MS-tauti ei aina invalidisoi, vaikka moni vielä niin luulee

MS-tauti ei ole läheskään aina invalidisoiva tauti. Valtaosa Suomen noin seitsemästätuhannesta MS-tautia sairastavasta ihmisestä elää tavallista elämää ja käy töissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus.

MS-tauti ei ole läheskään aina invalidisoiva tauti. Valtaosa Suomen noin seitsemästätuhannesta MS-tautia sairastavasta ihmisestä elää tavallista elämää ja käy töissä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston, eli aivojen ja selkäytimen sairaus.

1. Kuinka pitkällä MS-tauti on, kun oireet ilmaantuvat?

MS-tauti on varmasti ollut kehittymässä jonkin aikaa, ennen kuin se alkaa oireilla. Mutta on mahdoton arvioida, kuinka kauan. Toisaalta joskus pään magneettikuvauksessa voidaan löytää MS-tautiin sopivia muutoksia oireettomalta henkilöltä.

MS-tauti on keskushermoston sairaus. Siihen sairastuneen puolustusjärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan.

MS-taudissa valkosolujen hyökkäys vaurioittaa lähinnä keskushermoston myeliiniä, hermosolujen tiedonkulkua parantavaa ainetta. Taudin oireet vaihtelevat sen mukaan, missä keskushermoston osissa myeliinivaurioita on.

MS-taudin ensioireet

MS-taudin ensioireet tulevat tavallisesti selkäytimestä, näköhermosta tai aivorungosta. Selkäytimen oireet voivat olla virtsaamisongelmia tai jalkojen heikkoutta ja kompurointia.

Näköhermon oire voi olla esimerkiksi usvainen kuva toisessa silmässä. Aivorungon toiminnan häiriössä vaikeat sanat ääntyvät väärin, lukiessa tekstin rivit eivät pysy paikallaan tai katseen kohteesta muodostuu kaksoiskuvia.

2. Miten MS-tauti todetaan?

Ei ole yhtä testiä, joka varmuudella tunnistaisi MS-taudin. Diagnoosi perustuu oireisiin ja neurologin tekemään tutkimukseen. Diagnoosi varmennetaan keskushermomuutokset paljastavalla aivojen ja selkäytimen magneettikuvauksella sekä selkäydinnestetutkimuksella.

Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–50-vuotiaalle, ja sairaus on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

3. Millainen on MS-taudin ennuste?

MS-taudin ennuste on hyvin yksilöllinen, eikä sitä voi arvioida ensioireiden perusteella. Arviolta 85 prosentilla sairastuneista sairaus aaltoilee. Pahenemisvaiheita tulee ja menee, ja välillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Pahenemisvaiheiden aikana oireet laajenevat, ja esimerkiksi sumuinen näkö voi saada rinnalleen kaksoiskuvat. Pahenemisvaiheet eivät ole ennakoitavissa, mutta niihin saa apua lääkäriltä.

Arviolta 15 prosentilla sairauden kulku on alusta alkaen etenevä. Tällöin taudin oireet lisääntyvät pikkuhiljaa tasaisesti, ilman pahenemisvaiheita. Noin puolella sairaus muuttaa parinkymmenen vuoden kuluessa luonnettaan ja alkaa edetä tasaista tahtia.

4. Miksi sairautta ei voida parantaa?

Kun syytä sairauteen ei tiedetä, sitä ei voida parantaa. MS-taudin syytä ei ole pystytty täysin selvittämään, vaikka ratkaisu on tuntunut olevan hyvin lähellä jo vuosikymmeniä.

Arvellaan, että MS-tauti syntyy perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. Auringonvalon vähyys ja liian vähäinen D-vitamiinin saanti saattavat myös vaikuttaa, sillä tautia on enemmän pohjoisilla leveysasteilla.

5. Miten MS-taudin lääkitys tehoaa?

Ensimmäiset sairautta hillitsevät lääkkeet saatiin käyttöön 1990-luvulla. Nyt lääkevalikoimassa on toistakymmentä valkosolujärjestelmään eri tavalla vaikuttavaa lääkettä. Niillä ei voida pysäyttää sairauden etenemistä, mutta niillä voidaan hidastaa sen etenemisvauhtia ja vähentää pahenemisvaiheiden lukumäärää ja voimakkuutta. Myös kipuun ja virtsarakon toimintahäiriöihin on lääkkeitä.

