Tervettä järkeä ruokakriisiin: kokosimme neuvot, kuinka ostat ruokaa taloudellisesti ja ekologisesti

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kuinka suhtautua ruokakriisiin? Taloudelliset ja ympäristöystävälliset valinnat tuovat järkeä hankalaan tilanteeseen.
Kuinka suhtautua ruokakriisiin? Taloudelliset ja ympäristöystävälliset valinnat tuovat järkeä hankalaan tilanteeseen. © iStock
Ruokaan liittyvät asiat ovat muutoksessa ja aiheuttavat päänvaivaa. Ruokapiirit ja kotiinkuljetus ovat tulleet jäädäkseen, ja ekologisuus ja taloudellisuus vaikuttavat valintoihin yhä enemmän.

Kun luonto näyttää voimansa ja on vielä sota, ihminen on aika avuton. Me suomalaiset emme voi kummallekaan mitään.

Viime vuonna saimme huonon sadon, koska oli liian kuivaa ja kuumaa. Lisäksi Itä-Suomessa oli hanhiongelma: Linnut söivät nurmipellot, joilta piti kerätä eläimille nurmea. Ja nyt on Ukrainassa sota, josta aiheutuu valtavia ongelmia maailman ruokahuoltoon.

Miten ruokakriisiin tulisi suhtautua?

Ukrainan sodan takia energian hinta on noussut yli kolmanneksella, ja typpilannoitteiden hinnat ovat 114 prosenttia korkeampia kuin viime vuonna.

Lisäksi muun muassa maataloudessa tarvittavan muovin hinta on noussut huimasti. Maitolitran tuotantokustannukset ovat nousseet vuodessa yli 10 senttiä, joten paineita kuluttajahintojen nostoon on. Kahvi ja Norjan lohi ovat ennätyshinnoissa.

On tässä kaikessa kestämistä. Olemme ajautuneet ruokakriisi, eikä lopusta ole tietoakaan.

Nyt pitää elää vähän harkitummin kuin ennen ja ostaa vain sitä, mitä oikeasti tarvitsee. Itse tekemällä saa edullista ja hyvää ruoka, satokausi kannattaa myös huomioida.

Mikä on ekologista ja puhdasta ruokaa?

Vuosi vuodelta ruoasta ja syömisestä on tullut vähän monimutkaisempaa. Ennen vanhaan syötiin mitä saatiin ja mitä oli tarjolla. Nyt ruoasta ja raaka-aineiden alkuperästä ollaan kiinnostuneita, ja hyvä niin.

Syömisestä ei tarvitse kuitenkaan tehdä liian monimutkaista eikä kantaa huonoa omaatuntoa, jos syö lihaa tai ulkomailta tuotuja hedelmiä.

Järki pitää säilyttää. Jos ostaa kerran keväällä perulaisen parsanipun, siitä ei tarvitse potea syyllisyyttä koko loppuvuotta.

Nyt keskellä kesää meidän on helppo olla ekologisia: voimme syödä sesongin tuotteita, jotka ovat edullisia ja usein lähiruokaa.

On hyvä syödä suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti eli monipuolisesti ja kasvispainotteisesti. Mistään ei tarvitse kokonaan luopua, kunhan huolehtii monipuolisesta ravitsemuksesta ja välttää kaikkea ruokahävikkiä.

Ja kannattaa mennä nettiin ja kirjoittaa hakuun ”WWF kalaopas”. Sitten saat paljon tietoa kotimaisista kaloista, niiden tuotantotavoista ja paljosta muusta. Hieno sivusto!

Usein pohditaan, pitääkö meidän luopua lihan ja maidon syönnistä kokonaan. No ei tarvitse, jos ei tahdo. Kaikkea saa kohtuullisesti syödä hyvällä omallatunnolla, mutta jokainen voi tehdä järkeviä valintoja.

Ruoka on niin tärkeä asia; siitä saa virtaa ja jaksamista, tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Ja hyvästä ruoasta on paljon iloa. Ei syömisestä pidä tehdä kärsimysnäytelmää.

