Onni Määttänen: ”Sotahommat ovat alkaneet palailla uniin”

”Panimme merkille, että nyt on jotain outoa tekeillä, kun kaikki hiljeni kerralla. Lopulta monien yritysten jälkeen saatiin yhteys osastomme Oskun keskusradioasemaan, josta tuli viesti, että sotatoimet ovat loppuneet, tulkaa kotiin niin pian kuin pääsette”, Määttänen muistelee.

Yhteydenotto kannatti. Nykäsen johtamaa seitsemän miehen partiota tultiin hakemaan Pälkjärveltä lentokoneella. Joitakin vuosia sitten Määttänen totesi väärentämättömällä kotiseudun murteellaan häntä haastatelleelle kirjailija Seppo Porvalille: ”Kyl mie sanon jot tunnelmat ol aika korkiilla siin vaihees ku kone hiljaa lipu viimisiltää rantaan ja mie taas tunsin Suomen maaperän jalkohein alla.”

Ja maailman paras sotilaslentäjä oli miesten mielestä vesitasolla heidät hakenut kokenein sissilentäjä, lentomestari Martti Paasonen. Onni Määttänen oli mukana jo talvisodassa, missä hän haavoittui käteen ja rintaan. Lähellä oli myös hengenmeno:

”Rintataskussa oli suojeluskunnan valioluokan ampumamerkki ja sen alla vielä allakka. Siihen merkkiin luoti osui ja meni läpi ja pysähtyi kylkiluuhun.”

Rauhan tultua alkoi siviilielämä, johon kuitenkin loi oman varjonsa tutkinta, jonka liittyi ns. asekätkentäjuttuun. Määttänen oli yksi sadoista kuulustelluista.

Monet rintamamiehet saivat sodan jälkeen kuulla varsinkin äärivasemmistolaisten suusta, että ”mitäs menitte sinne.”

”Meillä maalla Ilomantsissa en eläessäni ole kuullut, että joku olisi niin sanonut.”

Sodan jälkeen Määttänen ei nähnyt öisin painajaisia sotatoimista.

”Nyt vasta sitten kun täytin 90 vuotta, sotahommat ovat alkaneet palailla uniin”, sanoo runsaan vuoden kuluttua 100 vuotta täyttävä Määttänen.

Onni Määttänen

Syntynyt 10.2.1908 Ilomantsissa

Ylivääpeli, maanviljelijä, talousneuvos

Joensuu

”Kuluvan sodan alusta lukien vääpeli Määttänen on toiminut kaukopartiomiehenä ja –johtajana tehden vihollisen selustaan 16 partiomatkaa. Näillä matkoillaan hän on osoittanut erikoista rohkeutta, mielenmalttia, kestävyyttä ja toverihenkeä. Niinpä eräällä partiomatkallaan haavoituttuaan lievästi polveen ei partiotovereilleen ilmaisut haavoittumistaan ajatellen näiden siitä ”hermostuvan”, vaan hoiti salassa haavansa toisten saadessa vasta partion omalle puolelle palattua tietää hänen haavoittumisestaan. Kevättalvella 1942 vääpeli Määttänen osallistui vihollisen suuren huoltokeskuksen tuhoamiseen osoittaen esimerkillistä rohkeutta ja neuvokkuutta sekä tuhosi kolmen muun sissin avustamana jäällä n. 50-miehisen vihollisosaston.”

(Lyhennelmä Päämajan tiedusteluosaston päällikön esityksestä 2.luokan Mannerheim-ristin myöntämiseksi vääpeli Onni Määttäselle.)

Juttu on julkaistu Seurassa 48/2006.