Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Rauhantaistelu keskellä sodan myrskyjä

Jaa artikkeli
Antero Raevuori
Arkisto Historia 27.8.2014 07:00

Saksa oli vielä viitisen kuukautta aikaisemmin seurannut sivusta, kun Suomi kävi talvisotaa Neuvostoliittoa vastaan. Ja Saksahan oli tietysti soturikansa siinä kuin Suomikin.

Voimassa oli  edelleen Saksan ja Neuvostoliiton välillä vuosi aikaisemmin solmittu hyökkäämättömyyssopimus, mutta natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitler oli alkanut heinä-elokuun taitteessa 1940 suhtautua Suomeen uudella tavalla. Siihen oli syynsä. Hänen päässään oli alkanut riehua ajatus hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mikä toteutuikin vajaa vuosi myöhemmin nimellä Operaatio Barbarossa.

Hitlerin kaavailuissa korostui Suomen sotilaallinen merkitys ja uudet siirrot olivat tarpeen, joihin kuului myös luoda urheilun kautta suhteita sekä Ruotsiin että Suomeen. Ruotsalainen tutkija Per-Olof Holmäng onkin määritellyt syyskuisen kolmimaaottelun merkitykselliseksi poliittiseksi tapahtumaksi.

Ennen maaottelua oli sotilaallinen sävytys varsin voimakas Suomen Urheilulehden kirjoittelussa: ”Vaikka me tässä rauhantaistelussa keskellä sodan myrskyjä kaatuisimme, niin me kaadumme kunnialla, kirkkain otsin, kaikkemme yrittäen, jälleen kaikki yhdessä parastamme esittäen köyhän, pienen, suuren ja rakkaan Suomen puolesta.”

Sodan myrskyt olivat loppukesästä 1940  totisinta totta, vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Saksa oli miehittänyt sekä Tanskan että Norjan ja kävi paraikaa armotonta pommitussotaa kohteenaan Englannin suurkaupungit. Neuvostoliitto oli puolestaan miehittänyt  ja liittänyt itseensä Baltian maat ja painosti monin tavoin Suomea.

Suomi ja Saksa lähentyivät maaottelun alusviikkoina muuallakin kuin urheilurintamalla. Paraikaa neuvoteltiin Saksan kanssa mm. aseostoista ja sotilaallisista kauttakulkusopimuksista.

Tulevan jatkosodan ja tavallaan myös Operaatio Barbarossan alustavia siirtoja tehtiin siis samaan aikaan kuin Saksan hakaristilippujen rivistö reunusti silloista stadionille johtavaa Turuntietä.

Saksalainen sanomalehti Berliner Börsen-Zeitung puhkesi isoon ällistelyyn: ”Saksa ei ole vielä koskaan tähän asti suorittanut maaottelua jonkin vieraan maan pääkaupungissa, jossa olisi voinut nähdä niin paljon hakaristilippuja kuin Helsingissä!”

Maaottelun kumpanakin päivänä talvisodan veteraanit ja invalidit olivat saaneet paikkansa stadionin itäkatsomosta, jonka eteen järjestyivät sekä Ruotsin että Saksan joukkueet. Saksalaiset kohottivat kolminkertaisen Heil-huudon ja ruotsalaiset nelinkertaisen hurraa-huudon.

Maaottelun voitti Ruotsi, toisena oli Saksa ja kolmantena Suomi. Tukholmalaisen sanomalehden Svenska Dagbladetin nimimerkki Sven otti voittoon oman, muista poikkeavan kantansa: ”Sivuutin stadionilta lähtiessäni neljä nuorta miestä, jotka kävelivät kainalosauvojen varassa. Jokaiselta oli ammuttu toinen jalka sodassa. Suomen kansa on taistellut kärsinyt ja vuodattanut verta. Sitä on haavoitettu. Me asetuimme kamppailuun haavoitta. Oliko ihmeellistä, että voitimme?”

  • Avainsanat

    • 1940
    • Helsingin Olympiastadion
    • kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa
    • välirauha
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Historia Ihmiset

Kuka ampui Toivo Kuulaa Viipurin Seurahuoneella? – Säveltäjän kuolemasta sata vuotta

  • 22.4.
Historia

Rauhan miehet metsäkaartissa – Haminan Kannusjärven pakokivi on sovinnon symboli

  • 20.4.
Historia

Martin Luther Kingin murhaa varjostaa epäselvyys – Toimiko ampuja James Earl Ray sittenkään yksin?

  • 4.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Tutkitut

Espanjan Aurinkorannan varjo: Yhä useampi suomalainen vanhus kuolee siellä yksin, varattomana ja unohdettuna

  • 23.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.

Luitko jo nämä?

Kotiliesi.fi

Älä anna ikääntymisen ahdistaa – 7 tapaa lievittää vanhenemisen pelkoa

Kotiliesi.fi

”Minä tanssin yhä. Minä ajattelen yhä.” – Runoja vanhuudesta

Kotiliesi.fi

Kaikki tietävät Salatut elämät, mutta kaikki eivät tiedä vastauksia näihin kysymyksiin – testaa, oletko tosifani!

Kotiliesi.fi

Saiko presidenttiparin vauva nimensä tämän runoilijan mukaan?

Kotiliesi.fi

Antti Tuisku Seurassa: ”Mie olen itselleni saamarin armoton”

Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.