Uusi tutkimus ei kaunistele enää historiaa: Suomalaiset SS-miehet olivat mukana joukkomurhissa
Historioitsija André Swanström kumoaa suomalaisten hellimän myytin puhtoisista SS-sotilaistamme. Todellisuudessa Wiking-divisioona suomalaisineen surmasi joukoittain juutalaisia siviilejä.
Monessa sotakirjassa on annettu ymmärtää, etteivät SS-vapaaehtoisemme tehneet sotarikoksia. Uutuuskirja purkaa tätä uskomusta.
Suomesta lähti jatkosodan vuosina 1941–1943 yli 1 400 vapaaehtoista miestä palkkasotilaiksi Saksaan. He lähtivät taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan saksalaiseen SS-järjestöön kuuluneen sotilaallisen Waffen-SS:n riveissä. Vapaaehtoisten lähettäminen oli osa Saksan ja Suomen välillä alkanutta sotilaallista yhteistyötä.
Suomalaisten vapaaehtoisten pataljoona kuului SS:n Wiking-divisioonaan, joka liikkui taistellen Ukrainan halki aina Kaukasiaan asti.
Monissa suomalaisissa sotakirjoissa divisioonaa kuvataan kurinalaiseksi ja rohkeaksi joukoksi, joka toimi ammattimaisen tehokkaasti.
Todellisuudessa aikalaisten kehuma ammattimaisuus sisälsi myös Hitlerin politiikan mukaista siviilien joukkotuhoamista. Tätä suomalaiset ovat halunneet kiistää.
Siviilisurmissa apuna
Uudessa kirjassaan Hakaristin ritarit (Atena) Åbo Akademin dosentti André Swanström ampuu historian sievistelijöille täyslaidallisen.
”Wiking-divisioona ja sen mukana suomalaiset divisioonan miehet kulkivat Itä-Euroopan juutalaisasutuksen halki ja jättivät jälkeensä käsittämätöntä hävitystä,” hän sanoo.
Samaa kerrottiin jo joitakin vuosia sitten ilmestyneessä englantilaisen Timothy Snyderin teoksessa Tappotanner.
Snyder käsitteli teoksessaan juutalaisvainoja, joita natsi-Saksan sotilaat toimeenpanivat heti hyökätessään Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Saksan armeijan Wehrmachtin kintereillä seuranneiden SS:n erityisten Einsatz-ryhmien yhtenä tehtävänä oli etsiä ja surmata juutalaisia.
Tähän työhön määrättiin kuitenkin myös Wiking-divisioonan yksiköitä. Divisioonassa oli tuolloin noin 400 suomalaista.
Nyt tiedetään, että suomalaisten SS-upseerien koulutukseen kuului jopa vierailu Dachaun keskitysleirillä. © DPA / LEHTIKUVA
Heinäkuun verilöyly
Heinäkuun 9. päivänä 1941 osa Wiking-divisioonan sotilaista osallistui useiden satojen juutalaisten joukkomurhaan länsiukrainalaisessa Lvivin kaupungissa. Se oli kosto sala-ampujan luodista, joka oli surmannut divioonaan kuuluvan Westland-rykmentin komentajan, eversti Hilmar Wäckerlen.
Swanström käsittelee kirjassa tapausta laajasti. Suomalaisetkin osallistuivat siviilien teloituksiin eli kiistattomiin sotarikoksiin. Jälkipolvien on mahdotonta arvioida, kuinka moni meni mukaan innoissaan ja ketkä määrättyinä.
André Swanström on Åbo Akademin kirkkohistorian dosentti. Hän on aiemmin tutkinut sotilaspappeja ja sotapropagandaa. © RIIKKA KANTINKOSKI
Yksi teloitusryhmään komennetuista suomalaisista oli Thor-Björn Weckström, joka totesi jälkeenpäin tovereilleen, että tehtävä oli ollut epämiellyttävä mutta käskyä piti totella.
Siviilit oli käsketty yksi kerrallaan kuopan reunalle ja teloitettu kiväärinlaukauksilla.
Sodan jälkeisissä Valtiollisen poliisin kuulusteluissa Weckström väitti itse ampuneensa tarkoituksellisesti ohi.
Murha ei vanhene
André Swanström oli aloittanut omat tutkimuksensa jo paljon ennen kuin Natsi-Saksan juutalaissurmia tutkiva Simon Wiesenthal -keskus lähetti viime tammikuussa presidentti Sauli Niinistölle avunpyynnön. Keskus toivoi, että suomalaisten SS-miesten mahdollinen osallistuminen juutalaisten surmaamiseen itärintamalla selvitettäisiin virallisesti.
Swanström pääsi nyt mukaan valtioneuvoston asettamaan tutkimusryhmään.
Vapaaehtoisten suomalaisten SS-sotilaiden osallisuudesta sotarikoksiin on sinänsä väitelty historiatutkijoiden parissa jo vuosikymmenet. Aihe on ollut arka.
Ensimmäinen merkittävä tutkimus oli professori Mauno Jokipiin vuonna 1968 ilmestynyt teos Panttipataljoona. Kirjan mukaan suomalaiset SS-miehet eivät syyllistyneet siviilien joukkomurhiin.
Samaa väitettiin myös Mirja Turusen tietokirjassa Koska kotimaa meidät lähetti (Docendo, 2016).
Swanström on eri mieltä: kaunistellut puheet Wiking-divisioonan kunniakkaista sodankäyntitavoista ovat kaiken uuden tutkimustiedon valossa täysin perättömiä.
5 faktaa SS-miehistä
1. Yhteensä 1 407 suomalaista lähti vapaaehtoisiksi Saksan SS-joukkoihin.
2. Sotilaiden värväys alkoi Helsingissä kevättalvella 1941. Heille maksettiin kahden vuoden työsopimuksesta aikalaisittain hyvää palkkaa.
3. Pesti päättyi ja vapaaehtoiset palasivat Suomeen kesällä 1943. Sen jälkeen heidät sijoitettiin Suomen rintamalle. Puolustusvoimat ei halunnut pitää saksalaiseen tapaan organisoitua pataljoonaa täällä kasassa vaan jakoi miehet eri joukko-osastoihin.
4. Suomalaisia SS-miehiä kuoli sodassa Saksan rintamilla 256 ja Suomessa 113.
5. Suomalaisten SS-miesten ja heidän jälkeläistensä apuna toimii yhä Veljesapu-Perinneyhdistys ry. Jäseniä sillä on kolmisensataa, joista kymmenkunta on yhä elossa olevia SS-veteraaneja tai heidän leskiään. Loput ovat nuorempia, aiheesta kiinnostuneita suomalaisia. Yhdistys sanoo edistävänsä ”oikean tiedon” levittämistä suomalaisista SS-sotilaista. Se on kiistänyt jyrkästi epäilyt tehdyistä sotarikoksista.