Ulkopoliittinen myrsky olutpullossa

Tarkkasilmäinen vierailija löytää Tokion Yushukan-sotamuseosta yhden suomalaista alkuperää olevan esineen. Kyseessä ei ole Suomi-konepistooli, norsupyssy, Molotovin cocktail tai mikään muu suomalainen keksintö. Niiden sijasta kansallinen antimme Japanin sotahistorian pyhiinvaelluskohteelle on olutpullo.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Heicachiro Togon kuvalla varustettu olut aiheutti Suomessa diplomaattisen minikriisin. Amiraali-olutta valmistetaan edelleen Japanissa. Kuva: Petri Mure.

Tarkkasilmäinen vierailija löytää Tokion Yushukan-sotamuseosta yhden suomalaista alkuperää olevan esineen. Kyseessä ei ole Suomi-konepistooli, norsupyssy, Molotovin cocktail tai mikään muu suomalainen keksintö. Niiden sijasta kansallinen antimme Japanin sotahistorian pyhiinvaelluskohteelle on olutpullo.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mika Kulju

Suomalaiselle Japanin kävijälle on myös yllätys, että kansallissankari Heicachiro Togon (1848–1934) kuvalla varustettua Amiraali-olutta myydään edelleen nousevan auringon maassa.

Tamperelainen Pyynikki Oy valmisti Amiraalia 1970-luvun alusta lähtien, ja suomalaiset kunnioittivat japanilaisia painamalla oluen etikettiin Togon kuvan muiden kuuluisien amiraalien joukossa.
Amiraali Togo oli keisarillisen Japanin kuuluisimpia sotasankareita, jonka johdolla Venäjän Itämeren-laivasto tuhottiin Tsushiman meritaistelussa vuonna 1905.

Vientituotteeksi Togon kuvalla varustettu Amiraali nousi 1980-luvun puolivälissä, kun japanilainen kansanedustaja Bunsei Sato vieraili Suomessa ja ihastui oluen etikettiin sekä kenties myös makuun. Sato kertoi kokemuksestaan pääministeri Yasuhiro Nakasonelle ja ehdotti suomalaisten kutsumista Togon kuoleman 50-vuotispäivän juhlallisuuksiin vuonna 1984.

Suomalaiset päättivät ottaa kutsun vastaan, ja seurauksena oli pienen kokoluokan selkkaus Neuvostoliiton kanssa. Venäläisille Togo oli vastenmielinen hahmo, joka edusti perinteistä japanilaista militarismia ikävimmillään.

Neuvostoliiton mukaan suomalaisten osallistuminen Togon muistoa kunnioittavaan juhlaan ei ollut YYA-hengen mukaista. Neuvostoliitto paheksui myös japanilaisia moisen tilaisuuden järjestämisestä. Näin Suomi joutui puristuksiin ulkopolitiikan ja olutpullon väliin.

Lopulta Suomi osallistui juhlatilaisuuteen, mutta suurlähettilään sijasta paikalle saapui lähetystön kakkosmies. Näin virallinen Suomi luovi YYA-hengen mukaisesti, mutta Pyynikin myyntimies ei huomioinut moista diplomatiaa. Hän osallistui Togon muistoa kunnioittavan ja yltiöisänmaallisen yhdistyksen tilaisuuteen, jossa ei venäläisiä kumarreltu. Noottia ei kuitenkaan tullut.

Yushukan-sotamuseoon ikuistettu Amiraali on edelleen suosittu Japanissa, vaikka alkuperäisen oluen tuotanto loppui Suomessa jo 1990-luvulla. Japanissa Amiraalia valmistaa Nippon Beer, jonka panimo on Shizuokassa.

Oluen resepti on paikallinen, mutta etiketti teksteineen on kopioitu alkuperäisestä suomalaisesta pullosta. Kyseessä on piraattituote, sillä lupaa suomalaisten oikeuksien haltijalta ei ole kysytty.

Nykyään Japanissa vieraileva suomalainen voi siis nauttia Amiraalin olutselkkauksen 30-vuotispäivän muistoksi. Togo-etiketti ei kuitenkaan ollut ensimmäinen lajissaan, joka ei itänaapuriamme miellyttänyt.

Jo 1960-luvun lopulla Neuvostoliiton suurlähettiläs esitti julkisen paheksuntansa Karjala-oluen etiketistä, jonka miekankalistelu ei edistänyt ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa. Lausunnon seurauksena Karjalan myynti lähti jyrkkään nousuun.

X