Kulta sijoituksena kiinnostaa - Sijoituskohteen houkuttelevuus kasvaa tavallisenkin sijoittajan silmissä kun rahan arvo ja osakkeiden hinnat laskevat

Kannamme pieniä määriä kultaa mukanamme päivittäin. Erinomaisen sähkönjohtavuuden vuoksi sitä löytyy kännyköiden ja muun elektroniikan piirilevyistä. Monen ihmisen vihkisormus tai korvakoru on kultaa.

Antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta kulta olisi hyvä pinnoitemateriaali. Se on kuitenkin aivan liian kallis materiaali niin tavanomaiseen käyttöön. Tärkein käyttötarkoitus kullalla onkin arvon säilyttäjänä.

Kultaan sidottu rahakanta toimi vuosisatoja järjestelmänä, jonka tarkoituksena oli rajoittaa itsevaltaisten hallitsijoiden mahdollisuutta ajaa omia etujaan luomalla setelirahaa tyhjästä. Rahan arvo perustui tarkkoihin jalometallin pitoisuus- ja painomääräyksiin.

Myös pankit lunastivat liikkeelle laskemansa setelit kullalla tai hopealla, mikä rajoitti vakuudettoman paperirahan tarjontaa.

Nykyisessä rahajärjestelmässä suurin osa rahasta syntyy tyhjästä pankkien luodessa rahaa lainoja myöntäessään.

Nykyisenkaltainen raha- ja pankkijärjestelmä on toisaalta mahdollistanut valtavan talouskasvun poikkeuksellisen lyhyessä ajassa. Kultaan sidottu rahajärjestelmä ei olisi mahdollistanut yhtä nopeaa hyvinvoinnin kasvua, kuin mitä luotonluonnin avulla on saatu.

Kultaa ei luoda tyhjästä

Vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä asti keskuspankit ympäri maailman ovat luoneet valtavia määriä rahaa tyhjästä ostaessaan valtioiden ja yritysten velkakirjoja finanssimarkkinoilta.

Keskuspankkien harjoittama määrälliseksi elvytykseksi kutsuttu massiivinen uuden rahan luominen sekä koronapandemian vuoksi takkuilevat kansainväliset tuotantoketjut ovat kasvattaneet inflaatiota.

Yhdysvalloissa inflaatioprosentti huitelee jo seitsemässä prosentissa. Meillä Suomessa inflaatio, eli rahan arvon tai ostovoiman heikkeneminen, oli joulukuussa 3,5 prosentissa.

Nyt keskuspankit ovat alkaneet vähentämään velkakirjojen ostamista. Lisäksi ne lähestyvät ohjauskorkojen nostoja Yhdysvaltojen keskuspankki Fed etunenässä. Ohjauskorko määrittää pohjan niin valtion lainojen kuin tavallisten asuntolainojen koroille.

Nämä toimet ovat saaneet osakekurssit laskusuuntaan, kun sijoittajat ovat siirtäneet rahaa osakkeista riskittömämpinä pidettyihin valtion velkakirjoihin.

Rahan arvon heikkeneminen yhdessä osakekurssien laskun kanssa on tehnyt kullasta jälleen houkuttelevan sijoituskohteen.

Kullan arvo perustuu sen harvinaisuuteen

Kultaan sijoitetaan ostamalla joko kultakaivosyhtiöiden osakkeita, kultarahastojen osuuksia tai fyysistä kultaa harkkoina ja kolikoina.

Kultaa kaivavien kaivosyhtiöiden osakkeista voi saada osinkotuottoa sijoitukselleen kullan arvon nousun tuoman mahdollisen osakekurssin nousun lisäksi. Kaivosyhtiöiden osakkeissa on kuitenkin liiketoiminnalle tyypillisiä riskejä. Kultaa ei välttämättä löydykään tai yhtiötä ei välttämättä johdeta oikein.

