Perintösuunnittelu keventää verotaakkaa – Miten omaisuutta kannattaa jakaa ja siirtää? Kenellä on oikeus perintöön? Lue neuvot ja vältä perintöriidat

Jaa artikkeli
perintöä
Perinnönjaossa kannattaa ainakin konsultoida asianajajaa, ettei asiakirjoihin tule turhia virheitä. © istock
Perinnönjako ilman riitoja on jokaisen toive. Miten omaisuutta voi jakaa jo ennalta? Perintösuunnittelu kannattaa, sillä näin perillisten verotaakkaakin voi keventää.

Miten omaisuutta kannattaa siirtää jälkipolville? Miten perintöä voi jakaa niin, että verotaakka kevenee? Miten voi välttää perintöriidat? Mitkä ovat perintöasioissa sudenkuopat, jotka on kannattaa välttää?

Lue asianajaja Sanna Svahnin vastaukset 15 perintöä käsittelevään kysymykseen.

1. Miksi perintösuunnittelu kannattaa – ja mitä keinoja voi hyödyntää?

Käytettävissä olevat keinot ovat elinaikana tehtävät lahjoitukset, avioehto ja testamentti.

Esimerkiksi lahjoilla voi pienentää tulevaa verotettavaa perintöä. Alle viiden tuhannen euron lahjoituksen voi tehdä verovapaasti kolmen vuoden välein.

Monesti luullaan, että asuntoa voi lahjoittaa osissa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa lahjoitukset kumuloidaan, eli lasketaan yhteen, ja ne katsotaan kertalahjoitukseksi.

2. Onko perintösuunnittelu järkevää, jos omaisuutta on vain vähän jaettavana?

Perintösuunnittelulla on merkitystä lähinnä silloin, kun veroraja ylittyy. Perintövero lasketaan jokaisen perillisen osalta erikseen.

Perintöä ei veroteta, mikäli se on alle 20 000 euron arvoinen. Alaikäisten saajien osalta tehdään vielä alaikäisyysvähennys 40 000 euroa ja puolison osalta 90 000 euroa.

Verottajan perintöverolaskurilla voit alustavasti laskea, paljonko sinun pitää maksa perintöveroa.

3. Miten ennakkoperintö ja lahja eroavat?

Rintaperilliselle annettu lahja on oletuksena ennakkoperintöä. Kun lahjanantaja kuolee, annettu ennakkoperintö huomioidaan jo saatuna. Tarkoituksena on varmistaa tasapuolisuus rintaperillisten kesken.

Ennakkoperintöolettama on mahdollista sulkea pois joko lahjakirjassa tai jälkikäteen lahjanantajan laatimaan testamenttiin otettava määräyksenä.

Vain rintaperillisasemassa olevalle henkilölle annettu lahja on ennakkoperintöä. Muutoin kyse on lahjasta, jota ei huomioida perinnönjaossa.

Lue myös: Näin paljon rahaa voi verottomana lahjoittaa – Siirrä omaisuutta jälkikasvulle vähitellen

4. Voiko annetun lahjan tai ennakkoperinnön vaatia takaisin itselleen?

Antaja on luopunut kaikista oikeuksistaan annettuun lahjaan. Poikkeuksena velkoja voi tulla hakemaan omiaan, vaikka omaisuutta olisi yritetty siirtää muille velkojan välttämiseksi.

Kun annat lahjaksi omaisuutta, kuten esimerkiksi kesämökin tai asunnon, siitä voi halutessaan pidättää omaisuuteen hallintaoikeuden.

5. Kenelle omaisuutta voi antaa perintönä?

Perintöä voi jättää kelle tahansa testamentilla. Sitä rajoittavat kuitenkin puolison avio-oikeus ja rintaperillisten lakiosa. Eli mikäli puolisoilla ei ole ollut esimerkiksi avioehtoa, johon olisi kirjattu, että puolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuksiin kuoleman jälkeen, ei testamentilla voida ohittaa puolison oikeutta. Testamentti on siis avio-osaa tai lakiosaa loukkaavalta osin tehoton.