Jos ostat kotimaista ruokaa, se on hyvä valinta. Suomalaista elintarviketuotantoa valvotaan: pidetään huolta, että eläimiä kohdellaan asiallisesti ja työntekijöille maksetaan asiallisesti. Ruokaa tuotetaan ympäristön kanssa sopusoinnussa.

Miten ruokaa voi ostaa suoraan tilalta?

Keski-Euroopassa (mm. Saksassa) on kiva käytäntö, että maantien varteen kotiportin viereen tuodaan myytäviä maataloustuotteita. Siihen voi pysähtyä ja ostaa perunoita, porkkanoita, mansikoita ja monta muuta, sesongin mukaan.

Rahat laitetaan peltipurkkiin, ja sillä hyvä. Suomessa ainakin yhdellä golfkentällä on pömpeli, josta voi kesken pelin ostaa vaikka raparperia, sipuleita tai omenoita. Aika sympaattinen kauppatapa!

Ruokakaupoissa on vaikka mitä, mutta suoraan maatilalta ostaminen on kiva vaihtoehto. Ja nyt taas nettiin: mene sivulle ”aitojamakuja.fi”, ja sinulle aukeaa ruokataivas!

Tämä sivusto ei ole kaupallinen, vaan se on asiallinen kokoomasivu, josta löytyy suoramyyntitiloja ympäri Suomen. Sivustolla on valtavasti muutakin kiinnostavaa tietoa suomalaisesta ruoasta, kursseista ja tilaisuuksista.

Monelle on jo tuttu lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO. Sen kautta voi tilata ruokaa suoraan lähituottajilta ilman välikäsiä. REKO toimii facebookin kautta. Kun facebookissa kirjoittaa hakuun ”REKO”, pääsee eteenpäin ja voi valita itselle sopivimman ryhmän.

Lue myös: Ekologinen palasampoo on trendikäs valinta – Testasimme neljä kotimaista hiustuotetta

Onko ostosten kotiinkuljetus järkevää?

Ruokatavaroiden kotiinkuljetusta on pienimuotoisesti ollut jo kauan, mutta korona-aikana se suorastaan räjähti.

Kauppaan ei tehnyt mieli mennä, kun pöpö vaani joka paikassa. Ja kovin pian ihmiset oppivatkin käyttämään näitä kauppapalveluita. Ja vaikka koronapöpö ei enää vaani ihan joka paikassa, moni tilaa ruoat ja muut tavarat kotiin, kun se on niin kätevää.

Kotiinkuljetus on myös ekologista ja taloudellista.

Kun ensin tutkii rauhassa komeroiden ja jääkaapin sisällön, istuu sitten oman pöydän ääressä ja tekee kauppalistan, ei tule ostaneeksi mitään turhaa. Näin tulee ruokahävikkiä vain vähän, mikä on hyvä asia.

Varsinkin jos menee ruokakauppaan nälissään, ostaa mitä sattuu ja tekee heräteostoksia. Se on hölmöä ja tulee kalliiksi.

Tunnen monta yksinelävää naista, jotka käyttävät säännöllisesti kauppapalvelua. He saavat ruoat ja muut tavarat kotiovelle sovittuna aikana. Palvelu toimii hyvin, eikä heidän tarvitse raahata jauhoja, pesuaineita, vessapapereita, kukkamultia, maitolitroja sun muita itse.

Lue myös: Pelastuuko maailma, jos syöt kasvispainotteisesti, vältät lentämistä ja vähennät ruokahävikkiä?

Kannattaako metsän antimien perässä ajella?

Marjojen poiminta on järkevää, ilmaista ja yleensä hauskaa. Suomen luonto on varsinainen aarreaitta: on marjoja ja sieniä. Sato riippuu tietysti ilmoista. Mutta aina kannattaa käydä katsomassa, mitä on tarjolla.

Nykyisillä bensanhinnoilla ei ehkä kannata ajella pitkiä matkoja marjojen ja sienien perässä, mutta lähimetsät kannattaa koluta.

Jos tiedät hyvän marja- ja sienipaikan, sitä ei kannata pitää mustasukkaisesti vain omana tietonaan, vaan kertoa reilusti kavereille. Näin metsään jää mahdollisimman vähän herkkuja poimimatta.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X