Risto Ryti huomioidaan suurmiehiä muistavassa brittiohjelmassa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Kun Risto Ryti erosi tasavallan presidentin tehtävistä  heinäkuun lopulla 1944 hän ei suinkaan vetäytynyt eläkkeelle.

Hän oli vasta 55-vuotias ja työikää siis oli tallella ainakin kymmenen vuotta.

Suomen Pankin pääjohtajaksi sodan aikana Rytin jälkeen nimitetty ex-pääministeriJukka Rangell tarjoutui jalomielisesti antamaan paikkansa Rytille ja vetäytyi johtokunnan tavalliseksi jäseneksi.

Ryti aloitti pankin johdossa heti syyskuussa 1944. Hän jatkoi virassa seuraavaan kesään, jolloin ulkoinen painostus, venäläiset ja suomalaiset kommunistit pakottivat hänet eroamaan. Samalla pantiin alulle prosessi, joka johti ”sotasyyllisten” tuomitsemiseen.

Ryti oli ennen maailmansodan syttymistä 1914 opiskellut jonkin aikaa merioikeutta Oxfordin yliopistossa. Siksi hän taisi vaivatta englantia sekä kirjallisesti että suullisesti. Se oli siihen aikaan Suomessa nykyistä harvinaisempaa.

Englannintaidosta oli myös tavaton hyöty, kun Ryti vain 33-vuotiaana nimitettiin Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi (pääjohtajaksi), sillä pankilla oli perinteisesti läheiset suhteet Englannin Pankkiin. Englanti oli Suomen merkittävin ulkomainen kauppakumppani.

Keväällä 1945 Rytin sotasyyllisyysprosessin ajankohtaistuessa, Bank of Englandin apulaispääjohtaja , Mr. Siepman lähetti Britannian ulkoministerille kirjeen, jossa hän kuvaili presidenttiä näin:

”Meillä on pitkäaikainen kokemus hänestä. Hänellä oli tapana tulla Lontooseen joka vuosi …Hän voisi olla helposti keskuspankkien johtajien doyen (vanhin), vaikka hän vieläkin on verrattain nuori… hänen ominaisuutensa olivat ehdottomasti ensiluokkaiset, millä luokituksella tahansa mitattuna, puhtaasti kyvykkyydellään ja pätevyydeltään hän läheni täydellisyyttä. Hän ei säkenöinyt, eikä halunnutkaan, mutta hänellä oli erinomainen mielenmaltti, joka teki hänestä yksinkertaisen, suoran, asiallisen ja selkeän esiintymiseltään ja hillityn tasapainoisen arvioissaan. Kaiken tämän taustalla saattoi tuntea suuren tahdonvoiman, jonka hän piti valmiina toteuttaakseen, mutta ei vääristääkseen johtopäätöksiänsä. Hänenlaisiaan on yksi miljoonasta.”

Ja huomatkaa, tämän kirjeen ovat lähettäneet englantilaiset, joiden kanssa Suomi oli virallisesti sodassa vuodesta 1941 lähtien. Lähihistoriasta tuskin löytyy jalomielisempää kirjettä!

Löysin tämän kirjeen  1990-luvun alussa Englannin Pankin arkistosta ja se on siteerattuna kokonaisuudessaan kirjoittamassani  elämäkerrassa Risto Ryti – elämä isänmaan puolesta (Otava 1994). Turha edes sanoa, ettei tämä hieno kirje vaikuttanut mitään Rytin saamaan tuomioon, 10 vuotta kuritushuonetta!

Tasan 50 vuotta sen jälkeen, kun keväällä 1956 Ryti promovoitiin Helsingin yliopistossa valtiotieteen kunniatohtoriksi, myönnettiin sama arvo Lothburyn Lordille (Lord King of Lothbury) eli Englannin Pankin pääjohtajalle (Governor) Sir Mervyn Kingille.

Promovoitujen ulkomaisten kunniatohtoreitten edustajana pitämässään kiitospuheessa Sir Mervyn käsitteli Risto Rytin uraa ja toi esille myös edellä siteeratun kirjeen. Häneen Rytin elämäntyö ja luonteenominaisuudet olivat tehneet suuren vaikutuksen. Asia ajankohtaistui kiinnostavalla tavalla lähes 9 vuotta myöhemmin, kun Sir Mervyn kutsuttiin BBC Radio 4:n Great Lives- ohjelmaan  (Suuret elämät) kertomaan valitsemastaan henkilöstä, joka oli – Risto Ryti!

Rytin elämäkerran kirjoittajana minä sain kutsun tulla BBC:n ohjelmaan asiantuntijaksi.  Mikäpä mielenkiintoisempaa!

Tutustuin tavattoman ystävälliseen   ja välittömään Sir Mervyniin, joka osoittautui suureksi Suomen ystäväksi. Hän on myös avioliiton kautta sidoksissa Suomeen. Ohjelman vetäjä, entinen Parlamentin jäsen Matthew Parrish, osoittautui sympaattiseksi  ja hän oli myös perehtynyt perusteellisesti aiheeseen.

Uskon, että brittiläiset asiaohjelmakanavan BBC 4:n kuulijat saivat tuhdin tietopaketin itsenäisen Suomen historiasta ja Risto Rytistä. Kuuntelin valmiin ohjelman viikko sitten netin kautta, jossa se edelleenkin on kuultavissa.

Jännittikö tehdä ohjelmaa? Ennen kyllä, mutta ei enää alkuun päästyämme, siitä pitivät Sir Mervyn ja Matthew huolen.

Kirjoittaja on Risto Ryti – elämä isänmaan puolesta (Otava 1994) -elämäkerran tekijä.

Täältä voit kuunnella BBC:n Great Lives -ohjelman Risto Rytiä käsittelevän jakson (linkki vie BBC:n sivuille)

 

X