Kolme laukausta
Kirkkonummelainen sotahistorian tutkija Sune Sahlstedt on löytänyt mielenkiintoisen tiedon: Talvisodassa, helmikuun lopulla 1940, Turkuun saapui vapaaehtoisen ruotsalaisen ilmatorjuntapatterin miehistö mukanaan kolme 75 mm:n Bofors-ilmatorjuntatykkiä. Patterin asemat olivat ns. Pirunvuoren mäellä, ja esikunta sijaitsi läheisessä talossa.
Kun oven ikkuna rikottiin, luutnantti Fock ampui ikkuna-aukon läpi Knut Svenssonia rintaan niin että tämä putosi polvilleen. Kuva: Colourbox.
Kun pari tykkimiestä oli jäänyt saapumatta iltalomalta, patterin komentaja luutnantti Evald Fock ilmoitti, että kun heidät saadaan kiinni, heidät teloitetaan. Fock epäili heitä kommunisteiksi ja vakoilijoiksi. Miehet löydettiin, ja toinen heistä, Knut Svensson, teljettiin esikuntatalon kellarihuoneeseen.
Helmikuun 29. päivänä venäläiset pommikoneet pommittivat kolmasti Turkua. Hyökkäysten hermostuttama Fock päätti kahden muun miehen kanssa hakea tykkimies Svenssonin kellarista kuulusteltavaksi, mutta tämä oli teljennyt tyrmänsä oven. Fock komensi Svenssonia avaamaan, mutta tämä piti toisella kädellä kiinni salvasta ja uhkasi toisessa kädessä pitämällään linkkuveitsellä.
Kun oven ikkuna rikottiin, Fock ampui ikkuna-aukon läpi Svenssonia rintaan niin että tämä putosi polvilleen. Kun Svensson edelleen huitoi veitsellä, Fock ampui häntä päähän. Paikalle tullut lääkintämies kehotti Fockia vielä ampumaan yhden laukauksen ja päästämään kuolevan Svenssonin kärsimyksistään. Fock teki työtä käskettyä.
Myöhemmissä kuulusteluissa Fock perusteli tekoaan sotatilalla, Svenssonin uhkaavalla käytöksellä sekä esimiehen käskyn noudattamatta jättämisellä sekä upseerien arvovallan säilyttämisellä, jotta patteri voisi kurinalaisesti osallistua seuraavan pommihyökkäyksen torjuntaan.
Suomen sotaylioikeus käsitteli tapausta. Se katsoi ensimmäisen Fockin ampuman laukauksen hätävarjeluksi, mutta totesi, että toisessa tämä oli käyttänyt tarvittavaa suurempaa väkivaltaa. Kolmatta laukausta ei katsottu rangaistavaksi, koska Svensson oli ampumishetkellä ilmeisesti jo kuollut. Fock sai viiden kuukauden vankilatuomion, mutta kun Korkein oikeus myöhemmin katsoi, että myös toinen laukaus oli tarkoitettu itsepuolustukseksi, Fock vapautettiin rangaistuksesta.
Tykkimies Knut Svensson haudattiin kiireisesti esikuntatalon lähelle, mutta ruumis kuljetettiin myöhemmin Ruotsiin. Arkku sinetöitiin niin ettei sitä voitu avata.Todellinen kuolinsyy haluttiin salata. Se tieto sai riittää, että Svensson oli kuollut sairauteen.
Vuonna 1989 julkaistussa Suomessa taistelleiden ruotsalaisten vapaaehtoisten laajassa historiikissa todetaan, että ”ilmatorjuntapatterin arestihuoneessa Turussa osui helmikuun 29. päivänä 1940 pistoolinlaukauksia Knut Evert Svenssonin rintaan ja päähän ja että hän kuoli välittömästi.”
Tarkka tieto tapahtumista puuttuu täysin. Epämiellyttävien totuuksien peittely ei ole eikä ole ollut vierasta suomalaisessakaan sotahistorian tutkimuksessa.