Himmlerin suomalainen hieroja Felix Kersten pelasti tuhansia juutalaisia keskitysleiriltä - vai oliko hän sittenkin huijari?

Suomalainen Felix Kersten työskenteli toisen maailmansodan aikaan natsijohtaja Heinrich Himmlerin hierojana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Himmlerin vieressä vaimo Marga, edessä keskellä tytär Gudrun, jonka vierellä hänen ystävänsä. Oikealla perheen ottopoika Gerhard.

Suomalainen Felix Kersten työskenteli toisen maailmansodan aikaan natsijohtaja Heinrich Himmlerin hierojana.
Teksti:
Antero Raevuori

Vuonna 1948, vain kolme vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ilmestyi suomeksi kirja Himmlerin henkilääkärinä. Kirjan kannessa on teksti: Sensatio! Vuoden kuuluisin poliittinen paljastuskirja!

Teos oli alun perin julkaistu Ruotsissa nimellä Samtal med Himmler. Siinä Heinrich Himmlerin hieroja Felix Kersten kertoo työstään ja havainnoistaan tunnetun natsijohtajan hoitajana vuodesta 1939 vuoteen 1945.

Kiinnostavaksi kirjan tekee se, että kirjoittaja Felix Kersten oli Suomen kansalainen.

Kersten oli syntynyt Tartossa vuonna 1898. Suomeen hän tuli vuonna 1918 sisällissodassa valkoisia auttaneiden saksalaissotilaiden mukana. Suomen kansalaisoikeudet hän sai vuonna 1920.

Kersten opiskeli nykytermiä käyttäen fysioterapeutiksi. Vuonna 1922 hän lähti Saksaan jatkamaan lääketieteellisiä opintoja ja sai potilaikseen useita raha- ja teollisuusmaailman huippunimiä.

Heistä eräs johdatti hänet natsijohtaja Heinrich Himmlerin tuttavuuteen.

Päiväkirjojen todistus

Heinrich Himmler ja hänen saamansa hierontahoidot nousivat loppukesällä uutisaiheeksi, kun Himmlerin kadonneiksi luullut päiväkirjat löydettiin Venäjältä puolustusministeriön arkistoista. Päiväkirjat ajoittuvat vuosiin 1938 ja 1943–1944.

Päiväkirjojen uutisoinnissa huomio kiinnittyi kohtaan, jossa Himmler kertoo käyneensä aamulla hieronnassa – ja määränneensä iltapäivällä usean miehen teloituksen.

Himmlerin ja hänelle hierontahoitoja antaneen Kerstenin välille syntyi erikoinen luottamussuhde, jota Kersten kuvaa kirjassaan. Sen myötä Kerstenin onnistui pelastaa tuhansia juutalaisia keskitysleiriltä.

Kersten itse selittää luottamuksen syntyä sillä, että vain hän onnistui hoitamaan Himmlerin säännöllisesti toistuvia vatsakouristuksia.

Felix Kerstenin poika Arno Kersten kertoi samaa haastattelussani Tukholmassa pari vuosikymmentä sitten.

”Hermostollisista vatsavaivoista kärsineelle Himmlerille hierontahoidot olivat hyvin tärkeitä. Hän tuli isästäni riippuvaiseksi.”

Felix Kerstenin ja Heinrich Himmlerin läheisistä väleistä kertonee jotain se, että Himmler oli Arno Kerstenin kummisetä.

Pieni leuka, kapeat hartiat

Kirjansa alkusanoissa Felix Kersten toteaa: ”Kokonainen maailma, joka oli todistamassa Kolmannen Valtakunnan miesten tekoja, oli harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta lumoutunut heidän ulkoisesta esiintymisestään.”

Himmler oli Kerstenin mukaan aina hyvin huolitellusti pukeutunut. Toisaalta hän oli hyvä, siivo ihminen ja toisaalta hyvin epäluuloinen – ”katse silmälasien takana hänen vinoissa mongolisilmissään muuttui vaanivaksi etenkin hänen suuttuessaan.”

Kerstenin mielestä Himmler ei fyysisesti sopinut natsi-Saksan poliittisen turvallisuuspoliisin Gestapon sen paremmin kuin juutalaisten kansanmurhassa avainasemassa olleen SS-järjestön johtajaksi. Hänellä oli kapeat hartiat, poikkeuksellisen pieni leuka ja silmälasien takana mielistelevä katse.

