Turvaa talous! Yli 50-vuotiaskin ehtii vielä vaurastua – Näin neuvovat sijoittamalla rikastuneet Erkki Sinkko, Tomi Lahti ja Jasmin Hamid

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Anu Nieminen 
© Anu Nieminen 
Voiko viisikymppinen, tavallinen pulliainen, vielä turvata taloutensa ja tehdä eläkevuosistaan mukavampia? Kyllä, vastaavat sijoittamisella vaurastuneet Erkki Sinkko, Tomi Lahti ja Jasmin Hamid.

On kolmekymppisiä, jotka saattavat omistaa useita sijoitusasuntoja tai tähtäävät pulskaan osakesalkkuun lopettaakseen palkkatyöt ennen kuin ne ovat tuskin alkaneet.

Mutta hyvin moni havahtuu vasta viisikymppisenä, kenties perintöosuuksia saadessaan tai perikunnan kesämökin myytyään: pitäisikö nämä rahat sijoittaa muualle kuin pankkitilille?

Haaveitahan on kaikilla: ehdinkö toteuttaa unelmiani? Ja pelkoja: pärjäänkö tulevalla eläkkeelläni?

Viisikymppinen on jo ehkä maksanut asuntolainansa tai sitä on enää vähän jäljellä. Joka kuukausi käyttö­tilille saattaa jäädä pakollisten menojen jälkeen summa, jolla voisi tehdä muutakin kuin kuluttaa.

Vaikka suomalaisten sijoitusinto on kasvanut reippaasti, Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien käyttötileillä lepäsi syyskuun lopussa 100,3 ­miljardia euroa. Tilivarojen keskikorko oli melkein pyöreä nolla, joten tili on lähinnä rahojen säilytyspaikka joka ei suojaa inflaatiolta.

Viime elokuussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia enemmän kuin koskaan (56,1 miljardia euroa), samoin sijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin (33,1 miljardia euroa) olivat kaikkien aikojen suurimmat. Syyskuussa osakekurssit laskivat hieman, ja moni hyödynsi tilannetta ostamalla lisää.

Sijoitusgurut antavat vinkkejä varojen kasvattamiseen

Seura pyysi vinkkejä kokeneilta sijoittajilta Erkki Sinkolta, Tomi Lahdelta ja Jasmin Hamidilta siihen, miten tavallinen pulliainen voisi laittaa varojaan kasvamaan.

Alan konkari Erkki Sinkko aloitti sijoittamisen yli 50 vuotta sitten saatuaan äidiltään pienen perinnön. Hän on helsinkiläinen filosofian tohtori, entinen lukion vanhempi lehtori ja tullut vuosikymmenien aikana tutuksi pörssikolumnistina.

Helsinkiläinen Tomi Lahti syttyi sijoittamiselle 18-vuotiaana, kun tilille oli tupsahtanut osinkoja. Hän oli saanut osakkeita rippilahjaksi vanhemmiltaan 1980-luvun puolivälissä.

Lahti opiskeli taloustieteitä ja sai alalta palkan. Nyt hän on puolipäiväinen yksityissijoittaja ja kommentoi Twitterissä markkinoita nimellä @zijoittaja.

Helsinkiläinen Jasmin Hamid on ruuhkavuosia elävä näyttelijä, yrittäjä ja sijoitusvaikuttaja. Kolmikosta Hamid aloitti sijoittamisen kymmenkunta vuotta sitten, koska halusi pätkätöiden vastineeksi taloudellista itsenäisyyttä ja hyvän talouden tuomaa mielenrauhaa.

Tomi Lahti innostui sijoittamisesta saatuaan rippilahjaksi osakkeita. Siitä tuli sekä harrastus että ammatti. Viime viikkojen kaltaiset osakekurssien heilahtelut kuuluvat hänen mielestään asiaan, eikä niistä kannata panikoitua: aika tasaa hetkelliset muutokset. © Sampo Korhonen

Tomi Lahti innostui sijoittamisesta saatuaan rippilahjaksi osakkeita. Siitä tuli sekä harrastus että ammatti. Viime viikkojen kaltaiset osakekurssien heilahtelut kuuluvat hänen mielestään asiaan, eikä niistä kannata panikoitua: aika tasaa hetkelliset muutokset. © Sampo Korhonen

Osakkeista osinkoja

Erkki Sinkon mielestä viisikymppisenä ehtii hyvin aloittaa sijoittamisen ja siten eläketurvansa vahvistamisen.

