Vuoden alussa alkanut Kela-kaaos jatkuu jo kolmatta kuukautta. Kelan tukien viivästyminen on kasvattanut tuhansien ihmisten hätää. Laskut jäävät maksamatta ja lääkkeet ostamatta, kun on pakko saada ruokaa.

Osa on saanut vuokranantajalta häätöuhkauksen.

”Meille tulee päivittäin yhteydenottoja kymmeniltä hätääntyneiltä ihmisiltä”, Vuokralaiset VKL ry:n järjestöpäällikkö Pia Lohikoski kertoo.

Vuokralaisten edunvalvojan mukaan Kelan kriisi osuu pahiten niihin vuokralaisiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Lohikoski sanoo olevansa ”pöyristynyt”, ettei Kelassa ole haluttu kuunnella vuokralaisten huolia.

Aikaa kyllä olisi ollut.

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa. Eduskunta päätti lakimuutoksesta maaliskuussa 2015. Uudistusta valmisteltiin siis lähes kaksi vuotta Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän (kesk) alaisuudessa.

Hyssälä jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle. Uusi järjestelmä joutui heti kaaoksen valtaan. Sekä toimeentulotuen, vuokravakuuksien että yleisen asumistuen maksut viivästyvät. Asiakasmäärän kaksinkertaistuminen näytti tulleen viranomaiselle yllätyksenä.

”Kasvua on pyritty ennakoimaan niin hyvin kuin on pystytty”, Kela ilmoittaa nettisivuillaan.

Suunnittelu näyttää menneen pahasti pieleen. Siitä antoi viitteitä myös Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen viime joulukuussa Ylen haastattelussa. Aaltosen mukaan Kela varautuu siihen, että toimeentulotuen menot nousevat tänä vuonna 1,5 miljardiin euroon.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä laski blogissaan, että käsissä on räjähdysherkkä yhtälö: valtio on myöntänyt perustoimeentulon menoihin 830 miljoonaa euroa. Vaje Kelan pääjohtajan arvioon on 670 miljoonaa euroa. Myöhemmin Aaltonen tasoitteli lausuntoaan sanomalla, että 1,5 miljardia oli ”maksimaalinen arvio.”

Joka tapauksessa uudistus on toteutettu minimaalisin resurssein, ja Kelan tukien viivästyminen on tosiasia. Miten näin räikeä alimitoitus voidaan selittää?

”Sitä on minultakin kysytty”, Lohikoski sanoo.

”Moni on epäillyt, että Juha Sipilän (kesk) hallitus ei halua virallisesti leikata pienituloisilta. Poliittista leikkauspäätöstä ei tehty, mutta kuitenkin leikataan.”

Kelan tukien viivästyminen ja muuttuneet säännöt

Vuonna 2015 toimeentulolain muutokseen kirjattiin, että tuen taso tai myöntämisperusteet eivät muutu.

Toisin kävi. Sekä taso että perusteet muuttuivat.

Yksi esimerkki on toimeentulotuen asumisosa.

Suomessa on alueita, joiden vuokrataso on niin korkea, ettei asumistuki riitä vuokran maksuun. Tällöin vuokralaiselle maksetaan toimeentulotuen asumisosa. Kuntien sosiaalitoimistot myönsivät korvauksen kohtuullisen vuokratason mukaan.

Vuokralaiset VKL:n tietojen mukaan Kela tulkitsee asumismenoja tiukemmin kuin sosiaalitoimistot. Espoossa Kela on laskenut enimmäisvuokrarajaa 22 eurolla. Lohikoski tietää tapauksia, joissa toimeentulotuen hyväksyttäviä asumismenoja on muutettu.

”Joillekin korvataan 250 euroa samasta asunnosta, josta korvattiin viime vuonna 400 euroa.”

Myös vuokravakuuksien sääntöjä on muutettu. Aiemmin kunnan sosiaalitoimisto antoi asiakkaalleen etukäteen jopa kolmen kuukauden vuokravakuudet.

”Kela ei myönnä vuokravakuuksia ennen kuin ihminen on saanut asuntotarjouksen. Mutta hän ei saa tarjousta, jos samasta asunnosta kilpailee moni muu hyvätuloinen”, Pia Lohikoski selvittää.

Muuttuneet linjaukset ovat johtaneet valitusrumbaan, joka vie lisää Kelan resursseja.

Lohikosken mukaan on mahdollista, että kyse on uuden järjestelmän alkukankeudesta.

”Mutta oleellinen kysymys on, miksei uudistusta tehty alun perin kunnolla. Tilanne on erityisen kohtuuton niiden ihmisten kannalta, jotka ovat häätöuhan alla. He ovat syyttömiä.”

Lohikoski pelkää, että Kelan linjaukset aiheuttavat sosiaalisen kriisin.

”Miten sen voi korvata, jos ihminen menettää luottotietonsa tai joutuu asunnottomaksi?”

NÄIN KÄY:

Kelan tukien viivästyminen vie pian kadulle

Kelan tiukat tulkinnat iskevät pahiten niihin, jotka ovat vaikeimmin autettavissa.

Sannalla on vakava päihderiippuvuus ja mielenterveysongelma. Taustalla on häiriökäyttäytymistä ja useita häätöjä. Koska muut asumisen muodot ovat epäonnistuneet, Sanna on sijoitettu Helsingissä toimivaan tuetun asumisen yksikköön. Vuokra on 700 euroa kuussa.

Kela hylkää Sannan toimeentulotuen hakemuksen, joka koskee vuokran asumisosaa. Perustelu on, että vuokra on korkeampi kuin Helsingin normi, 627 euroa. Sannalle annetaan kolme kuukautta aikaa hankkia halvempi asunto. Yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole tarjota uutta asuntoa. Sanna on vaarassa joutua asunnottomaksi.

Sami on ollut jo monta vuotta asunnoton. Hän on asunut kellareissa, vinteillä ja lehtiroskiksissa. Lopulta hän saa kaivatun kodin Helsingin kaupungin ylläpitämästä asumisyksiköstä, joka on tarkoitettu asunnottomille. Kela kieltäytyy kuitenkin maksamasta vuokravakuutta edes yhdelle kuukaudelle, koska 680 euron vuokra on liian kallis.

Sami joutuu palaamaan kadulle.

Vastaavat esimerkit Kelan tiukoista linjauksista ovat tuttuja asunnottomien kanssa työskenteleville ammatti-ihmisille.

”Tilanne on tällä hetkellä kaikilta osin hyvin vaikea. Pelkään että tätä menoa asunnottomuus, jota meillä on kyetty poistamaan, räjähtää uudelleen käsiin”, nimettömänä pysyttelevä asiantuntija kertoo.

”Melkein kaikki asiakkaamme elävät toimeentulotuen varassa. Lähes kaikkien päätökset ovat myöhässä eikä niissä ole huomioitu vuokrien lisäksi esimerkiksi välttämättömiä lääkekuluja.”

Henkilöiden nimet on muutettu.

Lue myös:

Kelan tuleva pääjohtaja linjaa: ”Niitä vanhuksia, jotka eivät voi asioida verkossa, mennään auttamaan vaikka kotiin”

Asunnottomuus on hyvä bisnes

Miksi velkakierteeseen joutuneiden eläkeläisten määrää kasvaa rajusti?