Kersten sai läheltä nähdä, kuinka muiden elämästä ja kuolemasta kylmäverisesti päättävä mies muuttui täysin avuttomaksi, kun vatsakouristukset uusiutuivat.

Toisinaan Himmler muuttui kielenkäytöltään karkeaksi. Niin tapahtui myös, kun hän haukkui propagandaministeri Joseph Göbbelsiä raadoksi ja koiraksi. Kersten oli lähes ongelmissa:

”Minun oli käsiteltävä Himmleriä kaksi tuntia ennen kuin onnistuin rauhoittamaan hänet ja lievittämään raivokohtausta seurannutta ankaraa ja tuskallista vatsakouristusta.”

Erehtymätön jumala

Kersten havaitsi nopeasti, että Himmler palvoi natsi-Saksan diktaattoria Adolf Hitleriä erehtymättömänä jumalana.

Kerran Kersten kysyi piloillaan, mitä Himmler tekisi, jos Hitler käskisi hänen hirttäytyä kello kaksitoista. Himmler vastasi noudattavansa käskyä: ”Führerin tahto on korkein lakini.”

Himmlerin yksityisemmästä puolesta esimerkkinä Kersten kertoo hänen aamurutiineistaan.

”Tavallisesti hän nukkui kello yhdeksään, pukeutui nopeasti mutta huolellisesti. Kymmenestä yhteentoista hoidin häntä, minkä jälkeen hän söi aamiaiseksi raa’an munan sekä kaksi viipaletta ruisleipää voin ja hunajan kanssa.”

”Niiden kanssa hän joi kupillisen heikkoa teetä ja söi joskus hieman rusinoita ja pähkinöitä.”

Työhuoneessa Himmlerillä oli valokuvia perheestään. Tyttären valokuvan alla oli aina kukkakimppu. Seinällä oli luonnollista kokoa oleva Hitlerin valokuva.

Makuuhuone ja kylpyamme olivat sinisiä. Sininen väri vaikutti rauhoittavasti Himmleriin, joka nukkui huonosti.

Kaikki puhuvat saksaa

Felix Kersten sai kuulla Himmleriltä Hitlerin allekirjoittaneen säädöksen, jonka mukaan saksan kielestä tulee voitokkaan sodan jälkeen Euroopan virallinen kieli. Muita kieliä saa puhua vielä kymmenen vuoden ajan, mutta ei kauempaa.

Himmlerin visiot olivat kirkkaat: ”Tuhannen vuoden kuluttua Saksan kansa on käsittävä viisisataa miljoonaa ihmistä. Ja koko tämä suuri kansa, joka omistaa silloin koko Uralin ja Englannin kanaalin välisen maan, tulee olemaan rotupuhdas!”

Saksan äidit nostetaan arvoon arvaamattomaan. Neljän lapsen äiti saa pronssiristin, kuuden lapsen äiti hopearistin ja kahdeksan lapsen äiti kultaristin. Hitler itse tulee olemaan kunkin perheen kahdeksannen lapsen kummisetä.

Himmler keskusteli Kerstenin kanssa myös Hitlerin mahdollisesta kuolemasta.

Heti sodan jälkeen oli tarkoitus rakentaa Hitlerille hautamonumentti Berliiniin. Mausoleumiin varustettaisiin komeampi ja suurempi hautakammio kuin oli ollut yhdelläkään Egyptin faaraolla.

”Tuhansien vuosien kuluttua ihmiset kaikista Saksan valtakunnan osista pyhiinvaeltavat tämän suurimman saksalaisen haudalle.”

Juutalaisten kiitos

Juutalaiskysymyksen takia Himmler matkusti Suomeen kesällä 1942, ja mukana oli myös Felix Kersten. Hän kertoo Himmlerin välittäneen Hitlerin vaatimuksen, että Suomen juutalaiset on luovutettava keskitysleireihin.

Ja näin Himmler: ”Suomalaisten viljavarastot ovat lopussa syyskuussa. He tarvitsevat ehdottomasti Saksasta noin 30 000 tonnia viljaa. Emme toimita niitä, ennen kuin Suomi on luovuttanut juutalaisensa.”

Kerstenin mukaan keskusteluissa ulkoministeri Rolf Wittingin kanssa Himmler teki tälle ehdotuksen: mitäpäs jos Ruotsi jaettaisiin Saksan ja Suomen kesken?

