Perjantai ja 13. päivä: Pysykää kotona, suosittelivat brittitutkijat

Tampereen rautatieaseman kupeessa kohoaa uusi 25-kerroksinen hotelli Torni. Kun peruskivi muurattiin pari vuotta sitten, paikallislehti Tamperelainen kertoi, että hotelliin tulee 13. kerros.

Tieto oli kiinnostava, koska alle kilometrin päässä sijaitsevasta, samaan ketjuun kuuluvasta hotelli Ilveksestä 13. kerros puuttuu.

Ilveksen hotellinjohtajan Irmeli Puolanteen mukaan etenkin iäkkäät kansainväliset vieraat ilmoittavat yhä, etteivät he halua yöpyä 13. kerroksessa.

Mikä paha siellä vaanii?

Ja olisiko uhka vielä moninkertainen, jos yöpyminen sattuisi perjantaille 13. päivälle?

Uskaliaat voivat pian kokeilla, koska tänä vuonna 13. päivä sattuu perjantaille maaliskuussa, ja vielä marraskuussakin.

Kuukauden 13. päivä on perjantai enintään kolmesti ja vähintään kerran vuodessa. Vuosi 2015 on itse asiassa numeroansojen supervuosi; 13. päivä osui perjantaihin myös helmikuussa.

Paha perjantai?

Luku 12 on perinteisesti kuvannut harmonista maailmanjärjestystä: Uuden testamentin evankeliumeissa kerrotaan 12 apostolista, antiikin Kreikan mytologiassa Olympos-vuorella asui 12 jumalaa, ja jo antiikin Roomassa vuosi jaettiin 12 kuukauteen.

Sitä seuraava luku 13 edustaa siksi epäjärjestystä, jotakin yli jäävää ja ylimääräistä. Numerologiassa se on myös syrjäytymisen luku.

”Lisäksi se edustaa vanhan kuolemaa ja uuden syntymää”, kertoo numerologi Taisto Riimukallio.

Numerologille ei ole vierasta, että perjantai 13. päivä voi tuoda epäonnea. Riimukallio itse terästää keskittymistään kaikkina perjantaipäivinä.

”Perjantaina mieli on tulevassa viikonlopussa, joten silloin ei kannata aloittaa mitään uutta, mikä jäisi kaihertamaan mieleen viikonlopun yli”, hän selventää.

Erityisesti hän on varuillaan perjantaina 13. päivänä.

”Kun jotakin yllättävää sattuu, menen flow-tilaan, annan asian olla, enkä edes yritä kontrolloida tapahtumia”, Riimukallio kertoo.

Aikalisän ottaminen ei liene hassumpi neuvo myöskään heille, jotka eivät usko numerologiaan tai epäonnen päivään.

Kansainvälistä lainaa

Jostain syystä viikonpäivistä juuri perjantaita raskauttaa maine epäonnen päivänä.

Se on ollut erityinen päivä jo pakanakulttuurissa. Esimerkiksi saksankielisellä alueella kansa uskoi vielä 1800-luvulla, että perjantaisin tulee välttää työn aloittamista, matkalle lähtöä tai esimerkiksi leivän leipomista.

”Kontakti tuonpuoleiseen oli perjantaisin jotenkin alttiimpi kuin muina viikonpäivinä”, kertoo folkloristiikan dosentti Kaarina Koski Turun yliopistosta.

Kristillisessä kulttuurissa Jeesuksen ristinkuolemaa muistetaan pitkäperjantaina, mikä luo viikonpäivään synkän sävyn.

Koski ei osaa sanoa, miksi pahojen voimien uskottiin peukaloivan ihmisen tekemisiä juuri perjantaisin. Uskomusten alkuperää on usein mahdoton selvittää. Espanjassa ja Kreikassa epäonnen päivä on tiistai – herraties miksi.

”Mitä enemmän jotakin asiaa toistetaan, sitä laajemmin se tunnetaan, ja sitä enemmän se saa uskottavuutta”, Koski kiteyttää.

Käsitys perjantain epäonnisuudesta on Suomessa kansainvälistä lainaa. Suomalaisessa pakanauskossa erityinen taikojen teon päivä oli torstai. Tämä lienee skandinaavista perua: torstai oli viikinkien mahtavan Thor-jumalan päivä, torsdag.

Turvaa ja fobioita

Totta kuitenkin on, että perjantaina 13. päivä on sattunut useita onnettomuuksia. Esimerkiksi Elossa-elokuvasta tuttu Andien lento-onnettomuus sattui perjantaina 13. lokakuuta 1972, italialainen Costa Concordia -alus upposi 13. tammikuuta 2012, Suomea moukaroi Seija-myrsky perjantaina 13. joulukuuta 2012.

Kaarina Koski ihmettelee, että ihmiset edelleen käyvät läpi näitä perjantaina 13. päivänä sattuneita onnettomuuksia.

”Ikään kuin ihmiset haluaisivat, että tällainen säännönmukaisuus on olemassa.”

Hänen mukaansa taustalla on ihmisen halu vaikuttaa omaan elämäänsä ja siihen, ettei itselle satu mitään pahaa.

”Voi tuoda turvallisuudentunnetta, jos aidosti ajattelee voivansa vaikuttaa elämäänsä päivien valikoinnilla”, Koski pohtii.