”Puolisoni kanssa huomaamme, että pelkkä eläke ei todellakaan takaisi huoletonta elämänmuotoa”, hän huomauttaa nyt, yli 80-vuotiaana.

Sinkko suosittelisi suoria osakesijoituksia. Pörs­si­yhtiöt maksavat vuosittain osinkoa, jota taas useimmista rahastoista ei heru.

”Jo kymmenen kotimaisen osakkeen valitseminen eri aloilta antaa kohtalaisen hajautuksen.”

Hajautus tarkoittaa turvaa: kaikki munat eivät ole samassa korissa.

Tomi Lahden mukaan on kahdenlaisia ihmisiä: toiset ovat tyytyväisiä pankin suosittelemiin sijoitusvalintoihin ja niiden tuottamiin kuuden–seitsemän prosentin vuotuisiin tuottoihin. Toiset haluavat itse päättää, mihin sijoittavat.

”Jos kiinnostaa seurata päivittäin tai viikoittain, miten markkinoilla ja yrityksillä menee, kehottaisin osakesijoittamiseen. Rahastot ovat taas helppo tapa tulla sisään sijoitusmaailmaan”, hän sanoo. Rahastoja hän kokeili itsekin aloittaessaan 1990-luvulla.

Lahti suosittelee noviisille joka tapauksessa hidasta liikkeellelähtöä, valitseepa sitten osakkeita tai rahastoja.

”Silloin näkee, mitä se on ja miten itse reagoi erilaisiin markkinatilanteisiin.”

Erkki Sinkko on harrastanut osake­sijoittamista läpi ­aikuiselämänsä, ­mutta hänen mieles­tään eläketurvaa ehtii alkaa vahvistaa vielä viisikymppi­senäkin. © Jonne Räsänen

Erkki Sinkko on harrastanut osake­sijoittamista läpi ­aikuiselämänsä, ­mutta hänen mieles­tään eläketurvaa ehtii alkaa vahvistaa vielä viisikymppi­senäkin. © Jonne Räsänen

”Ei kaikkea rahaa sijoituksiin”

Myös Jasmin Hamidin mielestä viisikymppisenä voi ehdottomasti vielä aloittaa sijoittamisen. Hän suosisi siinä vaiheessa kuitenkin rahastosijoittamista ja siinä indeksirahastoja.

”Enkä laittaisi kaikkea sijoituksiin. Valitsisin yhden tai kaksi rahastoa, johon laittaisin saman summan joka kuukausi, mutta lisäksi säästäisin tilille hallitakseni riskiä. Viisikymppisen sijoitushorisontti on lyhempi.”

Osakkeisiinkin voi Hamidin mukaan sijoittaa, jos riittää kiinnostusta ja aikaa perehtyä niihin, mutta rahastosijoittaminen on hänestä usein edullisempaa ja kannattavampaa.

”Jos sijoittaa vaikkapa Helsingin pörssiä seuraavaan indeksiin, siinä on automaattisesti mukana 25 vaihdetuinta yhtiötä joka kerta, kun rahastoa ostaa. Hajauttaminen tapahtuu heti.”

Vähän nuoremmille asuntolainan maksajille Hamid huomauttaa, että on järkevämpää maksaa lainaa vähän hitaammin, jotta pystyy aloittamaan sijoittamisen ­aiemmin.

”Sijoittamisessa pitkä aikajänne on kaikki kaikessa, ja 20 vuotta aivan eri asia kuin kymmenen vuotta. Sijoittaminen on hidasta vaurastumista, ei äkkirikastumista.”

Sinkon perheen osakesalkussa on nyt yli 80:n suomalaisyhtiön osakkeita. Lahdella on osakkeita yli 70:stä suomalaisesta ja ruotsalaisesta yhtiöstä. Hamidilla sijoituksia on noin 12 suomalaisessa, ruotsalaisessa ja yhdysvaltalaisessa yhtiössä. Lisäksi hän sijoittaa muutamaan rahastoon kuukausittain.

Lue myös: Jasmin Hamid sijoittaa osakkeisiin – Sijoittaminen tuo käytännön pelivaraa ja turvaa arkeen, ruuhkavuosina hän suosi helppoa rahastosijoittamista

Jasmin Hamid

Jasmin Hamid kannustaa sijoittamaan vielä yli viisikymppisenäkin. © Sampo Korhonen

Nollakorko ei kasvata

Moni aloitteleva sijoittaja pelkää virhevalintoja. Mikä on se asia, jota ei kannata missään nimessä tehdä?

