Hallintaoikeustestamentti - Tee testamentti, mutta älä mieti vain veroja

Olemme yli 40 vuotta avioliitossa ollut pariskunta. Teimme pankissa lakimiehen kanssa testamentin vuonna 2005. Kyseinen hallintaoikeustestamentti tehtiin silloin lähinnä perintöverojen pienentämiseksi. Perintöverotus on muuttunut sen jälkeen.

Onko tekemämme testamentti enää tarpeen? Testamentissa ilmoitetaan, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa käyttö- ja hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Omaisuutemme koostuu omakotitalosta, vapaa-ajan asunnosta ja kulkuneuvoista, joiden arvo on yhteensä noin 400 000 euroa. Omaisuutemme perii kaksi lastamme.

Perintöverojen suhteen lienee edullisinta, jos testamenttia ei ole lainkaan, eli puolet omaisuudesta jää leskelle ja lapset perivät toisen puolen ja maksavat osuuksistaan verot. Jos pidämme voimassa tämän hallintaoikeustestamentin, haittaako se omakotitalon tai mökin myyntiä?

Todennäköistä on, että leski ei halua asua yksin isossa talossa, vaan ostaa pienemmän asunnon. Rahaa saatetaan jatkossa tarvita esimerkiksi palvelukodin hoitomaksuihin.

Nimimerkillä, Kaikkien parasta ajatellen

On hienoa, että olette tehneet testamentin ja muistatte vielä päivittääkin sitä! Hallintaoikeustestamentin suhteen olette tosin aavistuksen väärillä jäljillä: teidän tapauksessanne se keventää yhä perillisten verotusta, vaikka verovapaan perinnön yläraja onkin noussut 20 000 euroon.

Leskien ja alaikäisten lasten vähennysoikeudet ovat niin ikään kasvaneet: lesket saavat vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 60 000 euroa ja alaikäiset lapset 40 000 euroa. Vähennysten roima nosto merkitsi käytännössä verovapautta isolle osalle perinnöistä, minkä vuoksi osa ainoastaan verotussyistä tehdyistä hallintaoikeustestamenteista muuttui tarpeettomiksi.

Teidän lapsenne lienevät täysikäisiä eivätkä sen vuoksi hyödy alaikäisten saamista vähennyksistä, eikä omaisuutenne myöskään mahdu verottoman perinnön mittoihin. Jos teillä ei olisi testamenttia, ensimmäisen puolison kuollessa kävisi näin: Leski saa avio-oikeuden perusteella puolet omaisuutenne yhteisestä säästöstä, mikäli teillä on avio-oikeus toisenne omaisuuteen. Lapset jakavat loput.

Leski ei maksa veroa avio-oikeuden perusteella saamastaan omaisuudesta, mutta kumpikin aikuinen lapsi maksaa 100 000 euron perinnöstä veroa 8 700 euroa. Jos lesken kuoleman jälkeen jaettavana on 200 000 euron perintö, kumpikin maksaa veroa saman summan silloin.

Hallintaoikeustestamenttiin voi kirjata lesken oikeuden vaihtaa kotia

Hallintaoikeustestamentin hyötyä ei voi laskea etukäteen, koska se riippuu hallintaoikeuden saavan lesken iästä. Jos perintönä olisi 100 000 euron arvoinen asunto, sen verotusarvo putoaa 55 000 euroon, mikäli leski on hallintaoikeuden saadessaan 62-vuotias. Mikäli hän on 82-vuotias, verotusarvo laskee 80 000 euroon. Leskeä ei hallintaoikeudesta veroteta.

Mikäli asunnon verotusarvo laskisi 55 000 euroon, lasten perimän asunnon puolikkaan arvo olisi 27 000 euroa eli 13 500 per lapsi. Siitä ei kumpikaan lapsi joutuisi maksamaan perinnöstään veroa. Kun leskikin kuolee, lapset maksavat veron asunnon toisesta puolikkaasta.

Hallintaoikeustestamenttia tehdessä on kuitenkin hyvä muistaa, että omaisuuden myymisestä päättävät aina omistajat, eikä hallintaoikeuden haltijalla ole oikeutta myydä tai pantata hallitsemaansa omaisuutta.

Tämän vuoksi asianajaja ja varatuomari Harri Kontturin mielestä hallintaoikeustestamenttiin kannattaa kirjata määräys, joka antaa leskelle oikeuden vaihtaa kotia. Eli myydä  asunto, josta omistaa puolet ja jonka toista puolta hallinnoi testamentin nojalla ja hankkia tilalle toinen, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan.

Leski ei voi myöskään myydä lasten perimää kesämökkiä. Leski voi halutessaan luopua hallintaoikeudestaan ja parantaa näin lasten mahdollisuuksia myydä perimänsä omaisuus, mutta verottaja voi korottaa perintöveroa tai katsoa luopumisen lahjaksi lapsille ja määrätä siitä veron.

Harri Kontturi muistuttaa, että verotusta voi keventää myös lahjoittamalla kesämökki suoraan lastenlapsille.
”Jos ukki ja mummi pidättävät elinikäisen hallintaoikeuden itselleen ja lastenlasten vanhemmille, lahjavero voi jäädä kokonaan määräämättä”, Kontturi sanoo.

Omistusoikeustestamentti mahdollistaa lesken talousasioiden hoidon

Mikään ei estä testamenttaamasta kesäasuntoa yksin leskelle. Mikäli sen arvo jää alle 80 000 euron, leski voi vähennysten ansiosta periä sen ilman veroseuraamuksia. Kesämökin testamenttaaminen leskelle ei myöskään loukkaisi lasten lakiosia, joihin heillä on aina oikeus. Lakiosa on puolet perintöosasta, joka on teidän tapauksessanne 100 000 euroa. Näin leski voisi vapaasti päättää kesämökin myymisestä, mikäli rahaa tarvittaisiin esimerkiksi hoitokuluihin.

Jos haluatte varmistaa, että leski voi hoitaa talousasioitaan täysin itsenäisesti, voitte tehdä keskinäisen omistusoikeustestamentin. Silloin leski voi myydä tai pantata kodin tai kesämökin keneltäkään lupaa kysymättä. Tällaiseen testamenttiin kirjataan yleensä toive, että lapset vaatisivat lakiosaansa vasta toisenkin puolison kuoltua. Tämä ei ole verotehokkain vaihtoehto, mutta jos arvelee, että omaisuus kuluu eläkevuosina, perillisten verot eivät kenties ole ykköshuolenaihe.

Kontturi suosittelee, että puolisot testamenttaisivat toisilleen omistusoikeuden talletuksiinsa ja muihin rahavaroihin, jotta leski pystyy maksamaan asumismenot, vakuutukset ja muut menot, jotka eivät toisen kuoltua pienene. Jos leskellä on niihin pelkkä hallintaoikeus, hänen käytössään on vain varojen tuotto.

Kannustaisin teitä miettimään, mitä haluatte saada testamentilla aikaan. Käykää sen jälkeen nämä asiat juristin kanssa lävitse. Taitava ammattilainen osaa arvioida tilannetta monesta eri vinkkelistä ja varmistaa, että kaikki teille tärkeät asiat tulevat otettua huomioon.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti