Pääsiäisestä olisi voinut tulla paska ja 8 muuta totuutta pääsiäisen vietosta

Kaikki pääsiäisestä: Tiedätkö, miksi syömme mämmiä, virvomme tai mitä pääsiäinen edes tarkoittaa?
Päivi Ekola
Asiat Yleinen 14.4.2017 07:00

Keväinen juhla pääsiäinen tuo monelle toivotun paussin työkiireisiin, aiheuttaa ruuhkia pääväylille ja saa vyötärön kiristymään kaikista suuhun ahdetuista suklaamunista. Pääsiäinen on heräävän kevään juhla pajunkissoineen, tulppaaneineen ja rairuohoineen. Mutta mikä juhla se oikeastaan on ja mistä ovat saaneet alkunsa kaikki pääsiäisen perinteet?

1. Mistä pääsiäisen vietto juontaa juurensa?

Pääsiäinen on kristikunnan suurin ja vanhin juhla. Sitä alettiin viettää jo 100-luvulla Jeesuksen kärsimysnäytelmän kunniaksi.

Maallisemmin sitä voidaan pitää uuden alun juhlana, luonnon heräämisen juhlana; samoin kuin Jeesuksen kerrotaan nousseen kuolleista, talvi on ohi ja luonto herää eloon.

2. Mitä pääsiäinen tarkoittaa?

Juutalaiset viettivät jo ennen ajanlaskumme alkua pääsiäisjuhlaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Monissa kielissä pääsiäinen onkin muunnos juhlan hepreankielisestä nimestä pesah, kuten ruotsin påsk, kreikan paskha ja ranskan Pâques.

Suomeen ei haluttu muunnosnimeä, sillä se olisi saanut muodon paska. Keksittiin sana pääsiäinen.

3. Miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee?

Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, pääsiäinen sijoittuu siis 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta väliseen ajanjaksoon.

Pääsiäisen mukaan sijoittuvat muut kevään kirkolliset merkkipäivät: laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja helluntai seitsemän sen jälkeen.

Pajunkissoja

Virpomisella haluttiin tuoda onnea. © NORMAN OJANEN/KUVARYHMÄ/SKOY

4. Miksi pääsiäisenä kerätään pajunoksia?

Pääsiäisen juhlallisuudet alkavat palmusunnuntaista. Silloin Jeesus ratsasti viimeisen kerran Jerusalemiin. Kerrotaan, että ihmiset heittivät hänen eteensä palmunoksia. Tämän vuoksi katolisessa perinteessä järjestetään pääsiäiskulkueita ja siunataan palmunoksia kirkossa. Koska Suomessa ei kasva palmuja, kirkkoon vietiin ensimmäisenä lehteen puhkeavien pajun ja koivun oksia.

5. Miksi virvotaan?

Virpominen sai alkunsa, kun tavalliset ihmiset alkoivat jäljitellä kotioloissa pajunoksakimppujen siunaamista. Virpomisella haluttiin tuoda onnea ja siunausta. Virvotulta pyydettiin eleestä palkkio, kuten kananmunaa tai kolikkoa.

Virpominen oli erityisen suosittua Karjalassa. Siellä virpominen oli myös tapa auttaa köyhiä. Heille annettiin palkkioksi ruokatarvikkeita.

Sotien jälkeen perinne levisi siirtolaisten mukana muualle Suomeen.

Ihmisiä pääsiäiskokon ympärillä.

Pääsiäiskokon tuli ajaa pahat henget pois. © Otavamedia

6. Miksi poltetaan kokkoja?

Kristilliset pääsiäisen perinteet ovat sekoittuneet kansanuskomuksiin. Alunperin virpovat pikkunoidat eivät kuuluneet pääsiäiseen. Päinvastoin: Kansanuskomusten mukaan aika pitkäperjantaista pääsiäispäivän aamuun oli erityisen vaarallinen. Uskomuksen mukaan noidat eli trullit yrittivät varstaa karjaonnea leikkelemällä nahanpalasia ja karvoja lehmistä ja lampaista.

Noidat täytyi siis karkottaa pois: oviin piirrettiin ristejä ja ripustettiin kelloja ja teräaseita. Suola ja elohopea toimivat trullimyrkkyinä. Pohjanmaalla noitia häädettiin kylistä polttamalla kokkoja. Pohjanmaalta on muuten eniten tietoja myös noitavainoista. Noitavainojen aikaan tuomituista noidista yli puolet oli Pohjanmaalta.

Myöhemmin tavat sekoittuivat, ja lapset ryhtyivät pukeutumaan trulleiksi lähtiessään virpomaan.

Värjättyjä munia

Muna on elämän symboli. © Ari Heinonen/Kuvaryhmä/SKOY

7. Miksi syödään munia?

Muna on ollut vuosituhansia vuosia hedelmällisyyden ja uuden syntymisen symboli ympäri maailmaa. Kristillisessä perinteessä kananmunasta tuli myös ylösnousemuksen symboli. Näin munasymboliikka sopi myös pääsiäiseen.

Siipikarjan yleistyessä 1800-luvulla muniin liittyvä tapakulttuuri yleistyi myös Suomessa.

Mämmituokkonen

Mämmi on suomalainen pääsiäisherkku. © Ari Heinonen/Kuvaryhmä/SKOY

8. Miksi Suomessa syödään mämmiä pääsiäisenä?

Pääsiäisen perinteet ovat sekoitus kristillisiä tapoja että kansanuskoa. Yksi kummallisin perinne on takuulla mämmi. Tuo ruisjauhoista keitetty tahna oli alunperin eväsruoka. Se mainitaan ensikertaa 1700 Aboa vetus & nova -historiikissa.

Mämmi vakiintui keskiajalla erityisesti pitkäperjantain ruoaksi. Se löydettiin uudelleen itsenäisyyden alkuaikoina, ja siitä tehtiin tärkeä perinneruoka.

9.  Miten pääsiäislammas kulkeutui ruokapöytiin?

Alun perin Suomessa nautittiin pääsiäisaterialla verimakkaroita, rieskoja, piiraita ja uunijuustoja.

Keski-Euroopassa lammasta on nautittu pääsiäisaterialla jo 600-luvulta. Tapa liittyy sekä Jeesuksen viimeiseen ateriaan, jolla nautittiin juutalaisen tavan mukaan karitsaa, että vertauskuvaan, jossa Jeesus nähdään Jumalan karitsana. Lammaspaistin syöminen on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmeninä.

Pääsiäisnoita

Pääsiäisnoita vuodelta 1945. © Otavamedia

Lähde: Anu Seljavaara ja Päivi Kärjä: Juhlat alkakoot! (WSOY)

Lue myös:

Muna on pääsiäisen symboli