Esi-isämmekin hoitivat hampaitaan - Käytössä puiset hammastikut ja mehiläisvaha

Esi-isiemme hammashoito tapahtui hammastikuilla, ja paikka-aineena he käytttivät mehiläisvahaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kivikauden ihmisillä ei ollut hammasharjoja, mutta he kyllä hoitivat hampaitaan.

Esi-isiemme hammashoito tapahtui hammastikuilla, ja paikka-aineena he käytttivät mehiläisvahaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jani Kaaro

Kivikauden ihmiset söivät lihaa, kalaa, hyönteisiä, juureksia, pähkinöitä ja marjoja. Ruokavalion takia on oletettu, että heidän hampaansa pysyivät hyvässä kunnossa. Pääosin tämä onkin totta, mutta viime vuosina kuva on täsmentynyt: kivikauden ihminenkin kärsi hammasvaivoista ja tarvitsivat hammashoitoa.

Yksi todiste kivikauden hammasongelmista on peräisin Marokosta, läheltä Taforaltin kaupunkia. Siellä sijaitsee luola, josta löydettiin jo 1950-luvulla noin puolensadan ihmisen jäänteet.

Nämä ihmiset elivät noin 15 000–13 000 vuotta sitten, siis selvästi ennen maanviljelyksen alkua. Luola on ilmeisesti toiminut hautausmaana, sillä ruumiiden ympäriltä on löytynyt runsaasti okraa, jolla siveltiin tai peiteltiin ruumiita.

Arkeologit ovat pitkään olleet kiinnostuneita luolaan haudattujen ihmisten hampaista. Yksi syy kiinnostukseen on se, että miespuolisilta fossiileilta puuttuu yksi tai molemmat yläleuan etuhampaista. Tällä ei kuitenkaan ole ole mitään tekemistä ravitsemuksen kanssa: hampaat irrotettiin ilmeisesti rituaalisista syistä.

Tuoreessa selvityksessä havaittiin kuitenkin jotakin uutta hampaisiin liittyvää. Peräti puolet haudatuista kärsi jonkinasteisesta hammasmädästä eli karieksesta.

Reikiä hampaissa

Reikäiset hampaat metsästäjä-keräilijöillä olivat yllättävä löytö. Aiemmissa tutkimuksissa metsästäjä-keräiljiöillä reikiä on ollut vain 0–14 prosentilla väestöstä. Maanviljelijöillä vastaava luku voi olla lähellä 50 prosenttia. Taforaltin aineisto oli siis lähempänä maanviljelijäväestöä kuin metsästäjä-keräilijöitä.

Hampaiden plakin analyysi paljasti myös todennäköisen syyllisen reikiin. Tafroaltin väestö söi paljon männyn siemeniä ja pohjoisafrikkalaisia makeita tammenterhoja. Niiden sisältämät hiilihydraatit hajosivat pureskeltaessa hapoiksi ja sokereiksi, jotka vahingoittivat hampaita.

Kivikautinen hammashoito

Arkeologiset löydöt osoittavat, että myös esihistorialliset ihmiset ovat koettaneet huolehtia hammashygieniastaan. Nämä todisteet tulevat niinkin kaukaiselta ajalta kuin 1,2 miljoonan vuoden takaa. Näin vanhoiksi on ajoitettu Espanjasta Atapuercan vuorilta löytyneet kahden ihmisen jäänteet. Tutkijat eivät ole varmoja edes siitä, mihin ihmislajiin nämä jäänteet kuuluvat.

Tutkijat raaputtivat leukaluuhun jääneistä hampaista plakkia ja selvittivät, mitä niistä löytyy.

Hampaissa oli jäämiä heinien siemenistä, perhosen siipisuomu ja hyönteisen jalka. Yhden hampaan tyvestä löytyi kuitenkin uurre ja uurteessa puutikkuja.

Tutkijat uskovat, että uurteen oli aiheuttanut pitkäaikainen hammastikun käyttö. Jos näin on, se on ensimmäinen todiste hammashoidosta.

Tuore löytö Sloveniasta puolestaan osoittaa, että esi-isämme ovat yrittäneet taistella myös hammasmätää vastaan. Hiljattain noin 6 500 vuotta sitten eläneen miehen hampaasta löydettiin mehiläisvahapaikka. Miehen hammas oli murtunut, ja siihen oli kehittynyt reikä, mutta mehiläisvaha peitti sekä reiän että osan murtumaa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on vanhin tunnettu hammaspaikka.

Pakistanista on aiemmin löydetty 7 500–9 000 vuotta vanhoja poskihampaita, joita on ”porattu”, ilmeisesti piikivellä.

Lue lisää:

Aivomme ovat kivikaudelta.

Tulehdus on ikiaikainen puolustusmekanismi.

Tutustu myös Jani Kaaron blogiin Galileon keskisormi.

X