Yleisradio pakeni Poriin

Sadat ihmiset odottivat Helsingin asemalla marraskuun 30. päivänä 1939 pääsyä edes johonkin junaan. Talvisota oli syttynyt, kaupunkia oli pommitettu. Odottajien joukossa oli myös Yleisradion henkilökuntaa aina radio-orkesteria myöten.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Helsingin rautatieasema täyttyi marraskuun 30. päivänä 1939 juniin pyrkijöistä. Kuva: SA-kuva.

Sadat ihmiset odottivat Helsingin asemalla marraskuun 30. päivänä 1939 pääsyä edes johonkin junaan. Talvisota oli syttynyt, kaupunkia oli pommitettu. Odottajien joukossa oli myös Yleisradion henkilökuntaa aina radio-orkesteria myöten.
(Päivitetty: )
Teksti:
Antero Raevuori

Radion väki oli lähdössä Poriin, missä Yleisradion toiminta voisi sodasta huolimatta jatkua häiriintymättä. Olihan Helsinki Viron tukikohdista lähteville Neuvostoliiton pommikoneille kuin tarjottimella.

Radion kuuluttaja Kaisu Puuska kirjasi myöhemmin tunnelmat kirjaansa On aika illan:

”Kun muistelen tuota lähdön hetkeä, näen edessäni asemalaiturit, jotka olivat aiva mustanaan väkeä, vieri vieressä suuressa ahtaudessa. Siinä odotellessamme ajattelin, mikä hirveä tuho tapahtuisi, jos pommeja pudotettaisiin tähän ihmismereen.”

Yleisradion siirtyminen Poriin oli järkevä toimenpide. Jo talvisodan ensimmäisenä päivänä se oli erilaisten määräysten takia joutunut olemaan mykkänä yli kahdeksan tuntia, vaikka ihmisten uutisnälkä olikin suuri. Joulukuussa ohjelmat keskeytyivät päivittäin.

Varotoimenpiteitä oli muitakin. Kuopion, Sortavalan ja Joensuun radioasemat joutuivat sananmukaisesti liikekannalle. Ne sijoitettiin autoihin, jotka ajelivat paikkakunnalta toiselle. Näin niitä oli vaikea paikallistaa. Jatkuvasti liikkeellä oli myös Helsingin varalähetysasema. Se toimi rautatievaunussa Helsingin ja Turun välillä kulkevissa junissa – missä niistä milloinkin.

Viikko talvisodan syttymisen jälkeen tulivat tarkat ohjeet. Ilmavaaran uhatessa oli kaikkien asemien lopetettava lähetykset, koska vihollisen pommikoneet saattaisivat käyttää radioasemia hyväkseen suunnistaessaan kohti maalejaan.

Lahti varsinkin oli viholliskoneiden kohteena. Jo heti sodan syttymispäivänä sen suurradioasemaa yritettiin pommittaa. Sen omat konekiväärit nakuttivat kohti taivasta. Joulukuun lopulla viholliskoneet pudottivat seitsemän pommia aivan radiomaston läheisyyteen, mutta haittaa ne eivät aseman toiminnalle aiheuttaneet.

Pahempi oli tammikuun 12. päivän 1940 hyökkäys. Silloin yksi 150 kilon miinapommi räjähti suurasemarakennuksen kattopalkissa. Hävityksen kauhistus oli suuri. Lähetin saatiin toimimaan vasta runsas viikko myöhemmin. Hätiin tuli sitä ennen Ruotsin radio, jossa luettiin suomeksi Päämajan tärkeät tilannetiedotukset. Vahingosta viisastuttiin: lähestysaseman rakennus suojattiin selluloosapaaleilla, joita tuotiin rautateitse peräti 57 vaunulastillista.

Yleisradion ohjelmia koordinoitiin talvisodan aikana Porin päälähetyskeskuksesta, vaikka ohjelmia lähetettiinkin eri studioista. Porin toimintapiste oli puutalossa Annankadulla lähellä Kokemäenjoen rantaa. Rakennusta vartioi alkuvaiheessa sen vierelle kaivetuista poteroista radio-orkesterin väki aseinaan kiväärit, joilla toki ei viholliskoneille tuhoa aiheutettu.

Kovimman pommituksensa Pori koki helmikuun 2. päivänä 1940. Viimeisen kerran sitä pommitettiin helmikuun 17. päivänä, jolloin vaurioitui yksi kivi- ja seitsemän puutaloa. Väestönsuojeluraportin mukaan kaksi henkilöä loukkaantui lievästi ja yksi kissa kuoli. Kaiken varalta Yleisradio siirsikin sen jälkeen toimintansa Porista Nakkilaan.

 

X