Isisin ”tarinaterrorismi” aktivoi syrjäytyneitä ja katkeroituneita - Miten iskujen uutta aaltoa voidaan torjua?

Isis pyrkii lisäämään iskujen määrää niiden koon kustannuksella, sanoo sotateiden tohtori Antti Paronen. Jihadisti-terroristien iskut ovat entistä vaikeampia torjua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lontoossa on surtu terroristi-iskun uhreja.

Isis pyrkii lisäämään iskujen määrää niiden koon kustannuksella, sanoo sotateiden tohtori Antti Paronen. Jihadisti-terroristien iskut ovat entistä vaikeampia torjua.
(Päivitetty: )
Teksti:
Matti Rämö

Britannia on tänä keväänä muistuttanut sotatannerta jihadististen terroristi-iskujen rumputulessa.

22.3. Lontoossa kuoli viisi ja loukkaantui kymmeniä ihmisiä auton ajettu ihmisjoukkoon Westminsterin sillalla ja kuskina olleen miehen puukotettua poliisia.

22.5. Manchesterissa tehdyssä itsemurhapommi-iskussa kuoli 22 ja loukkaantui toistasataa ihmistä.

3.6. Lontoossa kuoli kymmenen (kolme heistä terroristeja) ja loukkaantui useita kymmeniä ihmisiä auton törmäillessä ihmisiin London Bridge -sillalla ja iskijöiden aiheuttaessa lisää tuhoa puukottamalla vastaan tulleita ihmisiä.

Länsimaissa suoritettujen terroritekojen sarjaa synkentää entisestään Tukholmassa 7.4. tehty isku, jossa väkijoukkoon ajanut rekka surmasi viisi ja haavoitti viittätoista ihmistä.

Vuosina 2015–2016 länsimaissa tehtiin yhteensä kuusi terrori-iskua.

Iskujen määrä viestii niistä valtaosan vastuulleen omineen terroristijärjestö Isisin voimiensa tunnossa. Iskujen tekijöiden tausta sekä kohteiden ja tekovälineiden valinta herättää kuitenkin myös kysymyksiä järjestön iskukyvyn tai strategian muutoksesta.

Isisin uusi strategia

Moni viimevuosien iskuista on toteutettu ajamalla autolla väkijoukkoon. Iskujen tekijät ovat olleet tavalla tai toisella syrjäytyneitä, usein maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Monen heistä on paljastettu olleen ennen tekoaan yhteydessä kokeneihin terroristeihin.

Silti uuden aallon iskijät ovat osaamiseltaan kaukana taisteluissa tai terroristileireillä koulituista jihadisteista.

”Isis on pitkään pyrkinyt luomaan yhteyttä terroristijärjestöjen ulkopuolella oleviin ihmisiin, joiden löytäminen on viranomaisille erityisen vaikeaa. Strategiana on ollut aiheuttaa yksinkertaisten välineiden avulla mahdollisimman paljon tuhoa ilman keskusjohtoista järjestelmää”, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-ohjelmajohtaja Hussein al-Taee sanoo.

”Isisin viesti länsimaiselle kannattajilleen on ollut: älkää tulko kalifaatin alueelle, vaan pysykää lännessä ja iskekää siellä. Kalifaatin alueiden menettäminen on kiihdyttänyt iskuja lännessä. ”

Myös globaalia jihadistista liikettä tutkinut sotatieteen tohtori Antti Paronen näkee Isisin strategian muuttuneen suuntaan, jossa etistään yhä ”pehmeämpiä” iskukohteita.

”Isis on viime vuodesta lähtien toistanut useille länsimaisille kielille käännetyssä propagandalehdessään tavoitteenaan aiheuttaa mahdollisimman paljon iskuja mahdollisimman helppoja kohteita kohtaan. Toisin sanottuna iskujen mittakaavaa ollaan valmiita pienentämään niiden määrän lisäämiseksi. Jokaisella iskulla saadaan aikaan tavoiteltu pelotevaikutus”, Paronen sanoo.