Samoin lapsen jättäminen perinnöttömäksi on mahdollista, mutta syy tälle pitää näyttää toteen testamentissa. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi, jos perillinen on saanut vakavia rikostuomioita.

Käytännössä onnistuneesti perinnöttömäksi tekeminen on todella harvinaista.

Jos perinnönjättäjä on itse saanut alun perin omaisuutensa testamentilla, voi tämä aiempi testamentti estää kyseisen omaisuuden edelleen testamenttaamisen.

Alkuperäinen perinnönjättäjä on voinut lisätä testamenttiinsa siis toissijaismääräkysen, joka tarkoittaa, että hän on määrännyt kelle perintö siirtyy ensimmäisen perinnönsaajan kuoltua.

Lue myös: Testamentti on selkeä viimeinen tahto – Mitä hyötyä on ajoissa tehdystä testamentista? Voiko omat lapset tehdä perinnöttömäksi?

6. Millainen testamentti on lainvoimainen?

Pätevä testamentti on aina ensisijaisesti kirjallinen, siitä ilmenee, että kyse on testamentista ja sekä testamentintekijä että kaksi esteetöntä todistajaa ovat allekirjoittaneet sen.

Testamentti saa lainvoiman, kun oikeaksi todistettu jäljennös testamentista annetaan todistettavasti perillisille ja he joko hyväksyvät testamentin tai eivät moiti sitä seuraavan kuuden kuukauden aikana.

7. Kannattaako omaisuutta jakaa suoraan myös lastenlapsille?

Verotussyistä tämä voi olla viisasta, kun omaisuus siirretään suoraan yhden sukupolven yli ja jos verot jakautuvat useammalle saajalle.

Kannattaa kuitenkin huomioia lähinnä moraalisista syistä sukuhaarojen tasapuolisuus. Esimerkiksi, jos yhdellä omalla lapsella on yksi lapsi ja toisella omalla lapsella kolme lasta, kaikki neljä lastenlasta eivät ole saamassa yhtä suurta osuutta.

Pahin virhe on lahjoittaa mökki alaikäisille lastenlapsille. Kiinteistön hoito on kallista ja vaatii aikaa, eivätkä lasten vanhemmat välttämättä halua ylläpitää mökkiä ja maksaa kuluja lastensa puolesta.

Hyvän mökin arvo kärsii, kun kukaan ei pidä siitä huolta. Jos jotain haluaa antaa alaikäisille, niin selkeintä on antaa rahaa.

8. Miten perintöä voi siirtää omalle lapselle, mutta ilman että hänen puolisonsa hyötyy omaisuudesta?

Avio-oikeus voidaan poissulkea lahjakirjalla tai testamentilla.

Tämä omaisuus kannattaisi silloin pitää selkeästi erillään, eikä sitä kannata sekoittaa pariskunnan yhteiseen omaisuuteen.

9. Miten tulee toimia, jos myydään asunto, josta on jo perintöosuuksia jaettu?

Yhteisomistuksia kannattaa aina välttää. Niistä seuraa ikäviä tilanteita, kun muut haluavat myydä ja yksi taas ei.

Jos kaikki omistajat ovat samaa mieltä myymisestä, kaikki allekirjoittavat ja hoitavat myynnin yhdessä. Jos taas tulee riitaa, voidaan käräjäoikeudesta hakea uskottua miestä, joka voi esimerkiksi myydä asunnon vastustajasta huolimatta.

10. Mitkä ovat yleisimmät virheet perintöä jaettaessa?

Avio-oikeuden vaikutusta ei aina ymmärretä. Saatetaan luulla, että kaikki jaetaan tasan tai, että leski omistaa kaiken.

