Lehtimiesliitolle ensimmäinen naispuheenjohtaja – miksi vasta nyt, Maarit Tyrkkö?

Median tulisi olla taloudellisesti yhteiskunnan suojeluksessa, sanoo Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton tuore puheenjohtaja Maarit Tyrkkö.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

SSL:n uusi puheenjohtaja Maarit Tyrkkö ja entinen puheenjohtaja Jyrki Vesikansa.

Median tulisi olla taloudellisesti yhteiskunnan suojeluksessa, sanoo Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton tuore puheenjohtaja Maarit Tyrkkö.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

Vuonna 1905 perustetun Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajaksi valittiin kuun alussa toimittaja Maarit Tyrkkö. Tyrkkö on työskennellyt muun muassa Suomen Kuvalehdessä ja Kotiliedessä.

Tyrkkö on tullut tunnetuksi myös tietokirjailijana. Hän on kertonut suhteestaan presidentti Urho Kekkoseen kirjoissaan Tyttö ja nauhuri (WSOY) sekä Presidentti ja toimittaja (WSOY), joka ilmestyi viime vuonna.

Perinteikäs SSL sai nyt ensimmäisen naispuheenjohtajan. Se on tietysti hienoa, mutta eikö se ole tasa-arvoisessa Suomessa toisaalta hiukan pöyristyttävää? Miksi vasta nyt?

Kyllä tämä on kuuma uutinen yli satavuotiaassa liitossa. Toisaalta selitys on hyvin luonnollinen. Osaava ja monipuolinen Jyrki Vesikansa on luotsannut järjestöä 20 vuotta. Hänen johdollaan sen merkitys journalismin maailmassa on vahvistunut. Tukena on ollut aktiivinen johtokunta, joka on koostunut eri alan toimittajista, naisista ja miehistä. Yhteiskunnan muuttuessa myös naisenergia on lisääntynyt. Tänään SSL:n varapuheenjohtajanakin on nainen, toimittaja Marketta Mattila.

Ovatko naisjournalistit Suomessa samalla viivalla kuin mieskollegat?

Aikoinaanhan päätoimittajat olivat aina miehiä. Mutta yhteiskunta on muuttunut ja tilanne tasaantunut. Monella alalla naiset alkavat mennä ohi, sama voi tapahtua mediassakin. Tällä hetkellä, kun katsoo tiedotusvälineitä, niin tilanne on aika tasan.

Nuorena ihailin kovasti muun muassa Elina Karjalaista ja kaimaani Maarit Niiniluotoa.

Mikä suomalaisen lehdistön tila?

Nimestä huolimatta Sanomalehtimiesliittoon kuuluu niin printti- kuin sähköisen median toimittajia. Sinä olet kuitenkin nimenomaan lehtinainen, ja suomalaiset pitävät painettua sanaa edelleen luotettavimpana mediana. Mutta hiipuuko printtimedia väistämättä?

En halua uskoa siihen näkymään, että printtilehti kuolee 20 vuoden kuluttua. Niin saattaa kyllä käydä. Journalismi ei kuitenkaan katoa. Tärkeää on sisältö, ei se, missä muodossa sitä tarjotaan. Journalistit ovat portinvartijoita ja he tekevät vastuullista työtä jäsentämällä maailmankuvaa. Moni ulkomailla tiedotustulvassa elävä ei tulisi toimeen ilman kotimaan kautta välittyviä digilehtien uutisia.

Aikakauslehtien merkitys ja menestys on osaavien journalistien käsissä. Laatu ja sisältö tietenkin ratkaisevat. Tarinat, elämän kokemukset ja harrastukset ovat lähellä lukijaa, usein myös yhdessäolo koetaan tärkeänä.

Suomi menetti tänä vuonna paikkansa lehdistönvapauden kärkimaana maailmassa. Oletko huolissasi lehdistönvapaudesta Suomessa?

Yhteiskunnassa tarvitaan vuorovaikutusta. Molemminpuolinen luottamus on ansaittava. Samalla korostuu jo mainitsemani portinvartijan asema ja esimiesten viisaus. Jatkuvasti on osattava uusiutua, oltava rohkea ja muistettava, että yhdessä pärjää paremmin kuin yksin.

Riippumattomuuden ylläpitäminen lähtee avoimmuudesta.

Käyttävätkö suomalaiset toimittajat vapauttaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Suomalainen toimittaja on arvonsa ansainnut. Tämä tulisi ottaa huomioon erilaisia tukia jaettaessa. Nykyään varsinkaan opintomatkoille ei toimittajia enää juuri lähetetä. Mutta tarkoitan tässä myös yhteiskunnan tukea. Lehdistön tulisi olla taloudellisesti yhteiskunnan suojeluksessa. Kyllä meitä tarvitaan.

Meillä ei ole varaa supistuksiin. Klikkaamalla hankittu ”tieto” ei ole tietoa. Virheistä oppii. Arvostan ammattiin sitoutumista, pitkää työsuhdetta, sitä että sillä elää. SSL:ssä jäsenistössä on runsaasti erilaisia taitoja, niitä täytyy käyttää. Tulemme edelleenkin kantamaan ylpeinä journalistien lippua.

Kolmannen polven toimittaja

Miksi sinä aikanasi lähdit toimittajan uralle?

Minulla on toimittajan geenit. Äitini ja isäni tapasivat Aamulehdessä, ja mummuni Eva Tulenheimo, lääkäri ja lottajohtaja Hämeessä, kirjoitteli lehtiin jo aikoinaan.

Äitini varoitteli minua toimittajan ammatista, tiedotushommat jossakin varakkaassa yhtiössä olisivat olleet hänen mielestään turvallisempi valinta. Itselläni kävi uravalinnassa hyvä tuuri: pääsin melko varhain Suomen Kuvalehden avustajaksi ja oppiin.

Maarit Tyrkkö

Maarit Tyrkkö Suomen Kuvalehden 100-vuotisjuhlagaalassa marraskuussa 2016. © Tiia Ahjotuli/Otavamedia

Mitä haluat sanoa uraansa aloittavalle journalistille?

Tärkeitä nuoren journalistin ominaisuuksia ovat sitkeys, rohkeus, periksiantamattomuus, totuuden etsiminen, tiedon tarkistaminen ja luottamuksen arvoiseksi kasvaminen.

X