Asumisoikeusasunto on seniorinkin vaihtoehto – Näin ASO-asunnon hakuprosessi muuttuu

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Asumisoikeusasunto ja jonotus © Tommi Tuomi ja iStock
Nyt kannattaa olla hereillä, jos haluaa päästä asumaan asumisoikeusasuntoon. Hakeminen uudistuu vuonna 2023.

Asumisoikeusasunto sopii moneen elämänvaiheeseen. Tarja Salo selvitti asumismuodon taustoja ja hakuprosessia.

Mikä on asumisoikeusasunto eli aso?

Tämä aso-asuminen on monelle vieras asia, mutta siihen kannattaa tutustua. Se on hyvä vaihtoehto tietyissä elämänvaiheissa. Asumisoikeusasunto ei ole omistusasunto eikä vuokra-asunto, vaan niiden välimuoto.

Tällaiseen asumismuotoon pääsee kiinni, kun maksaa asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon alkuperäisestä arvosta. Sen lisäksi maksat asumisesta kohtuullista käyttövastiketta, joka vastaa vuokraa. Käyttövastike on alueen yleistä vuokratasoa alhaisempi.

Asumisoikeusasunnossa voit asua niin pitkään kuin haluat, sinua ei voida häätää pihalle, jos elät kunnollista elämää etkä tee pahojasi asunnossa. Kun muutat pois asunnosta, maksamasi asumisoikeusmaksu palautetaan sinulle rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Et siis menetä euron euroa, olipa maailman tai Suomen taloustilanne mikä tahansa.

Varallisuus vaikuttaa asunnon saamiseen alle 55-vuotiailla

Jos olet alle 55-vuotias, varallisuutesi vaikuttaa asunnon saamiseen. Sitä vanhemmilla ei ole varallisuusrajoja. Seniorit ovatkin kovin kiinnostuneita näistä asunnoista.

Asumisoikeusasuntoja on Suomessa 48 paikkakunnalla pääasiassa suuremmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa noin 54 000. Ensimmäiset rakennettiin 1990-luvulla. Suurimmat asumisoikeusasuntoja tarjoavat yhteisöt ovat: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy, TA-asumisoikeus Oy, AVAIN Asumisoikeus Oy ja Helsingin Asumisoikeus Oy.

Aso-asuminen voi kuulostaa pikkuisen byrokraattiselta, muttei se sitä loppujen lopuksi ole. Hankkii sitten minkälaisen asunnon tahansa, pitää asioihin tutustua etukäteen ja ehkä mieluiten netissä, toki puhelinkin on vielä hyvä apu.

Tällaista aso-asuntoa kannattaa harkita sellaisen, jolla ei ole patjan aluset täynnä rahaa eikä hän halua sitouttaa itseään pankkiin koko loppuelämäksi. Erilaiset yhteisöt rakennuttavat näitä asuntoja, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on tässä hommassa mukana myöntämällä asumisoikeusyhteisölle valtion tukemaa korkotukilainaa.

Miten voi hakea aso-asuntoa?

Asunnon hakeminen on aika yksinkertaista. Vuoden 2023 syyskuun alkuun saakka pitää hakea järjestysnumero kunnasta, jossa on asumisoikeusasuntoja tai yhdistyneeltä hakualueelta, kuten pääkaupunkiseudulta.

Kysy tarkempia yksityiskohtia oman kuntasi asuntotoimistosta. Kun on hakenut järjestysnumeron, pitää tehdä asuntohakemus, jossa ilmenee, mitä hakee ja mistä eli kaikki toiveet.

Hakemus toimitetaan sille yhteisölle, mistä asunnosta on kiinnostunut. Siten saat tarjouksia valmistuvista ja vapautuvista asunnoista järjestysnumeron mukaisessa järjestyksessä.

Onko asumisoikeusasuntoon haettava yhä järjestysnumero?

Tunnetko ketään, joka asuu asumisoikeusasunnossa? Systeemi kuulostaa hyvältä, mutta parannettavaakin on. Tämän ovat huomanneet myös viranomaiset, ja uudistus onkin tekeillä. Lakia on jo muutettu vuoden 2022 alusta: nyt valtion tukea kohdennetaan todellisessa asunnon tarpeessa oleville ihmisille, ja järjestysnumeron hakemiseen tulee muutoksia siis syyskuun 2023 alussa.

On suuri joukko ihmisiä, jotka ovat hakeneet järjestysnumeron jo 1990-luvulla. Joukossa on sellaisia, jotka eivät enää tarvitse aso-asuntoa, kuten kuolleita tai liian varakkaita.