Toisaalta taikausko voi haitata ihmisen elämää aiheuttamalla jopa vaikean fobian. Perjantain 13. päivän pelolle on olemassa hankala nimi: paraskavedekatriafobia. Pelkkä numeron 13 pelko on triskaidekafobia.

Perjantai 13. päivä ei ole suinkaan ainoa kansainvälinen epäonnen uskomus.

”Esimerkiksi mustan kissan kävely tien yli tunnetaan pitkin Eurooppaa”, tietää Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila.

Taipumus epäonnen uskomuksiin on Knuuttilan mukaan peräisin ajalta, jolloin kaikki piti nähdä ympäristön merkeistä. Sellainen maailmankuva oli tavallinen Euroopassa 1800-luvulla.

Pysykää kotona!

Suomessa vietetään valtakunnallista tapaturmapäivää vuosittain perjantaina 13. päivänä, tänä vuonna marraskuussa. Sen tavoite on muistuttaa arjen tapaturmien välttämisestä.

”Näiden asioiden esille nostamiseen perjantai 13. on hyvä vaihtoehto, koska silloin epäonni on ihmisten mielissä”, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Kerttuli Harjanne.

Hänen mukaansa ei ole mitään todisteita siitä, että perjantaina 13. päivänä sattuisi enempää tapaturmia kuin muulloinkaan.

Saksassa ja Iso-Britanniassa on kylläkin saatu myös toisenlaisia tuloksia. Länsi-Saksan Autoliiton selvitys vuodelta 1984 kertoo, että perjantaina 13. päivänä sattui maanteillä noin 30 prosenttia enemmän onnettomuuksia ja peräti 50 prosenttia enemmän kuolemantapauksia kuin perjantaipäivinä keskimäärin.

Autoliitto piti tuolloin ilmiötä taikauskon sivuvaikutuksena, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Brittitutkijat puolestaan saivat selville vuonna 1993, että liikenne oli harvempaa perjantaina 13. päivänä, ja että auto-onnettomuuksia sattui silti enemmän kuin satunnaisesti valittuna vertailupäivänä.

Lääke- ja hoitotieteen ammattilaisista koostunut tutkimusryhmä arvioi, että ihmiset toheloivat uskomuksen vaikutuksen alaisina. Outoa kyllä, tutkijat päätyivät suosittelemaan, että ihmiset pysyisivät kotona perjantaina 13. päivänä.

Arkikeskustelun höyste

Suomesta ei ole tilastoja siitä, kuinka moni uskoo perjantain 13. päivän epäonnisuuteen. Yhdysvalloissa siihen uskoo noin joka kymmenes, sanoo taikauskoa tutkinut psykologian tutkijatohtori Tapani Riekki. Hänen mukaansa ilmiötä selittävät ajattelun vinoumat, kuten niin sanottu vahvistusvinouma.

”Perjantaina 13. päivänä voi tapahtua sekä pahoja että hyviä asioita, mutta kiinnitämme huomiota niihin pahoihin, koska ne tukevat odotuksiamme.”

Riekin mukaan kaikkien ihmisten mieli tuottaa kokemuksia, jotka voidaan tulkita yliluonnollisiksi. Mieli ikään kuin laskee, että asioilla voisi olla yhteys, vaikkei yhteyttä ole.

Jotkut ottavat mielen syöttämät kokemukset totisemmin kuin toiset. Koulutustausta vaikuttaa siihen yllättävän vähän.

”Uskomukset ovat jatkumoita, eli on olemassa eriasteisia uskomuksia”, Riekki muistuttaa.

Syynä temppeliherrat?

Mutta kuka tai ketkä keksivät yhdistää nuo kaksi epäonnista asiaa: perjantain ja numeron 13?

Vastaus on hämärän peitossa.

Erään tarinan mukaan uskomus on saanut alkunsa temppeliherrojen ritarikunnan joukkopidätyksistä Ranskassa perjantaina 13. lokakuuta vuonna 1307. Teoria tuskin on aivan luotettava, arvioi Kaarina Koski. Mikään ei todista, että uskomus olisi alkanut tuolloin ja pitänyt pintansa läpi vuosisatojen.

Oikeasti uskomuksen jälkiä ei pystytä seuraamaan sen kauemmas kuin 1800-luvun angloamerikkalaiseen maailmaan. Yhdysvaltalaisen Thomas Lawsonin vuonna 1907 julkaistu menestysromaani Friday the Thirteenth ilmeisesti lietsoi ja levitti sitä.

Suomalaistutkijoiden mukaan juuri kirjallisuus ynnä muu taide, populäärikulttuuri sekä media pitävät yllä legendoja.

”Yhdysvalloissa on ollut jo sata vuotta vahva populäärikulttuuri ja julkisuus, joka tarjoilee jatkuvasti mahdollisuuksia kauhistua erilaisista asioista”, kertoo Seppo Knuuttila.

Suomessa perjantain 13. päivän epäonnesta ovat laulaneet ainakin Hanoi Rocks ja Isto Hiltunen, sekä viimeksi viime vuonna turkulainen räppäri Nikke Ankara.

Nikke Ankaran muuten kävi huonosti. Lyötyään läpi Perjantai 13. -singlellään hän päätyi lopettamaan uransa.