Ei toisteta euroviisuissa Kari Tapion kohtaloa!

Euroviisukarsinnoissa on möhlitty niin Kari Tapion, Katri Helenan kuin Nightwishinkin kohdalla.
Anna Muurinen
Nostalgia 28.2.2015 09:00

Ensi lauantaina kisataan jälleen edustuspaikasta Eurovision laulukilpailuun. Eurooppalaisessa megatapahtumassa jo vuodesta 1961 lähtien sinnitellyt Suomi on aina yrittänyt valita edustussävelmänsä mitä luovimmilla tavoilla (postikortti- ja puhelinäänestyksillä, ammattilais- ja amatööriraadeilla, radio- ja televisio-ohjelmilla), muttei ole silti osannut valita parasta tarjolla ollutta edustajaa laulukilpailuun.

Jo aivan ensimmäisinä vuosinamme tuhrasimme tilaisuuden näyttää koko Euroopalle nuottikaapin paikan. Suomesta lähetettiin Lontooseen Laila Halme ja Muistojeni laulu (nolla pistettä), vaikka tarjolla olisi ollut sähäkkä Tamara Lund (Olen mikä olen) tai kansainvälinen Lasse Mårtensson (Kaikessa soi blues).

Viisuhistoriamme karmaisevin huti laukaistiin vuonna 1965, kun Reino Helismaan muistoa kunnioittamaan lähetettiin Viktor Klimenko laululla Aurinko laskee länteen (nolla pistettä). Karsinnoissa ehdolla oli ollut hätkähdyttävän paljon voittolaulua (France Gall: Poupée de cire poupée de son) muistuttanut Katri Helenan Minne tuuli kuljettaa.

Väritkään eivät auttaneet

Euroviisut siirtyivät värilähetykseksi vuonna 1968, mutta se ei tuonut merkittävästi iloa Suomen sijoitusmahdollisuuksiin. Valitsimme Lontoon-kilpailuun aikansa kirkkaimman pop-nimen Kristiina Hautalan laululla Kun kello käy (1 piste, viimeinen sija). Kotimaan karsinnassa kilpaili myös yksi suomalaisten tulevista yhteislaulusuosikeista, Aarno Ranisen On hetki.

Kun 1980-luku koitti ja Suomella oli jälleen mahdollisuus tarttua tukevaan viimeiseen sijaan, emme jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Yleisradion raadit valitsivat edustustehtävään Vesa-Matti Loirin Huilumiehen (kuusi pistettä, viimeinen sija).

Tarjolla olisi ollut vaikkapa vuosikymmenet kestävää naiskauneutta Paula Koivuniemen muodossa. Hänen kilpailusävelmänsä Romantiikkaa jätettiin jo alkukarsintaan.

Paula Koivuniemi on useimmiten euroviisukarsintoihin osallistunut naisartisti, joka ei ole koskaan päässyt edustamaan Suomea. Kuva vuoden 1981 karsinnoista. Kuva:  Teppo Lipasti/Skoy

Paula Koivuniemi on osallistunut eurosviisukarsintoihin kuutena eri vuonna, mutta ei ole päässyt edustamaan Suomea. Tässä Koiviniemi vuoden 1981 karsinnoissa. Kuva: Teppo Lipasti/Skoy

Kiinni kansainvälisyyteen

Seuraavana vuonna oltiin kiinni kansainvälisyydessä, kun Riki Sorsa näytti, miten Härmässä taipuu reggae. Tuloksena 20 maan laulukilpailussa oli 16. sija.

Karsintaan jäi kaksikin veret seisauttavaa esitystä, Juicen Ilomantsi ja Frederikin Titanic (huomatkaa videolla taustakuorossa eloisasti jumppaavat Meiju Suvas, Tuire Pentikäinen, Helena Lindgren ja Kaija Koo).

Ylen ammattilaisraati antoi seuraavana vuonna edustustehtävän toista vuotta peräjälkeen brittiläisen Jim Pembroken sävellykselle, kun vuonna 1982 Harrogatessa viisulavalle astui tulipunaiseen nahka-asuun pukeutunut Kojo. Laulu oli legendaarinen Nuku pommiin. Tuloksena kuuluisat 0 pistettä.

Puhelintoivekonserttien kestosuosikiksi päätyi Kojon sijaan raadin viimeiseksi sijoittama Tapani Kansan Paista päivä.

Vuonna 1990 edustustehtävään valittiin näyttelijä Kaija Kärkinen ja Ile Kallion sävelmä Hullu yö. Rooman elokuvastudioilla pidetyssä loppukilpailussa laulu saavutti kolmanneksi viimeisen sijan.

Suomen karsinnan toiseksi oli sijoittunut nuori Samuli Edelmann edelleen radioaalloilla soivalla Peggyllään.

Kansansuosikit putosivat

Kaikista edellisistä vuosista viisastuneena Yleisradio päätyi valitsemaan euroviisuedustajaa vuonna 1998 kansan, kansainvälisen ammattilaisraadin ja euroviisufaniraadin yhteispäätöksellä. Tuloksena oli se, että Birminghamiin lähetettiin Marika Krookin kaunistama Edea kappaleella Aava, jonka tekstin kerrottiin perustuvan muinaisiin riimuihin.

Kansanäänestyksen ylivoimainen voittaja oli Jari Sillanpään Valkeaa unelmaa.

Vaikka Suomi jätettiin Edean saavuttaman häntäpään sijoituksen takia vuodeksi jäähylle, luotettiin samaan valintamenetelmään edelleen. Vuoden 2000 euroviisukarsinnasta tulikin lätsähtänyt trilleri, kun aikansa huippusuosikit Nylon Beat ja Anna Eriksson hävisivät eri raatien yhteispisteissä gospel-artisti Nina Åströmille.

Jälkikäteen on eniten manailtu sitä, ettei kisamatkalle lähetetty äänestyksen kansansuosikkia, Tarja Turusen tähdittämää Nightwishiä. Kilpailulauluna oli Sleepwalker.

Vuonna 2008 Suomi vasta toipui kahden vuoden takaisesta Lordin viisuvoitosta ja siitä seuranneesta kisaisännyydestä, kun kansalaiset päättivät äänestää viisulavalle taas tulta ja tulikiveä: Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Laulu pääsi kaksiosaiseksi muodostuneen kansainvälisen loppukilpailun finaaliin asti, mutta sijoittui siellä häntäpäähän eikä vakiinnuttanut asemaansa rakastettuna viisuklassikkona.

Sen sijaan karsinnan Kari Tapion väkevä Valaise yö herkistää edelleen.

Kansalaiset! Tänä vuonna ei anneta viisumenestyksen valua sormiemme läpi. Äänestetään oikea laulu voittoon!

Keskustelu