässyt Susannaa näkemään, vaikka hän onkin muun muassa vieraillut Aikakone-yhtyeessä. Susannan laulutausta on perin klassinen, ja hän harkitsi lukion jälkeen myös lauluopintojen jatkamista konservatoriossa.

”Kun menin sitten kuitenkin ammattikorkeaan, joka oli täynnä laulajia, tajusin, että ei tässä varmaan ihan heti olla saamassa levytyssopimusta”, Susanna naurahtaa. ”Ymmärrän oman keskinkertaisuuteni ja se on ihan okei. Ei mun tarvi olla paras ja voittaa jotain palkintoja.”

Tämä ei tarkoita, etteikö asioita voisi tehdä silti intohimoisesti. Se vaatii läsnäoloa ja vie arjen yläpuolelle.

”Kaikki hössötys unohtuu, jos vaikka alan kotona soittaa pianoa ja laulaa.”

Pusero, korvikset ja nilkkurit La Matta, farkut My o My