Witting oli ällikällä lyöty. Kersten totesi hänelle, että suuruudenhullut ajatukset olivat tavallisia natsien keskuudessa.

Himmler pettyi matkaan. Suomen valtiojohto kieltäytyi luovuttamasta juutalaisia. Paluumatkalla Himmler käytti halveksivia puheenvuoroja presidentti Risto Rytistä. Rytin samoin kuin Mannerheimin olisi parasta sopeutua kansallissosialistisiin aatteisiin.

”Odottakaahan kunnes ovat istuneet jonkin aikaa keskitysleirillä. Johan muuttuu ääni kellossa.”

Felix Kersten huomautti, että myös hän on isänmaanystävä, ja Himmlerin lienee siis hankittava hänen tilalleen suursaksalainen lääkäri.

Himmler purskahti nauruun.

”Se ei saa tapahtua. Te saatte olla rauhassa. En voi tulla toimeen ilman teitä.”

Huhtikuussa 1945 puna-armeija oli Berliinin porteilla. Felix Kersten pääsi viime vaiheessa lentoteitse Kööpenhaminaan ja sieltä lautalla ja junalla Tukholmaan.

Saman vuoden lopulla Kersten sai Juutalaisten maailmaneuvostolta kirjeen, jossa kiitettiin hänen panostaan juutalaisten hyväksi.

”Tahdomme kiittää Teitä ponnistuksistanne sodan aikana, jolloin Teidän onnistui saada vapaaksi ja siirretyksi noin 3 500 juutalaista Saksan keskitysleireistä.”

Felix Kersten vaihtoi vielä kerran kansalaisuutta, sillä hän sai Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1953. Kersten kuoli vuonna 1960.

Heinrich Himmler joutui britittisotilaiden vangiksi toukokuun 23. päivänä 1945. Hän ehti ottaa myrkkykapselin ja siten välttää Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnin ja hirttotuomion.

Sankari vai huijari?

Saksalainen lääkäri Werner Neuss kertoo aivan toisenlaisen tarinan Felix Kerstenin elämänvaiheista. Hän väittää vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan Menschenfreund und Mörder (Ihmisystävä ja murhaaja), että Kersten oli todellisuudessa Hallen kaupungista kotoisin oleva Felix Huberti. Tämän tiedon Neuss on saanut isältään Erich Neussilta, joka oli Hubertin nuoruudenystävä. Erich Neussin mukaan Felix Huberti pakeni Viroon murhattuaan Karl Meseberg -nimisen matruusin.

Virossa Hubertista tuli Felix Kersten. Hän otti itselleen virolaisen Edvard Alexander Felix Kerstenin henkilöllisyyden sen jälkeen, kun tämä oli kuollut taisteluissa Viron bolsevikkeja vastaan. Kun Huberti palasi Saksaan, hänen tukijansa kuuluivat ”SS:n valtakunnanjohtajan ystäväpiiriin.” Heistä eräs esitteli hänet Himmlerille.

Kansallisarkiston asiakirjoista käy ilmi, että Huberti ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran kesäkuussa 1919. Hän esiintyi Edvard Alexander Felix Kersteninä ja käytti tämän sotilaspassia. Kun Huberti haki Suomen hallitukselta palvelusvuosiensa hyväksymistä, armeijan sisäisessä tarkastuksessa todettiin, että passi kuului toiselle henkilölle. Tämän hän myönsi ja joutui eroamaan armeijan palveluksesta. Ennen kuin lisätutkimuksia voitiin tehdä, oli mies poistunut maasta alkukeväällä 1922.

Neussin kirja osoittaa myös, miten keinotekoisesti Felix Kersten satuili elämänkertansa Kolmannen valtakunnan romahduksen jälkeen päästäkseen pakoon voittajavaltioiden oikeusistuimia ja saadakseen ansiotonta tunnustusta.

Hän väitti muun muassa, että Himmlerin ”henkilääkärinä” ja luottomiehenä hän oli vuonna 1941 estänyt miljoonien hollantilaisten karkotuksen Itä-Puolaan. Tästä hyvästä Kersten sai vuonna 1950 Hollannin korkeimman huomionosoituksen, Orania-Nassaun kunniamerkin.

Israelin valtio ei ole tähän päivään mennessä voinut asettaa Felix Kersteniä Yad Vashemin muistomerkin oikeamielisten pitkään luetteloon.

Boris Salomon

X