Todellisuudessa avio-oikeus tarkoittaa puolison arvomääräistä oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi avioehdolla, mutta pääsääntöisesti se tarkoittaa, että leskellä on oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, eli ei myöskään suoraan puoleen puolison omaisuudesta

Yleistä on myös, että ennakkoperinnön vaikutusta ei ymmärretä, perinnön osuudet on saatettu jakaa väärin tai alaikäisten ollessa mukana ei ymmärretä maistraatin lupaprosessia tai, ettei vanhempi välttämättä voi edustaa lastaan perinnönjaossa.

11. Onko hallintaoikeustestamentti hyvä vaihtoehto?

Hallintaoikeustestamentti on käyttöoikeustestamentti: sen saaja saa hallita testamentattua omaisuutta sekä nauttia sen koron ja tuoton. Käyttöoikeuden saaja ei maksa perintöveroa, sillä sen maksavat omistajat.

Omistajat taas saavat vähentää käyttöoikeuden arvon, eli heidän maksamansa perintövero pienenee. Verot pitää maksaa hallintaoikeutetun eläessä.

Hallintaoikeustestamenttia pidetään hyvänä vaihtoehtona, mutta todellisuudessa se ei sovi läheskään kaikkiin perheisiin.

Perinnönsaajat joutuvat maksamaan verot heti ja saavat omaisuuden vasta, kun hallintaoikeutettu kuolee. Silloin voi joutua maksamaan kymmeniä tuhansia euroja, vaikka omaisuuden saisi vasta 20 vuoden päästä. Erityisesti uusperheissä tai tilanteissa, joissa leski on nuori tämä ongelma korostuu.

Hallintaoikeutettukin olisi ehkä mieluummin halunnut saada omistusoikeuden. Perinnönjättäjän pitää olla varma, että hallintaoikeutetulle ja perinnönsaajille ei seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lue myös: Hallintaoikeustestamentti – Tee testamentti, mutta älä mieti vain veroja

12. Milloin perinnön jakaminen voidaan aloittaa?

Perinnönjaon voi aloittaa sen jälkeen, kun kuolinpesä on selvitetty, perunkirjoitus toimitettu ja kaikki laskut maksettu. Usein perinteisissä perheissä, joissa lapset ovat puolisoiden yhteisiä, saatetaan pesä jakaa vasta lesken kuoltua.

13. Mitä jokaisen pitäisi tietää perintöasioista?

Perukirjassa tulee luetteloida myös lesken omaisuus, vaikka puolisoiden välillä olisi avioehtosopimus.

Perinnönjakoa ei koskaan kannattaisi tehdä itse, sillä valitettavan usein pesä on jaettu huomioimatta lesken oikeuksia, testamenttia on tulkittu väärin tai avio-oikeuden johdosta perintöosuudet on laskettu väärin tai siellä on jotain muuta merkittäviä virheitä, joiden vuoksi jako ei ole mennyt oikein.

Pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä, joten esimerkiksi netistä kaivettu tieto ei välttämättä sovi juuri sinun perheesi tapaukseen.

Lue myös: Kuka vastaa vainajan veloista? Näin huolellisesti täytetty perukirja suojaa leskeä vainajan veloilta

14. Mikä on paras keino toimia ennalta, jotta perintöriidat vältetään?

Voit laatia asiakirjat ihan hyvin itse, mutta vähintään konsultoi juristia. Riitoja syntyy näistä virheistä, joissa osuudet on laskettu väärin tai siitä, kun joku saa perinnöksi esimerkiksi kiinteistön, jota ei koskaan olisi halunnut.

Lue myös: Perinnönjako rikkoi Timon perheen välit – ”Jos olisin tiennyt, että menetän veljeni tässä rytäkässä, olisin valinnut toisin”

15. Voiko perintöverot maksaa kuolinpesän varoista?

Vain, jos siitä on kaikkien osallisten kesken sovittu. Verot eivät ole kuolinpesän velkaa, vaan perillisen velkaa. Jos pesä on riitainen, eikä varoja saada jaettua ennen perintöverojen erääntymistä, saattaa perillinen joutua ottamaan lainaa selvitäkseen perintöveroista.

Asiantuntijana on haastateltu asianajaja Sanna Svahnia.

X