Tanssiminen kielletty, ruokaa ja juomaa vain öisin – Näin muslimit viettävät ramadania, joka huipentuu juhannuksena

Muslimien paastokuukausi ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi.

Ramadanin aikana terveet aikuiset muslimit pidättäytyvät ruoasta, juomasta ja paheellisiksi luettavista asioista, kuten valehtelusta ja tupakoimisesta. Syöminen ja juominen on sallittua ainoastaan auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana, Suomessa noin kello 11 illalla.

Islamilainen kalenteri on kuukalenteri, joten ramadan alkaa aina kymmenisen päivää aikaisemmin kuin edellisvuonna. Tänä vuonna ramadan alkoi 27. toukokuuta ja loppuu 25. kesäkuuta – sopivasti samaan aikaan, kun suomalaiset juhlivat juhannusta.

Länsimaalaiselle ajatus kuukauden paastosta saattaa kuulostaa pelottavalta. Kuinka työskenteleminen tai urheileminen sujuu, jos päivän aikana ei saa juoda tippaakaan vettä?

Syntyperältään kolme erilaista muslimia kertoi Seuralle, kuinka he viettävät ramadania ja mitä ennakkoluuloja paastoamiseen liittyy.

Paasto korostaa tasa-arvoa

Zahed Shakil, 27

”Jokaisella muslimilla on oma tulkintansa ramadanista. Vastaukset vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysyy, ja millaisen kasvatuksen muslimi on kotimaassaan saanut.

Olen kotoisin Bangladeshista, ja siellä harjoitellaan paastoamista jo 5–6-vuotiaana. Lapset eivät paastoa koko kuukautta vaan yleensä muutaman päivän.

Paastoaminen on pakollista kaikille terveille aikuisille. Ramadanin aikana pidättäydytään ruuasta, juomasta ja esimerkiksi intiimisyydestä oman kumppanin kanssa. Kyse on omien halujen vastustamisesta. Kun tuntee nälkää, pystyy samastumaan niihin ihmisiin, joilla ei oikeasti ole ruokaa saatavilla.

Islamin perusajatus on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Paasto korostaa sitä, sillä nälkä ja muut paaston aiheuttamat tuntemukset ovat samoja, olit sitten rikas tai köyhä.”

Tänä vuonna Zahed Shakil viettää Ramadani Turkkissa. © Zahed Shakilin kotialbumi

Tavalliset soittolistat kielletty

”Paastossa on kyse houkutuksista pidättäytymisestä. Musiikin kuunteleminen ja tanssiminen on kiellettyä. En kuuntele ramadanin aikana tavallisia soittolistojani lainkaan. Rapmusiikki kertoo vain naisista ja rahasta. Islamilaisen musiikin kuunteleminen on kuitenkin sallittua, sillä kappaleet kertovat esimerkiksi tarinoita profeetoista.

Työskentelen Tampereen yliopistolla tutkimusohjaajana, ja paaston aikana pystyn keskittymään oikeastaan jopa paremmin kuin yleensä. Päässä ei ole tilaa ylimääräisille ajatuksille, koska on keskityttävä olennaiseen. Jos tekee fyysisesti raskasta työtä, paastoa ei tarvitse noudattaa.

Länsimaalaiset kauhistelevat, kuinka rankkaa paastoaminen on. Ei se ole. Keho tottuu nopeasti syömättömyyteen, ja henkinen valmistautuminen auttaa. Joskus aamuisin minua janottaa, mutta tunne menee nopeasti ohi. Käyn kuntosalilla, ja treenaan myös ramadanin aikana. Käytän vain kevyempiä painoja.

Tänä vuonna ramadan päättyy 25. kesäkuuta. Silloin on iso juhla, Id al-Fitr. Tampereella muslimit kerääntyvät yhteen. Aamulla rukoillaan yhdessä, ja seremoniaan pukeudutaan hienosti. Ihmiset ovat iloisia, halailevat ja onnittelevat toisiaan sekä antavat toisilleen lahjoja. Lapset saavat yleensä suklaata. Juhliminen kestää monta päivää.

