Kristuksen sotilaat

Jatkosodan alkukuukausina Karjalan Armeija ylitti Suomen itärajan ja eteni eteni loppuvuodesta 1941 voitokkaasti Äänislinnaan ja Karhumäelle asti. Se merkitsi Neuvostoliittoon kuuluvan rajantakaisen Itä-Karjalan suomalaismiehitystä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen lipun mukana vietiin ristiä Itä-Karjalaan. Kuva: Norman Ojanen/Kuvaryhmä/SKOY.

Jatkosodan alkukuukausina Karjalan Armeija ylitti Suomen itärajan ja eteni eteni loppuvuodesta 1941 voitokkaasti Äänislinnaan ja Karhumäelle asti. Se merkitsi Neuvostoliittoon kuuluvan rajantakaisen Itä-Karjalan suomalaismiehitystä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Antero Raevuori

Miehitysjoukoissa oli runsaasti Akateemiseen Karjala-Seuran kuuluvia pappeja, joista varsin monet tunsivat olevansa kuin ristiretkeläiset vapauttamassa Jerusalemia ja Pyhää Hautaa muhamettilaisilta.Tutkija Jouni Tillin tuoreen väitöskirjan mukaan suomalaispapit pitivätkin jatkosotaa pyhänä sotana ja tunsivat itsensä Kristuksen sotilaiksi.

Aunuksen radion avajaisissa syyskuun 1. päivänä 1941 pastori Toivo Vapaalahti lupasi Jumalan antavan Suomelle voiton ja kaatuneille iankaikkisen elämän. Samassa tilaisuudessa tiedotusjoukkojen vänrikki Sulo Kolkka julisti, että radion kautta karjalaiset heimoveljet ja -sisaret saavat ensi kerran kuunnella Jumalan sanaa eetteriaaltojen avulla.

Tampereen piispa Aleksi Lehtonen julisti puolestaan vuoden 1942 juhannussaarnassaan, että Jumalan väkevä apu on seurannut Suomen puolustusvoimia ja rajan takana on risti jälleen nostettu punaisen pedonmerkin tilalle.

Suomalaisten edettyä Itä-Karjalaan alkoivat sekä luterilaiset että ortodoksiset sotilaspapit kastaa paikallisia lapsia. Äänisrannan vepsäläisalueen yliopettaja Erkki Tuomikoski on kirjoittanut muistelmissaan, kuinka innokas Suur-Suomi-aatteen kannattaja, pastori Unto Aalto halusi kastaa kaikki vepsäläislapset Lutherin uskoon ja oli omien sanojensa mukaan kastanut eräänä päivänä lähes 200 lasta. Aallon mukaan ortodoksinen virkaveli Yrjö Loginen ei kyennyt kuin kymmenenteen osaan hänen saavutuksestaan.

Lokakuussa 1941 sotilaspastori Antti Koukkari kirjoitti Kotimaa-lehdessä, että edessä odottava uusi isänmaa, miehitetty Itä-Karjala, on kappale suomalaisinta Suomea. ”Kuulen vain Herran äänen: Tämän maan minä annan sinulle, siä vähäinen kansa.”

Herran ääni oli harhainen. Kolme vuotta myöhemmin jatkosota oli ohi ja suomalaiset työnnetty pois Itä-Karjalasta. Uusi isänmaa oli vaipunut takaisin papiston määrittelemään punaiseen hämärään.

Sotien jälkeen kommunistijohtoinen Valtiollinen poliisi kokosi ns. salaisen listan, jossa oli Neuvostoliiton mahdollisen Suomen miehityksen varalta yli 1 200 teloitettavaa tai Siperiaan karkoitettavaa suomalaista. Joukossa oli varsin paljon pappismiehiä – pastoreita, kirkkoherroja, rovasteja ja rajaseutupappeja.

On syytä olettaa, että he olivat pääosin myös Itä-Karjalassa toimineita Akateemisen Karjala-Seuran jäseniä.

X