Ennen kuin nykyiset lääkkeet ja tutkimusmenetelmät tulivat markkinoille, MS-taudilla oli ikävä maine. Nyt tauti diagnosoidaan ja sitä päästään hoitamaan entistä varhemmin, joten esimerkiksi sokeutuminen MS-taudin vuoksi on äärimmäisen harvinaista. MS-tauti ei myöskään ole läheskään aina invalidisoiva tauti, kuten moni yhä virheellisesti luulee.

Lue myös: MS-tautiin loismatohoitoa – Näin madot voivat hillitä sairauden etenemistä

6. Miten sairastunut voi itse helpottaa oireitaan?

Tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa, sillä se pahentaa sairautta. Niin tekevät myös infektiot, ja siksi kannattaa huolehtia influenssarokotteesta. Säännöllinen liikunta sekä kestävyys- että lihasvoimaharjoittelu, monipuolinen ravinto ja hyvä hygienia ehkäisevät infektioita. Ruokavaliossa yleiset ravitsemussuositukset sopivat ohjeeksi MS-potilaalle.

Käytännön tasolla ja tutkimuksissa on huomattu, että MS-potilaat hyötyvät riittävästä D-vitamiinin saannista. Itse suosittelen potilailleni 50 mikrogramman annosta.

7. Kuinka MS-tauti muuttaa arkea?

Epävarmuuden sietäminen on keskeisin tekijä MS-taudin kanssa elämisessä. Koska tauti on sekä oireiltaan että etenemistavoiltaan monimuotoinen, kukaan ei voi taata, miten kenenkin kohdalla tulee käymään.

Sairastunut voi jatkaa elämää entiseen tapaan. MS-tautiin sairastuminen ei vaikuta automaattisesti työkykyyn, ja moni sairastunut pärjää työssään normaaliin eläkeikään asti.

MS-tautiin liittyi aikanaan paljonkin rajoituksia: sairastuneilta kiellettiin esimerkiksi liikunnan harrastaminen. Nyt tiedetään, että näille kielloille ei ole perusteluja.

8. Mistä MS-potilas saa tukea?

Useimmat sairaalat järjestävät yhdessä MS-yhdistysten kanssa ensitietoiltoja. Niiden tarkoituksena on jakaa tietoa, mutta niistä myös löytää toisia, samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Neuroliitto järjestää vertaistukitoimintaa ja jakaa maksutonta neuvontaa. Kela järjestää kurssimuotoista kuntoutusta.

9. Lyhentääkö MS-tauti elämää?

Arviot MS-taudin vaikutuksesta elämän pituuteen vaihtelevat. Ilman lääkitystä se lyhentää odotettavissa olevaa elämän pituutta keskimäärin kuusi vuotta, saman verran kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä.

Samat elämäntapa- ja ympäristötekijät vaikuttavat MS-tautiin sairastuneisiin siten kuin väestöön yleisestikin. MS-tauti ei lisää riskiä sairastua muihin sairauksiin.

10. Voiko tautia ehkäistä mitenkään?

MS ei ole puhtaasti perinnöllinen tauti eikä myöskään elintapasairaus, ja siten sitä ei voi ehkäistä. MS-taudin riskiä nostavia geenejä tunnetaan yli sata, ja kukin niistä nostaa riskiä vain hyvin vähän. Niitä on paljon myös ihmisillä, jotka eivät koskaan sairastu MS-tautiin. Mutta jos henkilöllä on perinnöllinen alttius MS-tautiin, nykytietojen mukaan monet lapsuudessa tai varhaisnuoruudessa sairastetut melko tavalliset virukset ja bakteerit saattavat johtaa taudin puhkeamiseen.

Tupakointi on toistaiseksi ainoa varma tekijä, joka voi altistaa MS-taudille. Se aiheuttaa keuhkoihin tulehdusta, joka lisää valkosolujärjestelmän virhetoimintoja.

Asiantuntijana Juhani Ruutiainen, professori, vastaava ylilääkäri, Neuroliitto ry.

Artikkelia on muokattu 2.11.2023 klo 14:30

Lue myös Anna.fi: Tanjalla, 45, on tuhansien eurojen sähköpuku, joka helpottaa MS-taudin oireita – ”Aiemmin pyörätuoli tai kävelykeppi oli aina tarpeen”

X