”Kullan kaivaminen on kohtuullisen vaikeata. Keskimäärin kaivokset tuottavat yhden gramman kultaa jokaista kaivettua maatonnia kohden. Jos kaikki maan päälle kaivettu kulta sulatettaisiin yhteen, sitä olisi noin 21 metriä sivultaan olevan kuution verran”, kertoo Voima Gold Oy:n kulta-asiantuntija Sam Laakso.

Kullan arvo perustuukin sen harvinaisuuteen. Euroja, dollareita ja muita valuuttoja luodaan lisää joka päivä ihmisten ja yritysten ottaessa lainaa pankeilta.

Kultarahastojen kautta kultaan sijoittamisessa riski on siinä, että rahastossa fyysiseen kultaan on sijoitettu monen välikäden kautta. Omistus saattaa myös olla vain osto-oikeus tietyllä kullan hinnalla. Rahastoissa sijoittaja ei osta kultaa, vaan osuuden rahastosta.

Varmin tapa sijoittaa kultaan on omistaa kultaharkkoja tai kolikoita. Niiden säilyttämisestä syntyy kuitenkin kustannuksia, eikä niiden omistamisesta voi saada osinkotuloja.

Kultaharkot hittituote

Voima Gold tarjoaa asiakkailleen kultapohjaisia pankkipalveluita.

Sam Laakson mukaan yhtiöllä on asiakkaita kymmenistä maista, jotka tällä hetkellä säilyttävät Voimalla yli 38 miljoonan euron edestä kultaa.

Kultaa myyvän ja ostavan K.A. Rasmussenin toimitusjohtaja Niklas Sundman kertoo fyysisen kullan omistamisen tuovan ihmisille mielenrauhaa epävarmoina aikoina.

Tuota mielenrauhaa K.A. Rasmussenin kivijalkaliikkeestä onkin käyty koronapandemian myötä hakemassa niin paljon, että yritys joutui väliaikaisesti lopettamaan kultaharkkojen myynnin siellä.

”Runsaasti kasvaneen asiakasmäärän vuoksi kivijalkamyymälässä ei pystytty pitämään turvavälejä. Myynti jatkuu edelleen internetsivujen kautta.”

Yrityksen liikevaihto kasvoi vuoden 2019 54 miljoonasta eurosta vajaaseen 90 miljoonaan euroon ensimmäisenä koronapandemiavuotena. Liikevaihdon kasvu tuli pääasiassa kullan myynnistä.

Kulta tärkeä omaisuuserä Suomen Pankillekin

Suomen Pankin rahapolitiikan toteutuksen toimistopäällikkö Niko Herralan mukaan kullan yleisesti hyväksytty status arvon säilyttäjänä on syy, miksi Suomen Pankkikin omistaa kultaa.

”Kullalla ei ole hirveästi teollista käyttöä. Historialliset syyt ovat kullan arvon pohja. Kulta on nähty omaisuusluokkana, jota pystyy luomaan vain rajallisen määrän.”

Tässä suhteessa kulta on aivan samanlainen raha kuin muutkin valuutat. Kaikkien valuuttojen arvo riippuu siitä, että niihin luotetaan. Euron arvo on vakaa, koska luotetaan siihen, että yhdellä eurolla saa huomennakin yhden euron arvosta hyödykkeitä.

Suomen Pankki omistaa hieman yli 49 tonnia kultaa. Arvoltaan tämä määrä on noin 2,5 miljardia euroa. Se puolestaan on noin 30 prosenttia Suomen Pankin valuuttavarannoista ja noin 25 prosenttia koko rahoitusvarallisuudesta.

”Kulta on näkemyksemme mukaan hyvä hajauttaja, joka tasoittaa riskiä vaarantamatta tuottoja. Riskiympäristössä, jossa muut portfoliomme omaisuuserät, kuten osakkeet laskevat, on kulta yleensä pärjännyt hyvin.”

Herralan mukaan kullalle on historiallisesti hankalien maailman tilanteiden aikana löytynyt aina ostajia.

Lue myös: Löytyykö Kotkasta kultaa? Venäläistaustaisella Archery Unlimitedillä on malminetsintävaraus – Tukes myönsi luvan kartoitukseen kahdeksi vuodeksi