Kuinka tärkeä on sisäilman laatu?

Sisäilmaongelmat, kuten tunkkainen ilma, pöly ja veto, nakertavat työhyvinvointia ja terveyttä. Sisäilman laadun herkin mittari on tilaa käyttävä ihminen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox.

Sisäilmaongelmat, kuten tunkkainen ilma, pöly ja veto, nakertavat työhyvinvointia ja terveyttä. Sisäilman laadun herkin mittari on tilaa käyttävä ihminen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Minkä laatuista on 
suomalaisten kotien ja työpaikkojen sisäilma?

Suomalaiset viettävät aikaa sisätiloissa enemmän kuin koskaan. Jopa 90 prosenttia ajasta suomalaiset ovat sisällä: kotona, töissä tai harrastusten parissa. Mutta sisäilman laatu ei ole parantunut. Ihminen kävi kuussa jo 40 vuotta sitten, mutta vieläkään ei osata rakentaa tilaa, jonka sisällä olisi hyvä hengittää. Sisäilma on kunnossa, kun se koetaan ja voidaan mittauksilla osoittaa hyväksi.

2. Mitkä asiat 
heikentävät sisäilmaa?

Työterveyslaitos teki vuosituhannen vaihteessa 12 000:lle toimistotyöntekijälle sisäilmatutkimuksen. Sen tulos paljastaa yleisimmät sisäilmaa heikentävät asiat. Joka kolmas piti jatkuvana haittana kuivaa ilmaa, tunkkaisuutta, pölyä, vetoa tai väärää lämpötilaa. Yleisiä olivat myös melu, erilaiset hajut ja tupakansavu. Lisäksi joka viides valitti sisäilmaan liittyviä viikottaisia oireita, kuten silmien tai ylähengitysteiden ärsytysoireita.

Niin sanotut teolliset kuidut eli ilmanvaihtokanaviin päässeet, eristeistä irronneet kuidut ja pölyt ovat haittalähteenä lisääntyneet viime vuosina huimasti. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat viiden yleisimmän huonoa sisäilmaa aiheuttavan syyn joukossa, niiden tarkkaa lukumäärää ei vain kukaan tiedä. Sitäkään ei vielä lopullisesti tiedetä, mikä aiheuttaa oireet ja sairastumisen.

3. Millaisia oireita huono sisäilma voi aiheuttaa?

Sisäilmasta puhuttaessa pitäisi aina muistaa, että herkin mittari on ihminen, joka tilaa käyttää. Huono sisäilma tuntuu silmissä, nenässä tai nielussa. Silmät voivat vuotaa tai kirvellä, nenä kuivua tai vuotaa, kurkku kutista tai ääni lähteä. Jos ihminen alkaa tilassa oireilla, toimenpiteisiin on syytä ryhtyä. Myös huonon sisäilman syytä etsittäessä näkö- ja hajuaisti ovat tärkeimmät apuvälineet.

4. Voiko huono sisäilma aiheuttaa sairauksia?

Kyllä. Tällä hetkellä koko rakennusala suunnittelijoista lähtien on vahvasti mukana sisäilmaltaan terveiden tilojen rakentamisessa, eikä kukaan puhu enää luulosairaudesta. Esimerkiksi kosteusvaurioisten työpaikkojen vuoksi joka vuosi kirjataan reilut 300 uutta ammattiastmaa tai astman epäilyä. Onpa maailmalta jopa esimerkkejä siitä, että pahimmillaan vaikkapa sairaalan tai hotellin kostuneiden ilmanvaihtokanavien pinnoilta sisäilmaan voi levitä Legionella-bakteeri, joka aiheuttaa keuhkokuumetta.

5. Miten sisäilman laatua voidaan tutkia ja 
milloin se on aiheellista?

Sisäilman laatua voidaan tutkia monilla laboratoriomenetelmillä. Tutkimuksia tekevät useat asiantuntijalaitokset, kuten Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä kuntien terveysvalvonnan laborato-
riot. Lisäksi on yksityisiä sisäilmalaboratorioita. Tutkijan pätevyys kannattaa tarkistaa ennen mittausten tilaamista, sillä mittaajien ammatillista pätevyyttä ei valvota. Työpaikalla ensimmäisenä kannattaa kääntyä esimiehen tai työsuojelupäällikön puoleen tai ottaa asia esille työterveyshuollossa. Jos sisäilmaongelmia on kotona, apua voi kysyä kotikunnan terveysvalvonnasta terveystarkastajalta.

