Miten saunominen vaikuttaa elinikään?

1. Voiko saunominen pidentää elinikää?

Itä-Suomen yliopistossa julkaistiin kevättalvella tutkimus, jonka mukaan ahkera saunominen suojaa sydänperäisiltä äkkikuolemilta. Myös sepelvaltimotauti- ja muut sydänkuolemat ovat sitä harvinaisempia, mitä useammin saunoo. Tutkimukseen osallistuneiden miesten sydänkuolleisuusriski 20 vuoden seurannan jälkeen oli pienin eniten saunoneiden ryhmässä. He saunoivat 4–7 kertaa viikossa yli 19 minuuttia kerrallaan.

Tutkimuksella saaduista hyvistä tuloksista huolimatta sauna tuskin yksin tuo lisää terveitä elinvuosia. Se voi olla hyvä lisä tupakoimattomuuden, ruokavalion ja liikunnan rinnalla.

2. Miten saunominen vaikuttaa sydämeen?

Saunan myönteiset vaikutukset sydämeen ja verenkiertoelimistöön perustuvat lämpöön. Lämpö parantaa valtimoiden kimmoisuutta ja laajentaa niitä, jolloin veri virtaa tehokkaammin. Saunominen rentouttaa, mikä laskee verenpainetta. Verenpainelääkkeiden käyttäjien kannattaa olla varovaisia, sillä heidän verenpaineensa voi laskea liikaa saunomisen jälkeen.

Saunan sydämelle aiheuttama rasitus vastaa sykkeen perusteella arvioituna reipasta kävelyä. Sydänsairaalla saunan lämpötila ei saisi nousta yli 80 asteen. Äkilliset lämpötilan vaihtelut kuormittavat sydäntä, ja siksi saunasta ei saisikaan mennä suoraan viileään suihkuun tai uimaan. Jo minuutin viive riittää pienentämään riskejä, lähinnä rytmihäiriöiden vaaraa.

Yltiöpäisyys ja löylykilpailut eivät kuulu terveelliseen saunomiseen. Ne altistavat tapaturmille ja sairauskohtauksille.

3. Tappaako kuumuus pöpöt?

Saunaa on käytetty kautta aikain mikrobien karkottamiseen: esimerkiksi täit kuolevat 80-asteisessa saunassa. Kuumeisen flunssapotilaan ei silti kannata mennä saunaan häätämään tautiaan, sillä saunassa ruumiinlämpö voi nousta edelleen vaarallisen korkeaksi. Flunssaisena pitää levätä, ei suinkaan rasittaa elimistöä.

Saunasta ei myöskään saa pöpöjä, vaikka moni niin uskookin. Esimerkiksi sukupuolitaudit eivät tartu lauteilta. Niiden aiheuttajavirukset ja -bakteerit eivät pysy elossa montaa minuuttia jouduttuaan pois luontaisesta elinympäristöstään.

Kuuma ja kuiva sauna on huono elinympäristö sienille. Sen sijaan kosteasta pesuhuoneesta voi saada jalka- tai kynsisienen.

4. Miten ihon kuntoa voi edistää saunassa?

Ahkerat saippuapesut kuluttavat ihon omaa suojakerrosta. Saunominen puolestaan parantaa ihon läpäisyestettä niin, että saunojan iho ei kuivu kovin herkästi. Hikoilu puhdistaa ihon tavallista syvemmältä.

Nykykäsityksen mukaan atoopikko ja herkkäihoinen voivat saunoa. Iholle noussut hiki pitää kuitenkin pestä pois, jotta se ei jää kutittamaan ihoa. Couperosa-ihoiset ja ruusufinnipotilaat osaavat välttää saunaa.

Monet ihopotilaat, kuten psoriaasista ja tali-ihottumaa potevat henkilöt, hyötyvät saunasta. Kosteus pehmittää ja irrottaa iholla olevaa paksua hilsekerrosta. Saunan jälkeen jokaisen kannattaa huolehtia ihon kosteuttamisesta.