Jos olisin Tampereella, kävisin tapaamassa ystäviäni, koska omaan yksiööni ei mahdu kovin kummoisia juhlia. Tänä vuonna en kuitenkaan ole Suomessa, sillä lähden viettämään juhlaa ystäväni luokse Turkkiin.”

Ei paastoa tänä vuonna

Ksenia Fetisova, 25

”Olen kotoisin Moskovasta. Käännyin islamiin tasan seitsemän vuotta sitten, kun aloimme seurustella nykyisen aviomieheni Abrar Aamerin kanssa.

Muistan ajankohdan tarkkaan, koska minusta tuli muslimi vain päivää ennen ramadanin alkua. Kaikki oli uutta. En ymmärtänyt edes muslimien yleisintä tervehdystä as-salaamu alaikumia.

Ensimmäiset pari päivää olivat kieltämättä vaikeita. Asuin tuolloin vielä Moskovassa, koska suoritin graafisen suunnittelijan opinnot loppuun. Työpaikallani ei ollut muita muslimeita, ja olin ainut, joka paastosi. En voinut pitää kahvitaukoja muiden kanssa.

Paastossa on kyse yhteydestä jumalaan. Ei kukaan saa koskaan tietää, jos huijaa ja syö salaa kotona. Paastoaminen on ainoastaan muslimin ja jumalan välinen asia.

Tänä vuonna en paastoa, sillä imetän kahden kuukauden ikäistä tytärtämme Safiaa. Sairaat, raskaana olevat tai imettävät äidit eivät tietenkään osallistu paastoon.”

© Sanna Ihalainen

Ramadan suomalaiseen tapaan

Abrar Aamer, 33

”Synnyin Pakistanissa, missä valtaosa väestöstä on muslimeja. Olen kasvanut sisään kulttuuriin, ja siksi en ennen pohtinut paljoakaan islamilaisia opetuksia. Kun vaimoni Ksenia kääntyi muslimiksi ja alkoi kysellä kysymyksiä, minun oli pakko opiskella omaa uskontoani.

Ramadanin aikana yritämme käyttäytyä kaikin puolin mahdollisimman hyvin: muslimi ei saa kiroilla, tupakoida tai valehdella. Yritämme jopa puhua mahdollisimman rauhallisella äänellä. Myös hyväntekeväisyyteen rohkaistaan.

Olen viettänyt ramadanin Pakistanissa. Vannon, että Suomessa paastoaminen on helpompaa. Pakistanissa on niin kuuma, että janon tunne on välillä tukahduttava.

Ensimmäiseksi illalla kaikki muslimit rikkovat paaston juomalla lasin vettä ja syömällä muutaman taatelin. © Colourbox

Ensimmäiseksi illalla kaikki muslimit rikkovat paaston juomalla lasin vettä ja syömällä muutaman taatelin. Tapa perustuu uskomukseen, jonka mukaan profeetta Muhammadin rikkoi paastonsa juuri taateleilla.

Taatelien jälkeen syödään erilaisia naposteltavia. Yksi pakistanilainen herkku on pakora, kihkerneistä tehty pallero, joka keitetään rasvassa. Pakorat eivät ole maailman terveellisintä ruokaa, mutta ne maistuvat hyvältä ja ovat täyttäviä. Auringonlaskun jälkeen on muutama tunti aikaa syödä.

Tarkoituksena ei ole laahustaa kadulla väsyneen näköisenä ja todistella, kuinka hyvä muslimi on. Valitettavasti jotkut tekevät sitäkin.

Kaikilla muslimeilla on oma tapansa viettää ramadania. Meilläkin on omamme, sillä perheemme on sekoitus: olemme venäläis-pakistanilainen pariskunta, joka asuu Suomessa. Vietämme ramadania suomalaiseen tapaan.”