Miten avoleski saa osansa? Siviilisäädyllä on perintöasioissa merkitystä

Jaa artikkeliTilaa Seura
avoleski
”Perikunta ei pääse riitelemään, jos vainajan ja avolesken omaisuus on selvästi kirjattu ylös”, Tarja Salo sanoo. © iStock
Olemme avoliitossa eläviä senioreita. Mitä meidän pitää etukäteen tehdä, että avoleski saa perinnöstä osansa?

Asia on harvinaisen selvä: Teidän pitää mennä naimisiin tai tehdä vähintään testamentti. On nimittäin niin, että siviilisäädyllä on näissä perintöasioissa suuri merkitys. Laki on erilainen avioliitossa ja avoliitossa elävälle.

Moni varttuneella iällä uuden rakkaan löytävä ei halua mennä naimisiin. Miksi menisikään, kun yhteiselämä sujuu muutenkin hyvin. Kun aletaan puhua perintöasioista, asia mutkistuu. Näin on erityisesti silloin, kun avopuolisoilla on lapsia edellisistä suhteista ja liitoista.

Kun toinen avoliitossa oleva kuolee, avolesken asema perinnönjaossa on olematon, jos ei ole testamenttia. Hän ei saa mitään.

Tehokkain tapa taata perintö on mennä naimisiin. Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas onkin kehottanut avoliittolain säätämisen aikaan: ”Naikaa ihmiset, naikaa.”

Jos ei halua missään tapauksessa mennä naimisiin, pitää avoparin ehdottomasti tehdä testamentit. Ne voivat olla vaikka toistensa kopioita. Lapseton avopari on helppo tapaus: Testamentilla voi taata, että avoleski saa kaiken.

Kun avioparista toinen kuolee, leski saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Mutta avoparin kohdalla näin ei ole. Jos avoparilla on lapsia edellisistä liitoista tai suhteista, he siis perivät kokonaan isänsä tai äitinsä.

Testamentti tai avio voi pelastaa riitelyltä

Valitettavan usein on niin, että perheenjäsenten ja sukulaisten välit kiristyvät silloin, kun perinnönjakoon ryhdytään.

Lapset voivat häädättää avolesken avoparin asunnosta pois. Julmaa, mutta valitettavan totta. Näin siis, jos avoparilla ei ole testamenttia. Mutta testamentilla voi avopuolisolle taata hallintaoikeuden asuntoon niin kauaksi aikaa kuin haluaa, kunhan muut varat riittävät lakiosan maksuun. Lapset eivät tuolloin voi myydä asuntoa lesken alta.

Esimerkki: Avoliitossa elävä herra X kuolee. Hän on tehnyt testamentin avolesken hyväksi. Hänen lapsensa saavat lakiosan eli puolet isänsä omaisuudesta. Toisen puolen saa avoleski.

Niinkin voi toki käydä, että lapset eivät halua eivätkä vaadi lakiosaansa. Tärkeintä on, että testamentti on tarkka ja siinä määritellään, millä tavalla lapset saavat lakiosansa ja mihin leskellä on omistus- tai hallintaoikeus.

Avoparin on syytä merkitä kaikkiin vähänkin arvokkaampiin tavaroihin, kuka on ostaja ja maksaja. Avoparin lapset tai perikunta eivät näin pääse käsiksi vääriin tavaroihin. Muuten avoparin koti-irtaimiston katsotaan olevan yhteistä.

Asiantuntijana asianajaja, varatuomari Hilkka Salmenkylä Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky:stä.

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehden numerossa 6/2021.

Lue myös: Kuinka ratkaista perintöriita?

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X