Sinkko ja Lahti vastaavat tahoillaan kuin yhdestä suusta.

”Huonoin sijoitusmuoto tällä hetkellä lienee rahojen pitäminen nollakorolla pankissa”, sanoo Sinkko.

”Melkein väittäisin, että olla sijoittamatta”, näkee myös Lahti. Hän suosittelee pitämään ainakin osan rahoista muualla kuin pankkitileillä.

Hamid korostaa, että riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Hän pysyisi kaukana esimerkiksi johdannaisista ja muista korkeariskisistä sijoitustuotteista.

Oma riskinottohalu ratkaisee. Itse hän arvostaa huomattavasti mielenrauhaa, sitä ettei tarvitse jännittää kurssiromahduksia.

”Sen saavuttaa, kun kaikki rahat eivät ole sijoituksissa. Sijoittaminen ei sovi kaikille. On ihan OK säästää tilille, jos huoli rahojen menettämisestä on suurempi kuin halu saada tuottoa”, Jasmin Hamid sanoo.

Jos pörssi alkaa viedä yöunet, samoin Sinkon ja Lahden mielestä on paras olla panematta säästöeurojaan osakkeisiin.

Sinkko varoittaisi myös tavallista osakesäästäjää vauhdin huumasta: velkarahalla ei kannata pelata.

Sopiiko kyrptovaluutta aloittelijalle?

Kolmikosta Tomi Lahti sijoittaa myös bitcoiniin, joka on kryptovaluutta. Se on tuottanut hyvin viimeisimmät kymmenen vuotta. Onko kryptovaluutta aloittelijalle kuitenkin yhtä sattumankauppaa kuin lottoaminen?

”Useimmat kryptovaluutat, varsinkin meemikolikkovaluutat, tuntuvat hieman vedonlyönniltä”, Lahti myöntää.

”Älä hötkyile! Kurssimuutokset voivat olla välillä isoja huonoon suuntaan. Yleensä ei kannata panikoitua.”

– Tomi Lahti

Neuvoja hän ei halua antaa. Lahti sanoo, että kryptoista pitää osata perusasiat ja on tiedettävä, mitä tekee.

Lahti itse vertaa esimerkiksi bitcoinia digitaaliseen kultaan.

Hän on sijoittanut siihen jonkun prosentin sijoitussalkustaan. Lahti arvelee, että bitcoin saattaa olla jonakin päivänä sijoitus­instrumenttina valtavirtaa, vaikka siitä ei koskaan oikeaa valuuttaa tulisikaan.

”Jos ei hätkähdä päivittäisistä 20–30 prosentin heilunnoista, joita välillä tulee, on aika hyvin ymmärtänyt tämän instrumentin luonteen”, Lahti sanoo.

Lue myös: Kulta sijoituksena kiinnostaa – Sijoituskohteen houkuttelevuus kasvaa tavallisenkin sijoittajan silmissä kun rahan arvo ja osakkeiden hinnat laskevat

© Anu Nieminen

© Anu Nieminen

Sijoittamista voi oppia

Tomi Lahti vinkkaa aloittelijaa tutustumaan sijoittamiseen arjen kautta.

”Näkeekö hän tuttuja firmoja vaikkapa jääkaapissaan? Jos hän tykkää syödä kanan siipiä, miksi hän ei selvittäisi, mikä on tämä firma siipien takana ja voisiko siihen sijoittaa? Jos käyttää jonkin yrityksen palveluja tai hyödykkeitä, miksi ei olisi sen firman omistaja”, Lahti kysyy.

Lahden mielestä noviisi ei tarvitse kuin yhden kirjan, Seppo Saarion ”osakeraamatun” Miten sijoitan pörssiosakkeisiin.

”Kertaan sitä itsekin joka vuosi. Se on klassikko.”

Jasmin Hamid sai oman sijoitusherätyksensä aikoinaan ­luettuaan Ninni Myllyojan ja Emilia Kullaksen Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulisi tietää sijoittamisesta.

”Siinä kerrottiin korkoa korolle -ilmiöstä, miten lasten saanti vaikuttaa naisten eläkekertymään ja siitä, miten tärkeätä on avioeron kannalta, että omaisuutta on molempien nimissä. Olin silloin 27, ja kirja oli tosi voimauttava.”

Hänkin suosittelee aloittelijaa lukemaan jonkin sijoittamisesta kertovan kirjan tai verkko-oppaan esimerkiksi Pörssisäätiön sivuilta.

