Superbakteerien torjuminen on aloitettava nyt – ”Suomalaisten pitäisi sisäistää, että ohjeet koskevat kaikkia”

Jaa kaverilleTilaa Seura
antibiootit
Moni aikuinen syö useammankin antibioottikuurin vuodessa. Turhaanko?
Vain lääkärin määräämä antibioottikuuri kannattaa syödä. Matkailijan pahin virhe on hakea antibiootteja paikallisesta apteekista.

Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat yksi tulevaisuuden suurimmista uhkista. Siksi Maailman terveysjärjestö WHO vaatii jäsenmailtaan kiireellisiä torjuntatoimia.

Nyt myös Suomi on tehnyt kansallisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeiden eli tuttavallisemmin antibioottien teho mahdollisimman hyvänä.

Jollei vastustuskykyisten bakteerien leviämistä pysäytetä, arviolta jopa 10 miljoonaa ihmistä kuolee niiden aiheuttamiin infektioihin vuonna 2050.

Suomen suurimmat puutteet superbakteerien torjunnassa liittyvät lähinnä tilastoimiseen  ja tiedonvälitykseen. Kuitenkin myös tavallisen kansalaisen teoilla on merkitystä. Erityisesti ulkomaanmatkailijoilla on petrattavaa.

”Matkailua ei tarvitse lopettaa, mutta ulkomailla pitää käyttäytyä oikein. Bakteereilta pitää suojautua”, neuvoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jari Jalava.

Älä napsi omin päin

Maailmalla yksi kasvavista ongelmista on useille antibiooteille vastustuskykyinen tippuri. Suomessa sellaista ei ole kuitenkaan vielä löytynyt, vaikka tippuriin sairastuneiden määrä kasvoi hieman viime vuonna. Tippuri on gonokokin eli Neisseria gonorrhoeae -bakteerin aiheuttama sukupuolitauti.

Sen sijaan turistiripulin kylkiäisenä suomalaiset saavat suolistoihinsa moniresistenttejä eli useille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.

Parin viikon matkalla tropiikissa jopa 40 prosenttia matkustajista sairastuu turistiripuliin. Yleisimmin ripulin aiheuttaa ruuasta tai juomasta saatu bakteeri, kuten salmonella, shigella tai kampylobakteeri.

Sairastunut ei missään tapauksessa saisi marssia paikalliseen apteekkiin hakemaan antibiootteja.

”Houkutus voi olla suuri, koska niitä saa joka kioskista. Mutta omin päin antibiootteja ei saa ostaa. Sitä paitsi turisti ei voi edes tietää, mitä tavaraa sieltä paikallisen kaupan hyllyltä saa.”

Antibiootteja matkalla saa syödä ainoastaan silloin, kun lääkäri – suomalainen tai paikallinen – on niin määrännyt.

Paras keino antibioottiresistenssin torjumiseksi on infektioiden ennaltaehkäisy. Reissussa kannattaa huolehtia hygieniasta, pestä ahkerasti käsiä ja katsoa tarkkaan, mitä suuhunsa pistää. Vesijohtovesi, kuumentamattomat vihannekset ja pitkään seisoneet ruuat ovat pannalistalla.

”Meillä on jo olemassa ohjeet turistiripulin torjuntaan. Suomalaisten pitäisi sisäistää, että ne koskevat jokaista matkustajaa.”

 

Turhia antibiootteja?

Viime vuosina on käynyt vilkas keskustelu antibioottikuurien tarpeellisuudesta.

Antibioottien määräminen saattaa olla lääkärille liiankin helppo ratkaisu. Vaativa potilas ei välttämättä suostu poistumaan vastaanotolta ilman reseptiä, vaikka infektio parantuisi todennäköisesti myös itsestään.

Syödäänkö Suomessa turhia antibiootteja?

Jalavan mielestä turhista antibiooteista ei pitäisi edes puhua.

”Aina kun lääkäri määrää antibiootteja, hän uskoo, että niistä on jotain hyötyä.”

Jalavan mielestä suomalaiset, niin potilaat kuin lääkäritkin, ovat entistä valistuneempia. Hän huomauttaa, että Suomessa antibioottien käyttö on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun. Jotta antibioottien käyttöä voitaisiin entisestään vähentää, pitäisi Jalavan mukaan kehittää uutta laboratoriodiagnostiikkaa tukemaan lääkäreiden päätöksiä.

”Jos ihminen on sairas, hänen pitää hakeutua lääkäriin. Suomalaiset eivät ole mitenkään erityisen antibioottihakuista kansaa.”

Päinvastoin. Tietoisuus antibiooteista lisääntyy, mikä näkyy myös käytännössä.

”Lääkärit ovat kertoneet, että joskus potilaat jopa varmistavat, onko antibioottikuuri esimerkiksi korvatulehdukseen aivan välttämätön.”

 

Lisäohjeita tarvitaan kipeästi

Suomessa kerätään hyvin tietoa antibioottien käytöstä, mutta Jalavan mukaan pitkäaikaishoito ja sairaalakäyttö pitäisi erottaa paremmin toisistaan.

Tieto pitäisi myös saada paremmin käyttöön. Jos jossain huomataan, että tiettyä antibioottia menee liikaa, siihen voidaan puuttua.

Myös eläinten antibioottien käyttöä pitäisi valvoa entistä tarkemmin. Eläinlääkärit ovat vaatineet lajikohtaista tilastoimista.

”Jos esimerkiksi porsaat syövät jossain paljon antibiootteja, voidaan tutkia, mistä ilmiö johtuu ja mitä sille voi tehdä.”

Myös eläimistä löytyy vastustuskykyisiä bakteereita. Niitäkin varten pitää tehdä toimintaohjeet, jotka kertovat, kuinka eläinlääkärien ja eläinten kanssa työskentelevien ihmisten tulee toimia.

”Torjuntaan tarvitaan lisää ohjeistusta, jolla voidaan estää leviäminen ihmisiin.”

 

X