Lähihoitaja näkee punaista, kun ammattikuntaa kutsutaan vaipanvaihtajaksi

Lähihoitaja Anna Blubaumin, 26, saa näkemään punaista kutsumalla lähihoitajia vaipanvaihtajiksi.

”Onko jonkun käsitys itsestä tai omista isovanhemmista sellainen, etteivät he tee muuta kuin kakkaavat? On tosi outoa, miten koko ammatti voidaan typistää yhteen toimenpiteeseen.”

Lähihoitaja valmistui kapinahengessä

Se kertoo työn puutteellisesta arvostuksesta. Toisaalta oman ammatin arvostaminen ei ole aina ollut helsinkiläiselle Blubaumille itselleenkään selvää.

Puoliksi amerikkalainen Blubaum on korkeakoulutettujen vanhempien ainoa lapsi. Kaveripiirissä kaikki menivät lukioon.

”Koin ilmapiirin sellaiseksi, ettei ammattikoulun käyminen ole riittävää. Se ärsytti, ja ammattikoulun valitseminen oli kai vähän kapinaakin.”

Alkuvaiheessa Blubaumin opinnot takkuilivat niin, että tutkinnon suorittaminen vei lopulta yli neljä vuotta. Hän samastui Helsingin Sanomissa huhtikuussa 2017 julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa poikansa lähihoitajaopinnoista huolestunut äiti ihmetteli opetuksen puutteita.

Opintojen alussa Blubaumkin oli innostunut, mutta ei saanut haasteita riittävästi. Omista opinnoista piti myös ottaa vastuuta.

Toisaalta joustoa itsenäiseen työskentelyyn ei aina löytynyt, jos sitä olisi tarvinnut. Blubaumin onneksi koitui hyvä opinto-ohjaaja, opo, jonka ansiosta hän sai suorittaa joitakin teoriaopintoja itsenäisesti.

Ammattitaidon SM-kilpailut tuovat arvostusta

Opo myös rohkaisi häntä osallistumaan ammattitaidon SM-kilpailuun. Se vastasi tarpeeseen saada kokea olevansa hyvä siinä, mitä tekee.

”Kisoissa pystyi näyttämään ja käyttämään potentiaaliaan, kun koulussa ei ehkä muuten ollut tilaa semmoiselle.”

Nykyään Blubaum arvostaa ammattiaan todella paljon ja antaa sen myös näkyä.

”Kun itse on ylpeä työstään, se peilautuu ympäristöön.”

Lue myös: Kotisairaanhoidon öiset sankarit: Näkymätön mutta välttämätön hoivaa