Ja oikeasti aso-asunnon tarvitsijoita on ollut koko ajan ja tulee olemaan. Nyt järjestysnumeron hakemista ja voimassaoloa muutetaan, ja ns. aloitetaan homma alusta. Uudet järjestysnumerot ovat voimassa vain kaksi vuotta, eli asunnot kohtaavat paremmin todellisessa asunnontarpeessa olevat hakijat.

Uudistuksen tarkoitus on lisätä esimerkiksi nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kohtuuhintainen asunto, mutta kyllä uudistus varmasti auttaa myös ikääntyneitä saamaan itselleen kiva ja toimiva asunto.

ARA jakaa uusia järjestysnumeroita syyskuun alusta alkaen

ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus alkaa jakaa uusia järjestysnumeroita syyskuun 2023 alussa, kunta ei siis enää tuolloin jaa numeroita. Vanhat järjestysnumerot poistuvat.

Vanhojen numeroiden haltijat varmaan vähän suuttuvat, kun joutuvat samalle viivalle kuin uusien numeroiden hakijat. Mutta uudistus on pakko tehdä, että tasapuolisuus toteutuu. Monta kymmentä vuotta odotelleet saavat nyt kärsiä. Parhaan mahdollisen asunnon kyttääminen loppuu nyt kerta laakista. Vanhat numerot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun asti.

Syyskuun 2023 alussa mahtaa olla aikamoinen vipinä ARA:n sivuilla, kun nuoret ja vanhat hakevat uutta järjestysnumeroa. Hakemus tehdään sähköisesti vahvalla tunnistautumisella. Paperihakemuksen voi toimittaa postitse.

Onko ikäihmisillä toivoa päästä aso-asuntoon?

On erittäin tärkeää, että ikäihmisellä on hyvä asunto, jossa hän viihtyy, pystyy liikkumaan ja pärjää taloudellisesti. Tämä aso-asumismuoto taitaa olla juuri sellainen. Jos sinulla on ollut järjestysnumero jo pitkään, nyt pitää ryhdistäytyä ja käyttää voimassa oleva numero asunnon hakemiseen vuoden 2023 loppuun mennessä.

Jos asunnon haku on ajankohtaista vasta vuonna 2024, kannattaa uusi järjestysnumero hakea tuolloin. Nuoret ja vanhat ovat sitten tasavertaisemmin odottamassa pääsyä uuteen kotiin.

Lue myös: Mummojen rohkea ratkaisu – yksiöstä tehtiin ystävysten kimppakämppä! ”Kaksin asuminen on paljon hauskempaa – ja edullisempaa”

Mitä muita vaihtoehtoja on asumiseen senioreille?

On olemassa vaikka minkälaisia asuntoja senioreille: on asunnon lisäksi hoivaa ja huolehtimista, on ruokaa, liikuntaa, viihdettä, hengen ravintoa. Mutta asuminen on kallista, monelle täysin mahdottoman hintaista. Siksi on hyvä, että on vaihtoehtoja, joihin pääsee pienempääkin eläkettä nauttiva.

Asumiseen liittyvissä asioissa saat asiallista tietoa ja hyviä neuvoja Kuluttajaliitosta. Kannattaa käydä myös ARAn sivuilla.

Yksi esimerkki: Aika monella paikkakunnalla on Virkkulankylä-nimisiä taloja. Kannattaa kurkistaa, mistä on kyse. Yhteisöllinen senioriasuminen on nykyään suosittua, yksin ei tarvitse olla, jos ei halua.

Asiantuntijoina ylitarkastaja Anne Salin Asumisen ja rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta ja lakimies Kristel Pynnönen Kuluttajaliitosta.

Lue myös: ”Tavarat mahtuvat, egolla tekee tiukkaa” – Kouvolalainen Sinikka on yksi Virkkulan yhteisökylän ensimmäisistä asukkaista

Sinikan leikillinen toive on, että naapuriin muuttaisi varakas herrasmies.

Sinikan leikillinen toive on, että naapuriin muuttaisi varakas herrasmies. © Tommi Tuomi/Otavamedia

Lue myös: Euron talosta koti Pöllökartanon osuuskunnalle – Idean äiti Leena Ilmola yhteisön arjesta: ”Toisten perään katsominen ei tarkoita hoivaamista – täällä on turvallista, kukaan ei jää yksin”

Talon asukkaista Seppo, Leena, John ja Veli-Matti Pöllölän ulkoportailla, joita pitkin pääsee nykyään myös pyörätuolilla.

Talon asukkaista Seppo, Leena, John ja Veli-Matti Pöllölän ulkoportailla, joita pitkin pääsee nykyään myös pyörätuolilla. © Sara Pihlaja

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X