6. Kuinka yleisiä rakennusmateriaalien tai huonekalujen aiheuttamat päästöt ovat?

Yleisempiä kuin kuvitellaan. Eri asia sitten on, millaisia hajuja voidaan mittaamalla todeta. On yksilöllistä, mitä ihminen haistaa tai hajuna pitää. Epämiellyttävä haju yleensä tunnistetaan, ja silloin ihmisen tahdosta riippumaton hermosto käskee paeta. Sitä käskyä kannattaa totella, sillä hajut eivät kuulu hyvään sisäilmaan. Useimmiten kyseessä on virheellinen tai väärin käytetty maali tai lattiamateriaali, kuten vaikkapa kostean betonin päälle vedetty liima. EU:n alueella formaldehydiä sisältäviä liimoja ei huonekaluteollisuudessa sallita, mutta EU:n ulkopuolelta sellaisia voidaan tuoda.

7. Kumpi on suurempi 
ongelma, liian 
korkea vai liian matala lämpötila?

Työpaikoilla kuumuus on suurempi riesa, paljon harvemmin valitetaan liian kylmästä. Yleensä kuumuus ja ilman tunkkaisuus johtuvat siitä, ettei ole huonekohtaista ilmastoinnin säätömahdollisuutta. On yksilöllistä kummasta on enemmän terveydelle haittaa, mutta kyllä esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä 30 asteen kuumuudessa on sietämätön ja tervey-
delle haitallinen, eikä sellaista pidä hyväksyä eikä sallia.

Suotuisin lämpötila vaihtelee 21 asteesta 23 asteeseen. Jo kahden asteen poikkeama vähentää viisi prosenttia tuottavuutta. Tuottavuus alenee kiihtyvällä vauhdilla, mitä enemmän lämpötila nousee tai laskee.

8. Miten ulkoilmasta 
tulevia epäpuhtauksia voi estää pääsemästä sisälle?

Ulkoilman epäpuhtaudet ovat aivan liian vähän tutkittu asia. Se kuitenkin tiedetään, että vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella sijaitsevissa toimistoissa sisäilman laatu on huonompi kuin rauhallisten katujen varrella. Sekin tiedetään, että liikenteen epäpuhtaudet ovat merkittävämpi ongelma kuin esimerkiksi teollisuuden päästöt tai siitepölyt. Vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla korvausilmaa ei pitäisi ottaa liikenteen puolelta. Lisäksi ilmastointilaitteen suodattimien valinnassa pitää ottaa huomioon liikenne.

9. Voivatko hengitys
ilman pienhiukkaset edistää dementiaa?

Monia terveyshaittoja on viime vuosina koetettu liittää pienhiukkasiin, mutta pitävää näyttöä on vain harvasta. Eräs tutkimus esitti viitteitä ennenaikaisesta dementiasta, mutta aukottomasti ja suoraan yhteyttä ei ole voitu osoittaa.

Liikenteen, teollisuuden ja lämmityksen pienhiukkasten vaikutuksia terveyteen on tutkittu. Se tiedetään, että ne lisäävät sairastumista ja kuolleisuutta, mutta sitä ei tiedetä, kuinka paljon. Pienhiukkasilla on esimerkiksi osoitettu olevan yhteyttä kasvaimiin, sydän- ja verisuoni-
sairauksien syntyyn sekä äkkikuolemiin. Lapset näyttäisivät olevan aikuisia suuremmassa riskissä pienhiukkasten haitoille.

10. Kuinka suuri 
merkitys siivoamisella on hyvälle 
sisäilmalle?

Erittäin suuri, sillä iso osa sisäilmaongelmista olisi vältettävissä hyvällä siivoamisella. Työpaikoilla on tutkimusten valossakin nähty, että heti, kun siivouksesta tingitään, oireilu lisääntyy ja tuottavuus laskee. Kotona asiallinen viikoittainen siivous riittää, raivopäiseen desinfiointiin ei ole tarvetta. Jos tuulettaa ikkunasta, liikenteen epäpuhtaudet kulkeutuvat sisälle. Suodatti-
mien läpi tuleva ilma on puhtaampaa kuin suoraan kadulta tuleva. Kouluissa välituntien ikkunatuuletus voi kuitenkin auttaa tunkkaisissa luokkahuoneissa.

Asiantuntijana Kari Reijula, professori, työterveyshuollon erikoislääkäri, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos.

 

Seura 41/2012

X