Myös Sinkko korostaa, että tarjolla on valtava määrä uusiutuvaa tietoa: sijoitusoppaita, koulutusta, hyviä talouslehtiä ja sähköistä palvelua.

”Ennen pandemiaa sai tietoa ja vaikutelmia osallistumalla oman yhtiön vuosikokoukseen. Itse saan paljon virikkeitä mukavasta kahvipöytäseurasta.”

Vaikeinta on aloitus

Konkarit muistavat yhä hyvin omat alkuhetkensä.

Erkki Sinkko sijoitti äidiltään saamansa perinnön Yhtyneisiin Paperitehtaisiin, Paraisten Kalkkiin ja Lohjan Kalkkiin. Hän laajensi salkkua palkkarahoillaan ja osallistui osakeanteihin.

”Ensimmäinen kynnys on korkea. Sain nuorena hyväpalkkaisen vanhemman lehtorin paikan lukiosta. Silti hupeni kolmisen vuotta ennen kuin älysin ja uskalsin sijoittaa ensimmäiset rahat pörssiin”, Sinkko harmittelee yhä hieman.

Tomi Lahti sai rippilahjaksi Keskon, Unitaksen ja KOP:n osakkeita. Pankit ovat fuusioituneet tässä välin moneen kertaan, mutta Lahti omistaa yhä lahjaosakkeensa. Vielä 1990-luvun alussa ostotoimeksiannot tehtiin pankin tiskillä.

”Piti kysyä ensin tiskin yli, mikä se kurssi nyt on?”, Lahti naurahtaa.

Nyt kaupat voi hoitaa tietokoneelta oikeaksi katsomallaan hetkellä.”

Jasmin Hamid teki ensimmäiset osakekauppansa yhtä aikaa kaverinsa kanssa. Molemmat ostivat samaa osaketta.

”Siinä oli heti terapiarinki valmiina. Tietenkin jännitti, ja seurasimme kurssia minuutin välein.”

Osakkeita vähintään 500 eurolla kerralla

Erkki Sinkko suosittaa, että kulujen takia osakkeita kannattaa ostaa kerralla vähintään 500 eurolla. Sen sijaan rahastoihin voi sijoittaa pienenkin kuukausisumman.

Lahden ja Hamidin mielestä mikään ei estä lähtemästä osakekaupoille vaikka satasella ja parilla.

”Ihmiset jännittävät ensimmäisessä osakekaupassa sitä, osaavatko ostaa oikein. Ei minusta ole suuri ­vahinko kokeilla satasella, vaikka ostokuluihin menisi kymmenen prosenttia, joka on paljon”, Hamid sanoo.

”Lopussa kiitos seisoo”

Jos sijoitusneuvo olisi huoneentaulu, mikä se olisi?

”Älä hötkyile! Kurssimuutokset voivat olla välillä isoja huonoon suuntaan. Yleensä ei kannata panikoitua”, neuvoo Tomi Lahti.

Sijoitusten ansiosta Lahti jätti kuukausipalkkatyöt ja on nyt vähintään puolipäiväinen sijoittaja. Jo osinkotulot kattavat hänen elämiskustannuksensa. Osakesalkku on ollut jo jonkin vuoden yli miljoonan euron arvoinen.

Erkki Sinkon perheen keskustakoti Helsingissä on hankittu osaketuotoilla.

”Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo! Pitkäaikainen sijoittaminen on todella kannattanut”, hän muotoilee.

”Pörssiä ei passaa pelätä, jos se kauniisti notkahtaa. Silloin on aika osakkeita kerätä ja näin salkkua kaunistaa.”

– Erkki Sinkon runo

Myös Jasmin Hamid on tyytyväinen.

”Minulla on Helsingissä sijoitusasunto, joka on vuokralla, pörssiosakkeita ja asunto, jossa asumme perheeni kanssa. Minulla olisi mahdollisuus hankkia toinenkin sijoitusasunto, mutta en halua vetää taloutta liian tiukalle”, hän sanoo.

Hän toteuttaa omaa nyrkkisääntöään, että sijoittaa vain ne rahat, joita ei tarvitse kymmeneen vuoteen.

Jokaisen on hyväksyttävä, että tekee jossakin vaiheessa myös huonoja sijoituspäätöksiä.

”Tiimarin konkurssissa (2013) meni mersun hinta”, Erkki Sinkko myöntää.

© Anu Nieminen

© Anu Nieminen

X