Omaishoitajat huolissaan sote-uudistuksesta – ministeri Juha Rehula : ”Maakunta huolehtii, ettei pompottelua tapahdu”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula pitäää sotemuutosta positiivisena. Omaishoitajienkin kohtelu tasa-arvoistuu. © Tommi Tuomi/Kuvaryhmä/SKOY

Sote- ja maakuntauudistus myllää uusiksi omaishoitajienkin asiat.

Omaishoidon tuki siirtyy vuoden 2019 alussa kunnilta maakunnille. Tuki tarkoittaa rahapalkkion lisäksi palveluita, jotka tukevat vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa huolenpitoa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kotisairaanhoito, apuvälineet ja omaishoitajan vapaapäivät.

Tällä hetkellä päätös omaishoidon tuesta tehdään kunnassa. Kunta määrittelee hoitopalkkion suuruuden ja myöntää omaishoitoa tukevat palvelut. Kunta on myös se taho, jolta omaishoitaja voi pyytää ohjausta ja neuvontaa.

Uudistuksen jälkeen neuvonta tapahtuu sote-keskuksissa. Sieltä tukea hakeva ohjataan eteenpäin maakunnan liikelaitokseen, missä varsinainen päätös tuen myöntämisestä tapahtuu.

”On mahdollista, että maakunnan liikelaitos sijaitsee samassa toimipisteessä kuin sote-keskus, mutta emme tiedä sitä vielä varmaksi. Ei ole täysin selvää, kuinka ketju toimii”, kertoo Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) rauhoittelee.

”On maakunnan tehtävä huolehtia, ettei pompottelemista tapahdu. Meillä on jatkossakin lakeja, jotka ohjaavat maakuntien toimintaa.”

Keskittäminen pelottaa

Omaishoitajat ovat huolissaan siitä, säilyykö omaishoidon tuki lähipalveluna, jos neuvontakin tapahtuu sote-keskuksissa.

”Tällä hetkellä omaishoitajat tietävät, että kysymyksissä voi kääntyä kunnan puoleen. Mikä on jatkossa se taho, johon ollaan yhteydessä?” Tuomi pohtii.

Rehulan mukaan paljon on kiinni valmistelusta. Tällä hetkellä tilanne on vaihteleva: jotkut maakunnat ovat hyvinkin pitkällä palveluverkon rakentamisessa, toiset vasta aloittelevat.

”Jotkut yrittävät väittää, että kaikki palvelut keskitetään maakuntakeskuksiin. Ei se niin mene. Päätökset pitää tehdä siellä missä ihmiset ovat, ei satojen kilometrien päässä”, Rehula sanoo.

Miten lähipalvelut sitten käytännössä järjestetään, se on maakunnan omalla vastuulla.

Satojatuhansia jää ulkopuolelle

Omaishoidon tuen piirissä on noin 44 000 ihmistä. Suomessa on kuitenkin arviolta jopa 350 000 omaishoitajaa, jotka pitäisi tavoittaa. Tuomen mielestä heille pitäisi saada tieto siitä, että tilanteeseen on mahdollista saada tukea.

”Sote-keskuksissa pitää olla ammattitaitoista henkilökuntaa, joka osaa antaa riittävästi tietoa ja ohjausta ihmisille”, Tuomi sanoo.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus. Siihen kuuluu omaishoitajan sopimus, eli hoitopalkkiot ja vapaat, sekä hoidettavalle annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Saadakseen tämän paketin omaishoitajalla pitää olla sopimus kunnan kanssa.

”Suuri joukko jää ulkopuolelle. Kaikkien omaishoitoperheiden pitäisi saada tuki, jota he tarvitsevat. Ei vain niiden, joilla on sopimus tuesta kunnan kanssa”, Tuomi sanoo.

Rehulan mukaan lainsäädäntö – terveydenhuoltolakiomaishoitolaki ja vammaispalvelulaki –  takaa, että homma toimii uudistuksen jälkeenkin.

”Arvioinnin tekee jatkossakin ihminen, jonka vastuulla on omaishoidon tuesta päättäminen.”

Kohti yhdenvertaisuutta

Omaishoidon tuki vaihtelee alueittain. Tällä hetkellä omaishoitajien yhdenvertaisuus ei Suomessa toteudu.

Esimerkiksi viime kesänä omaishoitolakiin tuli muutoksia. Ne eivät koskeneet palkkion suuruutta tai tuen myöntämisen perusteita, mutta samaan aikaan jotkut kunnat päättivät tehdä muutoksia.

Kriteerit muuttuivat entistä tiukemmiksi. Joidenkin lapsiperheiden toimeentulo vaarantui, kun tuki pieneni tai jopa lakkautettiin kokonaan.

Tämän takia monet ovat toivoneet omaishoidon tukea Kelan maksettavaksi. Muun muassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kannatti ehdotusta, koska muutos olisi tehnyt omaishoitajista valtakunnallisesti yhdenvertaisia.

Pian maksajiksi tulevat maakunnat. Eriarvoisuus vähenee, kun maksajia on 300:n sijasta 18. Maakuntien välillä voi olla jatkossakin eroja.

”En voi luvata, että koko maassa olisi täysin yhtenäiset periaatteet. Minusta muutos on positiivinen, koska epätasa-arvo vähenee. Etenemme parempaan suuntaan”, Rehula kertoo.

Lue myös:

Mistä apua, kun omaishoitaja uupuu?

Välittämö 100 auttaa auttamaan: Lahjoita vanheneva elokuvalippu omaishoitajalle

X