5. Katoavatko kolotukset lauteilla?

Fibmomyalgia-potilaat kertovat ”saunakrapulastaan”. Saunassa he voivat hyvin, mutta seuraavana päivänä he kärsivät kivuista, ja siksi he eivät yleensä saunokaan.

Akuutit tulehdukset hoituvat kylmällä, minkä esimerkiksi nivelreumaatikot ja urheiluvammoista kärsivät tietävät. Mutta kun reumaan liittyvä tulehdus saadaan rauhoitettua, niin estettä saunomiselle ei ole. Liikunnassa kipeytyneille lihaksille ja liikunnasta palautumiselle sauna tekee hyvää.

6. Käykö sauna mielialalääkkeestä?

Saunominen aiheuttaa elimistössä stressireaktion, joka lisää tilapäisesti kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin, mutta myös hyvän olon hormonina tunnetun betaendorfiinin eritystä. Tilanne tasautuu parissa tunnissa saunomisen päätyttyä eli pitkäaikaiseksi mielialalääkkeeksi saunasta ei ole.

Saunan aiheuttamaa hyvää mieltä lisää varmaankin se, että Suomessa saunaan mennään harvemmin yksin.

7. Onko lämmön lähteellä väliä?

Saunan terveysvaikutusten vertaaminen on vaikeaa, sillä saunomistavat ja lämmön lähteet vaihtelevat. Japanilaisten tutkijoiden mukaan sauna helpottaa sydämen vajaatoiminnan oireita. Heidän tutkittavansa ovat saunoneet lyhyesti vain 60 asteisessa infrapunasaunassa, jonka jälkeen he vilvoittelivat vilttiin käärittynä. Suomalaiset sydänterveyteen liittyvät tutkimustulokset saatiin aikaan 80 asteisessa saunassa.

Saunomisen hyvät vaikutukset perustuvat pitkälti sen aiheuttamaan rentoutumiseen. Tällöin itselle mieluisin sauna on terveellisin, lämmön lähteestä välittämättä.

8. Tohtiiko iäkäs heittää löylyä nuoremman lailla?

Jos helle tuntuu pahalta, saunassa olo tuskin paranee. Kovat löylyt voivat aiheuttaa iäkkäälle huimausta, jonka ehkäisemiseksi kannattaa pysytellä alalauteilla. Monesti huimaus tulee vasta saunomisen jälkeen. Iäkkään ihmisen elimistö on nuorempaa kuivempi ja alttiimpi nestehukalle. Sen välttämiseksi hänen pitäisi muistaa juoda riittävästi.

Mutta jos iäkäs ihminen on terve ja saunonut koko ikänsä reippaasti, hän voi jatkaa samaa tahtia.

9. Mikä on paras saunajuoma?

Ihminen hikoilee saunassa puolesta litrasta litraan. Yleensä vesi riittää korvaamaan menetetyn nesteen – varsinkin, jos on syönyt tai syö saunan jälkeen jotain suolaista. Ellei syö, mineraalivesi korvaa kehosta haihtuneet suolat.

Yksi saunaolut ei terveyttä vaaranna. Suuria määriä alkoholia ei saunassa kannata juoda, sillä humalassa verenpaine voi laskea vaarallisen matalaksi. Myös ihmisen kyky aistia lämpöä heikkenee. Päihtyneenä tapaturmien vaara kasvaa. Valtaosaan Suomessa tapahtuvista saunakuolemista liittyy alkoholi.

10. Miksi saunominen väsyttää?

Saunominen jouduttaa nukahtamista ja lisää syvän, aivojen elpymisen kannalta tärkeän unen määrää. Vaikutukset selittyvät todennäköisesti aivojen hermovälittäjäaineissa tapahtuvilla muutoksilla. Elimistön lämpötilan nousu lisää nimittäin nukahtamisen kannalta merkityksellisen serotoniinin määrää aivoissa.

Jos on valmiiksi hyvin väsynyt, kannattaa jättää sauna väliin. Saunaan nukahtaminen voi johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.

Asiantuntijana Katriina Kukkonen-Harjula, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylilääkäri, liikuntalääke- tieteen dosentti, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja UKK-instituutti.