Saksalaiset Hangossa 1942–44
Hangon Tulliniemessä sijaitsi vuosina 1942–44 saksalaisten rakentama suuri tukikohta, jossa oli tilat 3 000 sotilaalle.
Venäläisten jättämiä autoja Hangon Tulliniemessä keväällä 1942. Saksalaiset rakensivat paikalle ison kauttakulkuleirin. Kuva: SA-kuva.
Hangon Tulliniemen toisen maailmansodan aikaisesta sotilastukikohdasta on kirjoiteltu tänä vuonna monenlaista. Totta on, että suomalaiset kunnostivat neuvostoliittolaisten jäljiltä Hankoniemen rautatieyhteydet ja vuokrasivat saman tien Hangon Tulliniemen vapaasatama-alueen saksalaisille keväällä 1942 kuljetus- ja etappikeskukseksi.
Saksalaiset aloittivatkin välittömästi loma- ja huoltokuljetukset Hangosta muualle Suomeen ja pohjoiseen. Muun muassa 7. Vuoristodivisioona (7.Gebirgs-Division) siirrettiin kevään-alkukesän aikana Hangon kautta Lappiin.
Saksalaiset rakensivat Tulliniemeen laajan leirin, joka sisälsi tilat 3 000 sotilaalle. Majoitusparakkeja oli 130, huoltotiloja kymmeniä ja erilaisia kerhoja lukuisia. Tilat tarvittiin lomailevien sotilaiden käyttöön.
Leirillä tarkastettiin lomalle lähtevien sekä lomalta palaavien sotilaiden terveystilanne. Saksaan lähtevät sotilaat puhdistautuivat ja heidät varustettiin puhtailla vaatteilla.
Tulliniemen kauttakulkuleiri toimi lomakeskuksena myös niille ansioituneille sotilaille, jotka eivät kuitenkaan päässeet matkustamaan Saksaan.
Kesällä 1944 saksalaiset valmistautuivat käyttämään Tulliniemen leiriä Hangon miehittämiseen. Hitler käski Viipurin menettämispäivänä, 20. kesäkuuta, perustaa Lapin armeijan lomalaisista rykmentin, jota käytettäisiin, mikäli Suomi irrottautuisi sodasta.
Elokuun alussa siirrettiin Viipurinlahdelta, Kannaksen torjuntataisteluihin avuksi lähetetty 10 000 miehen vahvuinen saksalainen 122. Divisioona Hangon kautta Tallinnaan.
Hanko toimi tärkeänä saksalaisten kuormaussatamana myös syksyllä 1944, heidän poistuessaan Suomesta.