Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Vastoin uskomuksia väkivaltarikollisuus ei lisääntynyt sodan jälkeen, päinvastoin

Jaa artikkeli
Markku Jokisipilä
Arkisto Historia 16.4.2014 15:44

Toiset saivat riehuvan miehen taltutetuksi, mutta sisällä rähinä jatkui. Joukkueenjohtaja määräsi miehen poistettavaksi korsusta. Vähän ajan kuluttua August palasi takaisin ja nakkasi sisälle korsuun kasapanoksen ja kaksi käsikranaattia.

Korsun räjähtäessä yksi sotamies kuoli, joukkueenjohtaja vammautui pysyvästi ja kuusi miestä haavoittui lievemmin. August jatkoi matkaansa komentokorsuun, jolloin siellä ollut sotamies ampui uhkaavasti käyttäytynyttä tulijaa päähän surmaten tämän.

Tapahtumien seurauksena taistelevan armeijan riveistä poistui kymmenen miestä: kaksi hautuumaalle, seitsemän sotasairaalaan ja yksi tutkintavankeuteen.    

Tämä absurdi episodi ja monia muita samankaltaisia on kuvattuna viime vuonna julkaistussa Atso Haapasen teoksessa Asevelisurmat – Rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939–1944 tuomitut (Minerva).

Porvoolaisen tietokirjailijan synkeä mutta mielenkiintoinen ja tarpeellinen teos jäi ilmestyessään valitettavan vähälle huomiolle, niin kuin nykyisessä alati kovenevassa kilpailutilanteessa monelle laadukkaallekin kirjalle käy.

Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan aikana noin 500 suomalaista kuoli rintamalla ja muilla armeijan hallussa olleilla alueilla toisten suomalaisten tahallaan tai vahingossa surmaamina. Pääosa niin tekijöistä kuin surmansa saaneistakin oli sotilaita, mutta joukossa oli myös siviilejä.

Tyypillisimpiä tapauksia olivat vartiosotilaiden erehdyksessä tai hermostuksissaan tekemät ampumiset, erilaiset vahingonlaukaukset ja huolimattomuudesta tai varomääräysten noudattamatta jättämisestä johtuneet kuolemantuottamukset. Runsaasti tapahtui myös tahallisia ampumisia, puukotuksia ja kuolemaan johtaneita pahoinpitelyitä.

Tahallisia surmaamisia armeijan alueella vuosina 1939–1944 tapahtui vähintään 157. Lisäksi on 67 asiakirjatietojen puutteellisuuden vuoksi epäselvää surmatapausta, joista ainakin osan voi olettaa olleen henkirikoksia. Lukemat ovat totta kai suuria, mutta eivät mitenkään poikkeuksellisia rauhanajan lukemiin verrattuna.

Suomen historian synkimmän kauden muodostavat vuodet 1923–1932, jolloin henkirikoksen uhrina surmansa sai keskimäärin 335 ihmistä vuodessa. Suurin osa sotavuosienkin murhista ja tapoista tapahtui kotirintamalla siviilien kesken.

Usein kuulee väitettävän, että suomalaisen väkivaltarikollisuuden juuret olisivat sodissamme. Tosiasiassa sodalla päinvastoin näyttää meillä olleen henkirikollisuutta huomattavasti ja pysyvästi vähentävä vaikutus.

Vuonna 1945 tehtiin enemmän henkirikoksia (259) kuin muina sotavuosina, mutta sen jälkeen ei minään vuonna ole surmattu yli 200 suomalaista vuodessa. Vuosi 1948 oli viimeinen, kun määrä oli yli 180.

Tietyillä negatiivisilla asioilla suomalaisessa yhteiskunnassa kyllä vaikuttaa olevan huomattavaa historiallista pysyvyyttä. Suurin osa rintamalla tapahtuneista tapoista ja murhista tehtiin vahvassa humalatilassa.

Tyypillinen kuvio oli sellainen, jossa ryyppyporukan keskinäiset, usein täysin mitättömistä syistä leimahtaneet erimielisyydet, eskaloituivat ensin tappeluksi ja sitten tappamiseksi.

Sodan jälkeen on kiertänyt tarinoita siitä, kuinka vuoden 1944 perääntymistaisteluiden aikana osa miestensä epäsuosioon joutuneista upseereista olisi kaatunut omien luodeista, mutta kunnollisia todisteita tällaisesta ei ole.

Myös miesten määrääminen tietoisesti ja ilman akuuttia pakkoa tehtäviin, joissa henkiinjäämisen mahdollisuutta ei käytännössä ollut, vaikuttaa sekin olleen Suomessa erittäin harvinaista, toisin kuin esimerkiksi puna-armeijassa tai Wehrmachtissa.

  • Avainsanat

    • Asevelisurmat
    • murha
    • ryyppyporukka
    • siviili
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun (1)

Suosittelemme seuraavaksi

Historia

Rauhan miehet metsäkaartissa – Haminan Kannusjärven pakokivi on sovinnon symboli

  • 20.4.
Historia

Martin Luther Kingin murhaa varjostaa epäselvyys – Toimiko ampuja James Earl Ray sittenkään yksin?

  • 4.4.
Historia

Kuka oli menestysromaanin kirjoittanut suomalaispiika, jolle ehdottiin myös Nobelin palkintoa?

  • 2.4.

Keskustelu

Entä 1918? 23.4.2014, 18:22

Entäpä sisällissodan vaikutus, tuolloin 20-30-luvuilla? Entä talouslamat? Nyt vasta nuorimmat sukupolvet alkavat olla sodasta vapaita, sillä kyllä isien traumat seuraavat toiseen ja kolmanteen polveen asti.

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Ajankohtaista

Seuran entinen päätoimittaja on kuollut: ”Heikki Parkkonen oli kiistaton mutta demokraattisesti toimiva päätoimittaja”

  • 20.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.

Luitko jo nämä?

Kotiliesi.fi

”Minä tanssin yhä. Minä ajattelen yhä.” – Runoja vanhuudesta

Kotiliesi.fi

Kaikki tietävät Salatut elämät, mutta kaikki eivät tiedä vastauksia näihin kysymyksiin – testaa, oletko tosifani!

Kotiliesi.fi

Saiko presidenttiparin vauva nimensä tämän runoilijan mukaan?

Kotiliesi.fi

Antti Tuisku Seurassa: ”Mie olen itselleni saamarin armoton”

Kotiliesi.fi

Maria Veitola Annassa: ”Lääkkeistä vieroittautuminen oli minulle pitkä tie”

Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.