Propagandatarina vetoaa katkeroituneisiin

Hussein al-Taeen mukaan Isisin propagandan toistama tarina jihadistiseen taisteluun liittymisen autuaaksi tekevistä voimista vetoaa länsimaissa erityisesti syrjäytyneisiin ja katkeroituneisiin maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin.

”Terroristien viestille altis henkilö on yleensä valmiiksi katkera yhteiskunnalle: hän on veloissa, todennäköisesti kärsinyt huumeongelmista ja kokee ympäröivän yhteisön hylänneen hänet. Isisin markkinoima marttyyrikuolema voi tässä tilanteessa tuntua kunnialliselta tavalta saada synninpäästö ja kostaa kaksinaismoralistiseksi koetulle lännelle. Mitä useammin uutiskuvissa näkyy länsimaisen koalition ilmapommitusten aiheuttamia siviiliuhreja, sitä helpompi kostonhimoa on ruokkia. Myös länsimaiden liiketoimet heidän toisessa yhteydessä terrorismin tukemisesta syyttämiensä maiden eliitin kanssa vähentävät lännen uskottavuutta tavallisten arabien silmissä’”, al-Taee sanoo.

Parosesta Isis ajaa iskustrategioissaan kaksilla rattailla.

”Järjestössä etäämmällä olleiden ihmisten propagandalla aktivoimisen lisäksi järjestö myös soluttaa edelleen rutinoituneempia tekijöitä länteen. Erityisiä kohdemaita ovat olleet Saksa ja Britannia, joissa Isis ei koe olevansa yhtä vahvoilla kuin Ranskassa ja Belgiassa”, Paronen sanoo.

Kohdemaissa pelkoa lisää mielikuva iskujen tekemistä yksinäisistä susista, joiden liikkeitä viranomaisten on lähes mahdoton jäljittää. Useimmissa tapauksissa radikalisoituminen ei kuitenkaan tapahdu täydellisessä umpiossa.

Helsingin Sanomien siteeraaman Jackson Society -tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan vain 15 prosentilla Isisiin vuosina 2002–2016 liitettyjen iskujen tekijöistä ei ollut lainkaan yhteyksiä järjestöön.

”Ennen iskua tekijät ovat usein käyneet keskusteluja terroristijärjestöjen kanssa ja saaneet sieltä neuvoja. Tällaisella rohkaisulla on kuitenkin selvä ero siihen, että Isis rahoittaisi ja ohjaisi iskuja”, Paronen sanoo.

Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n kokoamien tietojen mukaan sotatoimilla ei saada terrorismia lopullisesti torpattua, vaan terrorisminvastainen kova sota yleensä lisää terrorisminuhkaa ja iskujen intensiteettiä. © CMI

Terrorismin vastaisen sodan heikot tulokset

Al-Taee ei usko, että terrorismia saadaan kitkettyä sotatoimin.

”Päinvastoin, pahimmassa tapauksessa vahvistamme sitä. Vuonna 2013, läntisen koalition terrorismin vastaisten toimien alkaessa Lähi-idässä, Syyriassa ja Irakissa arvioitiin olevan noin 10 000 jihadistia. Vuotta myöhemmin heitä oli amerikkalaisten mukaan 20 000 – 30 000 ja määrän uskotaan sen jälkeen kasvaneen.  Näin siitä huolimatta, että jihadisteja on Irakin ja USA:n arvioiden mukaan tapettu jo yli 50 000.”

Al-taeesta ihmisiä terrorismiin houkuttelevien tarinoiden elinvoima nitistetään tehokkaimmin voimistamalla maahanmuuttajayhteisöjen tuntemusta siitä, että he pystyvät vaikuttamaan uuden elinympäristönsä asioihin.

”Ei anneta kenenkään siiloutua, vaan otetaan kaikki mukaan vaikuttamaan yhteiskuntaan. Näin eri yhteisöt oppivat katsomaan suomalaista yhteiskuntaa sen arvoista lähtöisin, mutta kuitenkaan omaa identiteettiään menettämättä.”

Lue myös:

Isisin johtohahmon kotoa ei löytynyt Koraania – islamilaisen valtion suunnitelma ei ollut uskonnollinen

Nyt iskettiin Nizzaan – Pariisissakaan ei oltu vielä toivuttu

X