Ikonisen sotakuvan tausta
Totuus jatkosodan kuulusta valokuvasta paljastuu sotahistorioitsija Mika Kuljun uusimmassa kirjassa.
Kersantit Kaarlo Niemelä ja Heino Nikulassi Tali-Ihantalan tulihelvetissä kesäkuussa 1944. Kuva: SA-kuva.
Suomen sotahistorian yksi kuuluisimmista valokuvista on otettu 30. kesäkuuta 1944 Ihantalan kirkonmäellä. Kuvassa kävelevät peräkkäin panssarijääkäri Eino Heikkilä, kersantti Kaarlo Niemelä ja kersantti Heino Nikulassi.
Suomen itsenäisyyden kohtalo oli tuolloin vakavasti uhattuna Tali-Ihantalan verisessä puolustustaistelussa. Niemelän ja Nikulassin olalla on panssarinyrkki ja he katselevat ohikulkiessaan tuhottua, vielä savuavaa venäläistä T-34-panssaria.
Kuvan myyttisyyttä lisää kemijärveläisen Nikulassin kohtalo. Hän kuoli seuraavana päivänä.
Mika Kuljun tiistaina julkaistu kirja Kohtalona Tali-Ihantala paljastaa sotakuvan todellisen taustan.
”Sotatarinoista voi olla 5–6 eri versiota, jotka kaikki saattavat olla totta. Se on haaste tutkijoille”, historioitsija, filosofian maisteri Kulju toteaa.
Kuvan venäläispanssarin tuhosi romuksi saksalaiseen 303. Rynnäkkötykkiprikaatiin kuuluneen alikersantti Willy Obeldobelin johtama rynnäkkötykki.
Se jäi ainoaksi panssarivaunuksi, jonka saksalainen rynnäkkötykkiprikaati tuhosi Tali-Ihantalan taisteluissa.
”Etummaisena ollut tankki sai kylkeensä saksalaisen rynnäkkötykin ammuksen ja räjähti. Toiset kaksi tankkia ajoi omalle puolelleen”, tapahtuman silminnäkijä, kersantti Niemelä vahvistaa Kuljun kirjassa.
Kuin ihmeen kaupalla Tali-Ihantalan tulihelvetistä hengissä selvinnyt Niemelä tuhosi panssarinyrkillään kaikkiaan viisi venäläispanssaria.
Sallasta kotoisin ollut Niemelä kuoli tänä vuonna.
Suomalaiset TK-kuvaajat käyttivät linjojen taakse tuhottua venäläispanssaria myöhemmin propagandan välineenä. Kuvista saa sellaisen käsityksen, että suomalaiset olisivat tuhonneet panssarin.
Tali-Ihantalassa saksalaiset panssarinyrkit ja -kauhut olivat ensi kerran suomalaisilla tehokkaassa käytössä.
”Ei ollut helppoa panssarivaunujen sisälläkään. Panssarikauhut järkyttivät venäläisiä perin pohjin. Venäläisten sotilasjohto selitti suomalaisten tuhoamien panssarivaunujen ajaneen miinoihin”, kertoo järvenpääläinen historioitsija, filosofian maisteri Simo Liikanen.
Liikasen teos Panssarinmurskaajat julkaistiin myös tiistaina.
Mika Kulju, Kohtalona Tali-Ihantala (Gummerus).
Simo Liikanen, Panssarinmurskaajat, Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa (Gummerus).