Miksi suomalainen mäkihyppy on lamassa?
Miksi Lahden lähestyvistä MM-hiihdoista ei ole mäkimitaleja tulossa?
Mäkihyppääjä Niko Kytösaho. Mäkihypyn SM-kilpailut Lahdessa talvella 2016.
Mäkihyppääjä Niko Kytösaho. Mäkihypyn SM-kilpailut Lahdessa talvella 2016. © Markus Pentikäinen/Otavamedia
Suomalainen mäkihyppy on romahtanut totaalisesti viime vuosien aikana. Lahden lähestyvistä MM-hiihdoista ei ole mäkimitaleja tulossa – hyvä jos edes paikkoja toiselle kierrokselle kilpailussa. Vuonna 2011 suomalaiset napsivat maailmancupista 1493 pistettä, viime kaudella niitä tuli 56 ja tällä kaudella koossa on vasta 33 pistettä, vaikka kausi on jo yli puolivälissä. Lukuja on jopa vaikea ymmärtää.
Yhteinen strategia puuttuu
”Se on nähdäkseni todella monen asian summa. Sellainen yhteinen strategia ja valmennuslinja on ollut meillä häilyvä. Suomalainen paras valmennusosaaminen katosi ulkomaille. Kun ei tullut menestystä, ei ollut esikuvia ja samalla se toi myös taloushaasteita. Laji oli ja on pahassa negatiivisessa spiraalissa”, Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori näkee tilanteen.
Viime vuonna valmennusvastuu oli Jani Klingalla ja Kari Ylianttilalla. Nyt päävalmentajaksi on valittu ensimmäistä kertaa historiassa ulkomainen valmentaja, hän on itävaltalainen Andreas Mitter.
”Nyt meillä on historian ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja ja olemme rakentamassa koko hommaa uudestaan. Mutta se on pitkä tie. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun mäessä menee heikosti. Esimerkiksi vuosien 1966–1977 aikana ei tullut yhtään arvokisamitalia. Eikä mäkiviikollakaan silloin pärjätty”.
Suomalainen mäkihyppy kaipaa piristystä. © Markus Pentikäinen/Otavamedia
Suomalainen mäkihyppy on saanut kilpailijoita
Toinen syy suomalaisromahdukseen on laajentunut taso maailmalla.
”Taso maailmalla on koventunut todella paljon. Montun pohjalle tulevia kavereita on nyt 15, kun ennen niitä oli ehkä viisi, lisäksi uusia maita on noussut kärkeen, nyt on muitakin kuin suomalaiset ja norjalaiset. Ja esimerkiksi Puolassa ja Sloveniassa tehdään töitä huippuolosuhteissa ammattimaisesti”, Vuori valottaa.
Missä ovat esikuvat?
Mäkihyppääjä Jari Puikkonen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989. © JORMA POUTA/SKOY
Juniorihyppääjien määrä Suomessa on romahtanut. Yksi iso syy siihen on esikuvien puute.
”Juniorihyppääjiä on todella vähän. Niitä on joskus ollut liki tuhat, nyt vain korkeintaan pari sataa. Yksi syy tähän on varmasti esikuvien puuttuminen. Meillä ei ole enää Matti Nykästä, Jari Puikkosta tai Ari-Pekka Nikkolaa.”
Puheenjohtaja Vuori uskoo silti, että Lahden MM-kisojen mäkikatsomoon riittää väkeä – ja tiedä, vaikka joku suomalaishyppääjäkin vielä nostaisi tasoaan ennen kotikisoja.
”Itse pidän mäkikisoista todella paljon. Se on aina jotenkin säväyttävää, kun miehet tulevat sieltä Lahden suurmäen betonista alas. Vaikka suomalaismenestystä ei tulisi, usko, että mäkikisat kiinnostavat Lahdessa. Olemme ennakoineet tämän siten, että myymme MM-kilpailuihin päiväpaketteja, emme yksittäisiä kisalippuja vain mäkikisaan. Sillä yhdellä lipulla pääsee kaikkiin sen päivän kisoihin”, Vuori kertoo.
Haluatko tietää, millaisen mitallitavoitteen hiihtoliiton puheenjohtaja on asettanut Lahden MM-kisoihin? Lue Jukka-Pekka Vuoren haastattelu Seurassa 7/2017.
Nuoret mäkikotkat tähtäävät huipulle
Matti Nykänen on kansallinen suurmies